Vähän huono vääntökö?

[NesteHukka]

Nivassa 272 asteinen nokka noin kympin nostolla ja Weberin DGV 32/36 kaasari.
Palotilat on muotoiltu, mutta puristussuhde suurinpiirtein vakio.

Onko nyt tuosta puristussuhteesta kiinni, kun kone alkaa vetää kunnolla vasta vähän alle 4000rpm, ja veto loppuu 6000rpm?
On maasturiin vähän hitsi tehoalue.

Tuolla alueella menee kyllä aika kivasti. Jopa nykyisiä budjettiluokan riisikippoja pystyy härnäämään jossakin määrin.

Nokan ajoitus on säädetty suositusarvoihin.

[Turbiini]

Kyllä se puristussuhde anakin vääntöihin vaikuttaa.
Turbossa ei ainakaan puristuksen lasku juurikaan vaikuttanu tehoon mutta alavääntö hävisi lähes kokonaan.

[Stefa]

Onkos tuossa kanavia minkä verran peukaloitu ettei ole sieltä seoksen virtausnopeuden kautta alavääntöä hukattu? Pakosarja? Tuo nokka kuulostaisi aika asialliselta mutta tuota puristussuhdetta kärsisi kyllä nostaa ylöspäin, toisi varmaan ainakin hieman lisää alavääntöä, kumpahan ei liiallisuuksiin mennä.

[NesteHukka]

Onkos tuossa kanavia minkä verran peukaloitu ettei ole sieltä seoksen virtausnopeuden kautta alavääntöä hukattu? Pakosarja? Tuo nokka kuulostaisi aika asialliselta mutta tuota puristussuhdetta kärsisi kyllä nostaa ylöspäin, toisi varmaan ainakin hieman lisää alavääntöä, kumpahan ei liiallisuuksiin mennä.

Kanavat on periaatteessa vakiot. Venttiilit on muotoiltu ja palotilat.
Pakosarja on vakio, mutta putkena on 2" Simonsin "läpivirtaavilla" vaimentimilla. onkos muuten "huilu" oikeaoppinen sana tuon tyyppisistä änkkäreistä?

Venäläisen kannentiivisteen vaihto toisi vähän lisää rutistusta, kun nyt siinä on tämä länsimainen tarvike, joka on paksumpi.

[Stefa]

Liian avara putkisto Puuttuisi se kuuluisa vastapaine ja sitä kautta ei toimisi matalilla? Tekisi jonkun pulssin joka potkisi matalilla seosta takaisin. Pelkkää arvailua.

En noita simonssin pönttöjä juuri ole hypistellyt. Onkos ne jonkinlaisia mietoja kartioänkkäreitä?

[NesteHukka]

Liian avara putkisto Puuttuisi se kuuluisa vastapaine ja sitä kautta ei toimisi matalilla? Tekisi jonkun pulssin joka potkisi matalilla seosta takaisin. Pelkkää arvailua.

En noita simonssin pönttöjä juuri ole hypistellyt. Onkos ne jonkinlaisia mietoja kartioänkkäreitä?

Mun mielestä vastapaineet kuuluu kakstahtimaailmaan...

Noi änkkärit on siis sellaisia, jossa on niinkuin reikäputkea sisällä ja villat siellä ympärillä. Kaasut siis matkaa suoraviivaisesti läpi, niinkuin mitään änkkäriä ei olisikaan.

[Stefa]

On niillä vastapaineilla oma roolinsa 4-t maailmassakin. Vaikka ei tuon kyllä pitäisi noin paljoa vaikuttaa vääntöön. En tiedä.

Juu, eli vähän kuin kartioänkkäri mutta ilman kartiota, tuossa mun ladassa tuollaista simonssia vastaava sitten, mutta peräisin vaan -93 passatista.

[NesteHukka]

Toinen ärsyttävä asia, josta olen koittanut monta kertaa kyselläkin, niin on tuo kylmäkäynnistyvyys.
Tänään näytti mittari 8 astetta, ja auto oli jo tosi vaikea käynnistää. Lupailee vaan harvakseltaan, tai sitten ei ollenkaan, ja kun lopulta saa käymään, niin ei kärsi kaasua ollenkaan, eli sammuu heti jos kaasuun koskee, mutta sammuu myöskin jos ei kaasuun yhtään koske.

Kokeilin vähän aikaa sitten laittaa taas vaihteeksi isomman pääsuuttimen ykköskurkuun, ja se nyt auttoi vähän mutta ei tarpeeksi.

[micco]

Onko nyt tuosta puristussuhteesta kiinni, kun kone alkaa vetää kunnolla vasta vähän alle 4000rpm, ja veto loppuu 6000rpm?
On maasturiin vähän hitsi tehoalue.

Mites tuo sytkäpuoli? Ainakin vakiokoneessa saa ennakkoa säätää reippaasti aikaisemmalle ohjearvoista vaikka ajaisi 95 oktaanisellakin bensalla.

[NesteHukka]

Onko nyt tuosta puristussuhteesta kiinni, kun kone alkaa vetää kunnolla vasta vähän alle 4000rpm, ja veto loppuu 6000rpm?
On maasturiin vähän hitsi tehoalue.

Mites tuo sytkäpuoli? Ainakin vakiokoneessa saa ennakkoa säätää reippaasti aikaisemmalle ohjearvoista vaikka ajaisi 95 oktaanisellakin bensalla.

On se nytkin kai laitettu jo lähemmäksi kymmentä astetta. Voisihan tuota tietysti vielä kokeilla pyöritellä, kun ei ole nakutusta esiintynyt. Pakoäänet on kyllä alhaalla sellaiset, että voisi niiden perusteella vähän lisää ennakkoa halutakin.
Missähän rajoissa nuo sytkäennakot on yleensä pyörinyt viri-Ladoissa?
Vakiona ei tosiaan ole kovin paljon.

[NesteHukka]

Itseasiassa siitä sytkäennakon nostosta oli jonkin verran hyötyä, ja suurin yllätys oli kuitenkin että yläkierrosten teho lisääntyi sitäkin enemmän. 4000 kohdalla tehopiikki tuntuu selvästi, ja kone jaksaa noin 500 kierrosta ylemmäs kuin aikaisemmin.

Käynnistyvyyskin saattoi hieman parantua. Täytyy jatkaa kokeiluja.

Ihmetyttää vaan jos tosiaan vaatii paljon vakiota enemmän ennakkoa. Toisaalta voihan se johtua siitä, että reuna alueen "squish band" kapeni palotilojen muotoilusta.

[arpati]

Itseasiassa siitä sytkäennakon nostosta oli jonkin verran hyötyä, ja suurin yllätys oli kuitenkin että yläkierrosten teho lisääntyi sitäkin enemmän. 4000 kohdalla tehopiikki tuntuu selvästi, ja kone jaksaa noin 500 kierrosta ylemmäs kuin aikaisemmin.

Käynnistyvyyskin saattoi hieman parantua. Täytyy jatkaa kokeiluja.

Ihmetyttää vaan jos tosiaan vaatii paljon vakiota enemmän ennakkoa. Toisaalta voihan se johtua siitä, että reuna alueen "squish band" kapeni palotilojen muotoilusta.

No en tiedä onko siitä kauheeta hyötyä muutenkaan kun männän ja kannen välissä on 1.8 mm + kannentiiviste, jotain 0.9 - 1.1 mm väliin muistelen noissa A.G Bellin kirjoissa tota paljerakoa suositellun. Kisakoneissa taas ei välttämättä noin tiukasta hyötyä jos kiertää eli voi mennä yksipuiseksi jos jotain nestemäistä jää väliin

[Stefa]

Piti tuosta mäntä-kansi -välyksestä laittaa. Kuva yhdestä purkamastani kuplan jokkiskoneesta. Toinen kuva siiten purun syy.

[tsenobiili]

Mun mielestä vastapaineet kuuluu kakstahtimaailmaan...

Kyllä se nelitahti moottorikin vastapaineita kaipaa... esim.Harleyn V2 moottorit joiden kanssa olen taistellut jo vuosia,on erittäin tarkkoja pakopuolen hengityksestä.Jos vaihtaa vaikkapa vakioputket suoriin vaimentamattomiin rööreihin,eikä koske suuttimiin,niin seokset menee laihalle ja vääntö hukkuu.

Joku viisaampi varmaan muistaa laskukaavan jolla lasketaan pakoputken oikea halkaisija yms. suhteessa kuutiotilavuuteen ja pakokanavien/venttilien kokoon.

[NesteHukka]

Mun mielestä vastapaineet kuuluu kakstahtimaailmaan...

Kyllä se nelitahti moottorikin vastapaineita kaipaa... esim.Harleyn V2 moottorit joiden kanssa olen taistellut jo vuosia,on erittäin tarkkoja pakopuolen hengityksestä.Jos vaihtaa vaikkapa vakioputket suoriin vaimentamattomiin rööreihin,eikä koske suuttimiin,niin seokset menee laihalle ja vääntö hukkuu.

Joku viisaampi varmaan muistaa laskukaavan jolla lasketaan pakoputken oikea halkaisija yms. suhteessa kuutiotilavuuteen ja pakokanavien/venttilien kokoon.

No menee laihalle, kun lakkaa ahdistamasta
Sillon pitää laittaa isommat suuttimet ja teho nousee.
Kaveri toi rauhanturvajoukoista tullessaan uuden Harrikan, ja siitä monta kertaa jutusteltiin. Vakioputket oli niin ahtaat äänen pitämiseksi kurissa, että pyörä ei kerännyt huippunopeutta oikein mitään. Kun kaveri vaihtoi suorat putket ja vaihtoi suuttimet, niin huippunopeus kasvoi jotakin luokkaa neljälläkymmenellä.


Totta, että putki pitää mitoittaa tarkoin, mutta:
Tehoja silmälläpitäen suunniteltu nelitahtikoneen pakoputkisto on mitoitettu siten, että halutulla tehoalueella sytytysjärjestyksessä edellisen sylinterin pakokaasut saavat aikaan ejektorivaikutuksen, jolloin seuraavaksi tyhjentyvä sylinteri suorastaan imaistaan tyhjäksi. Jos on paljon overlappia, niin tämä imee jo uutta seosta sylinteriin ennenkuin mäntä sen tekee.
Jotta tuo ejektorivaikutus toimisi, ei putkessa saa paljon vastapainetta olla. Sen pitää olla todella hyvin virtaava, mutta sitä ei saa toteuttaa liiallisella halkaisijalla, jotta virtausnopeus putkessa säilyy.

Onko muuten Harrikan putket normaalisti täysin toisistaan erilliset, vai meneekö niiden välillä puolenvälin paikkeilla joku yhdysputki?