Ladaboard

http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/lada ... ehitykseen

Saadaankohan ranskalaista mukavuutta vai sähkö- ja hydrauliikkavikoja

Minä en mitään ymmärrä, mutta lausutaanko tuo nimi sitten lada lokaan?

Lamput ja maski ovat kuin tuunatut Audit joista rinkulat maalattu mustaksi.

Ei kovin valoisalta näytä, jos ei tyylikkyyttä tule ja tekniikkakin(110 Ladan) on vanhaa ja jos laatua ei saada parannettua, miksi lähteä valmistamaan autoa, jossa vikoja ilmenee ja laatu mitä sattuu.

Lada Scandinavia kirjoitti:miksi lähteä valmistamaan autoa, jossa vikoja ilmenee ja laatu mitä sattuu.

Tuota olisi kai pitänyt kysyä jo neljäkymmentä vuotta sitten...

Jusu kirjoitti:

Lada Scandinavia kirjoitti:miksi lähteä valmistamaan autoa, jossa vikoja ilmenee ja laatu mitä sattuu.

Tuota olisi kai pitänyt kysyä jo neljäkymmentä vuotta sitten...

Ei Ladan hinta/laatusuhteessa ollut 70-luvulla valittamista. Näkihän sen jo myyntitilastoissa.

Myyntihän oli aivan huippua 80-luvunkin loppupuolella, sitten tuli päästörajat ja axtec. Päästönormien muuttuminen nosti hinnan ja huononti luotettavuutta...

Aivan näin. Tosin Renaultilla on tällä hetkellä paljonkin luotettavammat autot kuin Ladalla. Ja eiköhän tuo Ladan ja Renaultin yhteistyön tulos ala jossain muuallakin näkyä kuin vain pelkästään Renun vormulan kyljessä.

Jossittelut sikseen. Ranskalaiset autot eivät kuulu suosikkeihini ja olen sen kannan antanut ilmi täälläkin jo monta kertaa. Tosin "köyhänmiehenRenu" eli Logan on myynyt ilmeisen hyvin joten miksi ei kokeiltaisi samaa Ladan kanssa? Venakot olisivat tyytyväisiä kun oman maan tuotos taas uudistuisi ja Togliatissa väki saisi taas töitä? Ja jopa ulkomaillakin ostaisivat muutamia satoja kappaleita? Kuitenkin nyt pitäisi saada ensin nuo laatu ongelmat pois jaloista, jotka ovat riivanneet Togliatin tuotteita jo pitemmän aikaa. Siinä Renu osaa antaa paljon Ladalle.
Mutta jos tämä myynti jatkuu yhtä innokkaana Suomessa kuten tähänkin mennessä, en edes viitsi mennä katsomaan minkälainen sätös tämä uusin on, jos edes tuodaan maahan.
Lisää tekstiä myöhemmin kunhan saamme uusia tietoja tästä yhteistyön tuloksesta.

Suoraan sanottuna epäilyttää tuo renun osuus Liekkö tuo kaksi litranen moottori Ladan oma kone vai renun?
Ulkonäöstä en sano mitään tuon kuvan perusteella ja millainen lie sitten sisältä

Lada Scandinavia kirjoitti:===tekniikkakin(110 Ladan) on vanhaa ====

Miksi ihmeessä satakympin tekniikka otettaisiin uudelleen käyttöön, kun Priorakin on tässä välissä keksitty?

Ja vaikea on kyllä 110:n tekniikassakaan mitään niin ihmeen vanhanaikaista nähdä, vaikka onhan siinäkin ilmakumipyörät, joka keksintönä on yli 120-vuotias

SvS

Mutta kun mies kysyy vaimoltaan, että ostetaanko meille uusi Lada, vastaus on:EI!
Entäs Romaniassa kasattu Rellu, niin vastaus saattaa olla hyvinkin myönteinen.

Priorahan perustuu pitkälti Lada 110 tekniikkaan. Olin 2007 Prioran kyydissä ja sitä esiteltiin minulle. Paikka, Piter Lada Pietarissa.
Venäjän autoalan toimittajat moittivat juuri Prioraa siksi, kun siinä on liian paljon vanhaa.
Tietty vanhaa tekniikkaa käyttäen, saadaan valmistuskulut pieneksi.
Ladan insinöörit pitäisi mennä ulkomaille koulutukseen ja saada selkeä opetus siitä, mitä tarkoittaa laatu ja miten sitä tehdään.

Lada Scandinavia kirjoitti:Priorahan perustuu pitkälti Lada 110 tekniikkaan. Olin 2007 Prioran kyydissä ja sitä esiteltiin minulle. Paikka, Piter Lada Pietarissa.
Venäjän autoalan toimittajat moittivat juuri Prioraa siksi, kun siinä on liian paljon vanhaa.
Tietty vanhaa tekniikkaa käyttäen, saadaan valmistuskulut pieneksi.
Ladan insinöörit pitäisi mennä ulkomaille koulutukseen ja saada selkeä opetus siitä, mitä tarkoittaa laatu ja miten sitä tehdään.

Moottorialan toimittajien asiantuntemus - olen itsekin ollut - on yleensä melko vaatimaton. Innostusta alaan saattaa kyllä olla, mutta koulutusta useinkaan ei, joten ollaan melko lailla myynninedistämistekniikan armoilla. Tilanne on pitkälti sama ulkomaillakin.

Priorassa on 110:een verrattuna mm. uusi moottori ohjausjärjestelmineen.

Olisiko muuten Prioraan pitänyt keksiä vaikkapa uusi jousitus, kun 110:stä voitiin ottaa valmis ja hyvä? Joka tosin- ja mitä kamalinta - on lähes sama kuin Samarassa.

Lada on käyttänyt kolmisenkymmentä vuotta esim. Porschen (moottorit) ja ZF:n (voimansiirto) suunnittelutoimistoja. Saksalais-venäläinen tekninen yhteistyö on nykymallissaan jo 1920-luvulla alkanutta.

Venäläisen insinöörikunnan ammattitaito ja koulutustaso on monessa suhteessa ns. länsimaista edellä - uskon kykeneväni arvioimaan asiaa - mitä luonnollisesti edesauttaa myös hyvätasoinen luonnontieteiden koulutus ennen insinööriopintoja.

***

En viitsi tässä mainita, missä maassa joudutaan AMK-insinöörioppilaille opettamaan prosenttilaskuakin. Tekniikan ylioppilaiden suhteen tilanne on onneksi parempi.

SvS

Sdelano v SSSR kirjoitti:

Lada Scandinavia kirjoitti:Priorahan perustuu pitkälti Lada 110 tekniikkaan. Olin 2007 Prioran kyydissä ja sitä esiteltiin minulle. Paikka, Piter Lada Pietarissa.
Venäjän autoalan toimittajat moittivat juuri Prioraa siksi, kun siinä on liian paljon vanhaa.
Tietty vanhaa tekniikkaa käyttäen, saadaan valmistuskulut pieneksi.
Ladan insinöörit pitäisi mennä ulkomaille koulutukseen ja saada selkeä opetus siitä, mitä tarkoittaa laatu ja miten sitä tehdään.

Moottorialan toimittajien asiantuntemus - olen itsekin ollut - on yleensä melko vaatimaton. Innostusta alaan saattaa kyllä olla, mutta koulutusta useinkaan ei, joten ollaan melko lailla myynninedistämistekniikan armoilla. Tilanne on pitkälti sama ulkomaillakin.

Priorassa on 110:een verrattuna mm. uusi moottori ohjausjärjestelmineen.

Olisiko muuten Prioraan pitänyt keksiä vaikkapa uusi jousitus, kun 110:stä voitiin ottaa valmis ja hyvä? Joka tosin- ja mitä kamalinta - on lähes sama kuin Samarassa.

Lada on käyttänyt kolmisenkymmentä vuotta esim. Porschen (moottorit) ja ZF:n (voimansiirto) suunnittelutoimistoja. Saksalais-venäläinen tekninen yhteistyö on nykymallissaan jo 1920-luvulla alkanutta.

Venäläisen insinöörikunnan ammattitaito ja koulutustaso on monessa suhteessa ns. länsimaista edellä - uskon kykeneväni arvioimaan asiaa - mitä luonnollisesti edesauttaa myös hyvätasoinen luonnontieteiden koulutus ennen insinööriopintoja.

***

En viitsi tässä mainita, missä maassa joudutaan AMK-insinöörioppilaille opettamaan prosenttilaskuakin. Tekniikan ylioppilaiden suhteen tilanne on onneksi parempi.

SvS

Omasta satakympistä jäi lähinnä mieleen moottorin ohjausjärjestelmän toimimattomuus.Nimimerkillä "vieläkin niskat kipeänä"

Jaska HKI kirjoitti: Omasta satakympistä jäi lähinnä mieleen moottorin ohjausjärjestelmän toimimattomuus.Nimimerkillä "vieläkin niskat kipeänä"

Ja minä kun luulin, että kyse oli sököstä sytytysyksiköstä, jota ei vuosiin osattu vaihtaa.

Kun vikavalo syttyi, asia "korjattiin" sammuttamalla valo akkukaapelimenetelmällä.

Oli minulle uusi tieto, että moottorinohjauskin oli viallinen.

SvS