Vanhin puinen lipputanko

[Uitukki]

Tämmöinen tuli mieleen. Kotipaikallani on vanha lipputanko jonka iästä ei ole tietoa. Talo on ollut meillä vuodesta 1988 ja jo silloin lipputanko oli ollut vanha. Tanko on meidän omistusaikana kerran kaadettu lyhennetty ja maalattu 1990-luvun alussa. Isällä oli pitänyt lyhentää sitä koska latvassa oli ollut vähän lahoa. Talo on entinen kyläkauppa joka on rakennettu 1938. Kukaan kyläläinen ei muista että tankoa olisi vaihdettu. Tuskin se alkuperäinen on mutta kymmeniä vuosia vanha jokatapauksessa. Moni kylälle tuon vuoden 1988 jälkeen pystytetty tanko on mennyt kertaalleen poikki mutta meidän tanko se vain kestää vuodesta toiseen. Onkos muilla kokemuksia pitkään kestäneistä lipputangoista?

[Jouska]

Moi,

En tiedä vanhempaa tankoa, mutta periaatteessa se pitäisi lahota poikki noin 20-30 vuodessa ilman kyllästystä. Männyissähän on sydänpuussa luonnon oma kyllästysaine, mäntyöljy.

Puu on voitu kyllästää silloin aikanaan lahonsuoja-aineella. Ennen vanhaan noita kyllästysasemia oli vähän joka paikassa, puutavaraa käytettiin runsaasti ja kyllästeaineet olivat jytkyjä tämän päivän tuotteisiin verrattuna.

[AI]

Täällä Orimattilassahan se "Lipputangon nuppi isoisän päähän putosi". Liekö lahonnut?

[jta]

Kuten aloittajallakin niin vähän samanlailla tarina alkaa. Muutettiin tähän taloon siinä -89 ja silloin oli jo tuo lipputanko aika huonon näköinen. Luultavasti joskus 70-luvun puolessa välissä tuo tanko laitettu kun on muutettu asuinrakennukseksi tämä talo. On voinut olla kyllä vielä kauemminkin jo kaupan/baarin aikanakin. Varmuutta tälle asialle ei ole.

2009 kaadettiin tuo lipputanko ensimmäisen kerran kun siitä tehtiin tukiasema antennille masto. Oli jo aika lahon oloinen vaan vielä tuo kesti. Tuossa vuosi sitten kaadettiin tanko viimeisen kerran kun purin kaikki antennia varten laitetut härpäkkeet pois tuosta. Samalla testasin tuon lahoutta sillälailla että painasin rajusti keskeltä tankoa maahan päin kun toinen pää oli pölkyn päällä niin tanko katkesi kuin hammastikku. Kesti kuitenkin istua tuon tangon päällä keskellä tällä melkein 100 kilon painolla vaan tuota rytkäytystä ei kestänyt. Ilmeisesti ei olisi kestänyt antenni käytössä ilman tuota kyljessä tukena olevaa rauta putkea mutta lippukäytössä tuo olisi vielä voinut kestääkkin. Vaan parempi että menikin poikki. Eipähän kaatuile omia aikojaan.

Paljon oli kerennyt tuo tanko näkemään ja kokemaan kun oli ollut tikan pajapuunakin jossain välissä. Kertaakaan tuota ei oltu maalattu uudelleen mun tietojen mukaan eli ilmeisesti on joskus käytetty hyviä myrkkyjä lahosuojaukseen.

[Uitukki]

Isälle tänään puhelimessa esitin että jospa puu on kyllästetty. Isä sanoi että ei siltä näyttänyt silloin kun vanhaa maalia rapsi pois. Yksi syy kestoon voi olla että puu on valittu aikoinaan tarkkaan. Tangon syyt ovat kierteellä ja tuota onkin veikattu olevan kestävyyden syy.

[Uitukki]

Tein tämän topicin muuten siksi että löysin Pudasjärven nettisivuilta wanhoista kuvista talomme kuvan. Todennäköisesti tuo kuva on vuodelta 1938 kun rakennuspaikalla ei kasva vielä mitään ja oikeassa reunassa takana näkyvä pino on varmaankin rakennuspaikan raivauksesta peräisin. Lastauslaiturillekkaan ei näytä olevan vielä autojen/hevoskärryjen jälkiä. Tuo sama kuva on muuten kylän historiakirjassa mutta se on rajattu niin ettei lipputanko näy siinä ja kuva on muutenkin epätarkempi kyseisessä kirjassa. Niinpä olenkin näihin asti luullut että ensimmäisinä kymmeninä vuosina ei ole tankoa edes ollut. Jalka ainakin on nykyään eri. Kuvassa näyttäisi olevan puinen. Nykyisin on raudat betonivalussa.

Tuossa linkki kuvaan http://www.pudasjarvi.fi/galleria/vanha ... ges/83.htm
Edit: Tässä kuva vuodelta 2009 http://www.aijaa.com/XayYRK

Niin ne maisemat muuttuu.

[samarai]

Pitkään kestäneistä puisista lipputangoista ei ole kokemuksia mutta pitkään kestäneistä puuränneistä on. Vanhassa kotipaikassa vaihdettiin 50-luvulla laitetut puurännit jotain +50v myöhemmin peltiränneihin. Pohjoisen puolella oleva ränni oli vielä silloinkin ehjä.

Eihän tuo tietysti mikään ihme voi olla, jos Ruotsissa ja Norjassa kerran löytyy vielä tervattuja paanukattoja, jotka on alunperin tehty 1100-luvulla.

[wileeni]

Kattopaanut upotettiin lämpimään tervaan. Käsittelyaikaa ja lämpötilaa en muista, ja olinkin operaatiossa vain katselemassa. Tämä tapahtui myöhemmin, kuin 1100-luvulla.

[Zapsky]

Voidaanhan tuollaiselle olkikatollekkin myöntää n. 100 vuoden "takuu".
Kyllä ennen vanhaan...

[wileeni]

Joskus 80-luvun alussa olimme bussiretkueella Leningradissa. (Nykyään Pietari. Moisen nimen pyhäinhäväistyksen johdosta olisi Lenin kääntynyt haudassaan, mikäli hänet olisi haudattu.) Kiertoajelulla joutui paikallinen opas, Tamara, mukana olleiden nuorten pesäpalloilijoiden (varon mainitsemasta tässä Kannuksen Uraa) pilkanteon kohteeksi. Toki oppaan puhe sisälsi ylistelyä: Maailman suurin sitä ja tätä, maailman laajin, jne. Vaan pojat huomasivat myös maailman punaisimmat liikennevalot, paskais*mman sivukadun ja maailman iisakeimman kirkon.
Jon Neuvostoliitto olisi vielä voimissaan, uskon että sieltä löytyisi maailman vanhin lipputanko, jo Timur Lenkin aikana vanhaksi havaitun. Graniittinen jalustakin olisi jo jouduttu vaihtamaan. . .

[samarai]

Tässä 100v. katolla olleesta lipputangosta Portlandissa tehdään vielä tyylihuonekalu. Hyvin on douglaskuusi/oregoninmänty korkealla vastaan pitänyt.
http://www.youtube.com/watch?v=mukDM3ZxM2U

[wileeni]

Saattaa se puu kestää yllättävän pitkään. Oulun Pikisaaressa on kuppila nimeltä Sokeri-Jussin Kievari. Sen hirret ovat puista, jotka on kaadettu 1630-luvun puolivälin paikkeilla, todennäköisesti talvella 1635 - 6. Jossain muualla ovat hirret aluksi palvelleet, sillä 1854 englantilaiset polttivat Pikisaaren rakennukset. (Englanti on Atlantin valtameressä sijaitseva saari, siinä kun lähetään Euroopan mantereelta vaikkapa Brysselin tietämiltä Islantia kohti.)
1500 luvun alusta 1700 luvun lopulle vallitsi meillä ns. pieni jääkausi. Puun syyt olivat tiukkoja ja puuaines kovaa. Haettiinhan aikoinaan purjelaivojenkin isot mastot pohjoisesta.