Laidunkauden avajaiset

[jta]

Oulunseudun ladailijat avasivat kautensa xx.05. Ouluntullin nesteen levähtelyalueella. Vertailtiin talven aikana edenneitä, pysyneitä ja taantuneita rojekteja.
Taasen siunasi luoja valittujaan kauniilla säällä kesken sadekauden. Makkarat grillattiin öljypohjasta pusatussa kerhon nimikkogrillissä. Jo tavaksi käynyt kilpa oli tällä kertaa kurpanmunien heitto Berijan tarhaan. Kisan jälkeen sai kolmas valita palkintonsa (jotka olivat näkymättömissä, muovipusseissa) ensin, sitten kakkonen, voittajalle jäi sitten viimeinen pussi. Tämä oli selvää matkimista. Aikoinaan Pyssy ja jahti-lehti (nimi muutettu) antoi jonkin kisan voittajalle päivämatkan vanhaan Ljeningradiin. Kakkonen sai viikonlopun samaan paikkaan. Kolmas sai koko viikon. Meitin kisamme palkinnot oli lahjoittanut Oulun Limingantullin PRISMA. Kaikki kolme saivat samanlaisen pöytätuulettimen. Lämpöä paraikaa niin paljon, että sopii olettaa kaikkien tuulettimien pyörivän.

[Pavlovits]

Mikä tuon Borgwardin tarina on?

[jta]

Sen saapi auton omistaja itse kertoa. Kirjoittelee kumminkin tällä foorumilla.

[wileeni]

Pavlovitsin kysymykseen.
Isälläni oli 56-Borgward Isabella. Sai sen edukkaasti kansivasmmaisena, kun tehas oli nurin, eikä varaosien saannista takeita. Siitä kiinnostus Borgwardiin. Suomen Borgwardseuraan en kuulu, koska en kyennyt noudattamaan sääntöjä.
Sodasta ei isä juurikaan puhunut. Kielsi olleensa mikään sotasankari. Tavallinen konepistoolimies. Kerran sanoi pelänneensä kenties muita vähemmän. Pataljoona oli motissa Kaukjärven päässä, Kannaksella, suurhyökkäyksen aikana. Vihulainen oli järven toista puolta (sieltä meni tie) jo parikymmentä kilometriä ohi. Toisella puolella järveä oli suuri viljelysaukea, jota tavaritsin maatalouskoneet pitivät hallussaan. Isä sanoi olleensa varma tulevasta ilmasuojasta ja myös sen ääneen todenneensa. 20 minuutin kuluttua saapui 4 ME 109:ää paikalle. Pudottivat 3 konetta ja lensivät aukean yllä "karusellia" niin että pataljoona pääsi (raskas aseistus tietysti jääneenä) aukean yli ja metsiä omien yhteyteen.
Armeija piti niin tarkkaa kirjaa asioitten kulusta, että arvelin olevan selvitettävissä ketä nuo mersulentäjät olivat. Ja löytyiväthän nuo. Ässäkolmonen ja kuutonen siipimiehineen. Isabellani (jota joudun käyttämään Samarani ollessa pitkäaikaislainassa) on tämän ässäkuutosen nimikkokoneen väreissä. Autossa 54% on alkuperäistä, loput Bemaria, Micraa, Camryä, Ockelbota, tarvikeosaa ja omatekemää.

[Pavlovits]

Hyvä tarina. Etkö ole saanut palautetta entisöimispuristeilta?

[wileeni]

Empä juuri heiltä. Mobiileja syvällisemmin sairas., korjaan harrastavat tietävät Borgward-seuran olevan vähäväkinen, mutta viriili. Seuran jäsenet taasen tietävät minun tarjonneen molempia "pilaamiani" autoja heille alle omakustannushinnan. Messersmittiä kävi seuran delegaatio katsomassakin, vaan pohjaton, moottoriton, vaihdelaatikoton auto ei syttyä otanut. Niin, molempia. . . Toisen pilasin lyhentämällä sitä. B-pilarin takaa 36 cm pois, takasivulasit uusiks ja c-pilari uuteen uskoon. Näin tekele mahtui talliin talvehtimaan muijan kauppakassin eteen.
Jokunen murrosiän tuoman elämäntuskan yllättämä tyllerö on sydäntään pidellen kauhistellut, yksikään juutalainen minun tieten ei.
Poliisi veti puhallusratsiassa kyllä minua pitemmän korren. Nollat puhallettuani kysyin josko heittiä kuvio haittaa. "Ettehän te vain ole katsonut liikaa Poliisiopisto-filmejä ? Ei Suomessa kentällä ole niin tyhmää poliisia, joka ilmavoimien vanhan logon natsimerkkiin sekoittaisi." Niin, että se siitä luku- ja kirjoitustaitoisesta poliisista.
Olen minä Borgwardeja asiallisestikin käpistellyt. Muutaman käyttökunnostanut, yhen museoinut, pelastusoperaatioita jokusen tehnyt.