KIRJE KOTIIN ITÄ-HELSINKILÄISELTÄ LÄHIÖNUORELTA JOKA MENI
RANNIKKOJÄÄKÄREIHIN
Moi mutsi (ja terkkuja faijakin, sinne boseen) Mä oon ihan jees täällä.
Oothan säkin. Kerro broideille et kyl tää inttielämä aina sen hitsin
Mäkkärin duunin voittaa. Sano niille et kandee liittyy nopeesti enneku
kaikki hyvät
mestat on viety. Mä olin aluks vähän uunona ku aamulla piti herää niiku
kuudelta. Siis siihen aikaahan mennään hitsi vasta goisiin! Kai siihen
tottuu.
Muuten aamut on tosi iisei: ei hörhöjä sohvilla, ruokaa saa tarpeex, ei
hirveetä hangarii ja suihkussa on lämmintä vodaa. Ruoka on muute vähä hitsin
outoo: ei tosiaankaan mitään hammei ja kunno ranei. Ranskalaisetkin on
jotenki oudossa ruskeessa kuoressa joka pitää ottaa vex. Maistuu ihan hitsin
skeidalle jos ei avaa sitä. Sit me käydään jossain hitsin marsseilla joiden
pitäis olla muka tosi hitsin kovii. hitsi nää ei oo ikinä juossu kytät
perseessä kii steissiltä itikseen aamuyöllä hirveessä liimassa ku
bussikuski hitsi ja piti vetää päin näköö.
Kessu on vähä niinku ope: hitsi ja nalkuttaa koko hitsin ajan. Kapteeni
on vähän niinku opo, yht ääliö. Sit o jotai majurei ja everstei jotka on
kai niinku reksejä. Ei niitäkään paljoo näy. Ei ne uskalla näkyy.
Kerro tää broideille, ne delaa: Mä saan mitaleita ampumisesta. Emmä tiiä
mix. Maalitaulut on ihan äijän kokosii eikä ne ees liiku. Eikä ammu takasi
niinku ne hitsin vuosaaren somalit. Makaat vaan relana ja ammut vaan. Ei ees
tartte pöllii rautaa ja ammuksii, ne ihan oikeesti antaa ne sulle. Voiksä
hitsi uskoo?
Sit meillä on jotain hitsin lähitaisteluharjotteluu. Saa vähä painii
lande-paukkujen kaa. Mun pitää kyllä olla tosi varovainen ku ne juntit
menee rikki jos mä vähäki innostun. Tosi paljo iisimpää ku Itiksen kyttien
kaa.
Mä oon komppanian toiseks paras. Paras on se Sergei Mellunkylästä. Mut mä
oonki vaa 155 pitkä ja painan 50 kiloo ku Sergei o 190 ja 120 kiloo.
Kerro broideille et jos ne haluu ottaa vähä aikaa iisist, ni tää on se
mesta. Sano et pitää kiirettä enne ku muut keksii.
Terveisin tyttäresi
Kaarina
Kirje kotiin
-
ladoilla radalle
- Viestit: 883
- Liittynyt: 12.8.2005 20:20
- Paikkakunta: Joutsa/Heinola
Tässä hyvä stoori, liittyen aiheeseen....
Mustalaisäidin kirje pojalle
Rakas poikani,
Kirjoitan tämän kirjeen hyvin hitaasti, koska tiedän että et osaa
lukea kovin nopeasti. Emme asu enää siinä samassa paikassa kuin
silloin kun sinä läksit kotoa. Isäsi luki lehdestä että useimmat
onnettomuudet sattuvat 30 km:n säteellä kotoa, niinpä muutimme
muualle.
En voi lähettää sinulle uutta osoitetta koska se tamperelaisperhe,
joka asui täällä ennen, vei osoitekilven mukanaan, jotta heidän
ei tarvitse muuttaa omaa osoitettaan.
Tämä asunto on oikein mukava. Täällä on pesukonekin. En ole
ihan varma toimiiko se kunnolla. Viime viikolla laitoin pyykit
koneeseen ja vedin nupista enkä ole nähnyt pyykkejä sen koommin.
Sää ei ole täällä ollenkaan hullumpi. Viime viikolla satoi
kaksi kertaa, ensin satoi kolme päivää ja toisella kerralla neljä.
Taavetti-setäsi sanoi, että takki jonka pyysit lähettämään, on
nappeineen kauhean painava ja sen lähettäminen olisi tullut kovin
kalliiksi. Leikkasimme napit irti ja laitoimme ne taskuihin. Takki
on tulossa.
Jussilta jäi eilen auton avaimet auton sisään. Kerkesimme jo olla
todella huolissamme, koska kesti yli kaksi tuntia, ennen kuin Jussi sai
meidät ulos autosta.
Elli-siskosi sai eilen lapsen, en vielä tiedä onko se tyttö vai poika
joten en tiedä oletko nyt setä vai täti. Lapsi näyttää ihan
veljeltäsi.
Reino-setä putosi kiljutynnyriin pari viikkoa sitten. Häntä
yritettiin kiskoa ylös mutta hän ei halunnut tulla pelastetuksi ja
niinpä hän hukkui. Ruumis poltettiin viime pyhänä eikä sitä saatu
sammumaan ennen kuin palokunta kutsuttiin apuun.
Kolme entistä kaveriasi kuoli viime viikolla. Avolava-auto suistui
jokeen ja upposi. Rauno ajoi ja hän pääsi ikkunasta turvaan mutta muut
kaverit istuivat lavalla eivätkä saaneet perälautaa avattua.
Tämmöistä tasaista tänne kuuluu eikä mitään kummempia tapahdu kuten
ei ennenkään.
Terveisin Äiti
PS. Minun piti laittaa vähän rahaa mukaan mutta kirjekuori oli jo
kiinni.
Mustalaisäidin kirje pojalle
Rakas poikani,
Kirjoitan tämän kirjeen hyvin hitaasti, koska tiedän että et osaa
lukea kovin nopeasti. Emme asu enää siinä samassa paikassa kuin
silloin kun sinä läksit kotoa. Isäsi luki lehdestä että useimmat
onnettomuudet sattuvat 30 km:n säteellä kotoa, niinpä muutimme
muualle.
En voi lähettää sinulle uutta osoitetta koska se tamperelaisperhe,
joka asui täällä ennen, vei osoitekilven mukanaan, jotta heidän
ei tarvitse muuttaa omaa osoitettaan.
Tämä asunto on oikein mukava. Täällä on pesukonekin. En ole
ihan varma toimiiko se kunnolla. Viime viikolla laitoin pyykit
koneeseen ja vedin nupista enkä ole nähnyt pyykkejä sen koommin.
Sää ei ole täällä ollenkaan hullumpi. Viime viikolla satoi
kaksi kertaa, ensin satoi kolme päivää ja toisella kerralla neljä.
Taavetti-setäsi sanoi, että takki jonka pyysit lähettämään, on
nappeineen kauhean painava ja sen lähettäminen olisi tullut kovin
kalliiksi. Leikkasimme napit irti ja laitoimme ne taskuihin. Takki
on tulossa.
Jussilta jäi eilen auton avaimet auton sisään. Kerkesimme jo olla
todella huolissamme, koska kesti yli kaksi tuntia, ennen kuin Jussi sai
meidät ulos autosta.
Elli-siskosi sai eilen lapsen, en vielä tiedä onko se tyttö vai poika
joten en tiedä oletko nyt setä vai täti. Lapsi näyttää ihan
veljeltäsi.
Reino-setä putosi kiljutynnyriin pari viikkoa sitten. Häntä
yritettiin kiskoa ylös mutta hän ei halunnut tulla pelastetuksi ja
niinpä hän hukkui. Ruumis poltettiin viime pyhänä eikä sitä saatu
sammumaan ennen kuin palokunta kutsuttiin apuun.
Kolme entistä kaveriasi kuoli viime viikolla. Avolava-auto suistui
jokeen ja upposi. Rauno ajoi ja hän pääsi ikkunasta turvaan mutta muut
kaverit istuivat lavalla eivätkä saaneet perälautaa avattua.
Tämmöistä tasaista tänne kuuluu eikä mitään kummempia tapahdu kuten
ei ennenkään.
Terveisin Äiti
PS. Minun piti laittaa vähän rahaa mukaan mutta kirjekuori oli jo
kiinni.
