Ostin tämän sinisen kostajan vajaa vuosi sitten aprillipäivänä, oikeastaan sattuman kautta. Kiesi oli vähän rempallaan, tajuttoman kurainen, akku kiehunut tyhjiin, lämppärinhanan tiiviste tiputti (tarvitseeko edes mainita), kytkin luisti ja kabiini dunkkasi navetalta, sillä edellinen omistaja oli ammatiltaan maatalouslomittaja. Mittarissa oli vain 88 tkm. ja auton kori muuten vaikutti terveeltä, lukuunottamatta konepeltiä ja takakontin luukkua & kuskinpuolen takaoven alareunaa, jotka olivat kohtalaisen täynnä pieniä lommoja. Tämä järjestyksessään toinen omistaja oli pitänyt autoa kuin vierasta sikaa, mutta koska hinta oli suopea, niin kaupat tuli tehtyä. Auto on ollut alun perin Porissa ensimmäisellä omistajalla lähes 20 vuotta.
Lada rykäistiin vetämälla käyntiin ja ajelin sen kotiin. Tässä vaiheessa, luistavan kytkimen kanssa mäkiä ylös taiteillessa, kevätauringon lämmittämässä paskan hajuisessa ohjaamossa mietin kyllä, että mihin sitä taas tuli kätensä työnnettyä...
Pesun jälkeen Lada alkoi näyttää paljon paremmalta. Sisätilan matosta imuroin lähemmäs tonnin hiekkaa, takapenkiltä ja takakontista löytyi vaikka mitä rojua, mm. Opel Asconan vetokoukku. Mukava juttu sen sijaan oli, että ruostetta ei ollut juuri lainkaan, ainoastaan kynnyskotelon päässä molemmilla puolilla pieni ruostevaurio.
Öljyt ja akku menivät vaihtoon, laturi sai uuden jännitteensäätimen ja kytkin rupesi pitämään irroitussylinterin säätämisen jälkeen. Jarrunesteen ja etujarruletkut ja jarrupalat vaihdoin, sekä toisen puolen jarrumäntien tiivisteet. Etupyörän laakereissa oli hieman liika välystä, niitä piti myös kirrata.
Moottorin jakoketjun ylälaahain oli jossain vaiheessa hajonnut/hävinnyt, ja se oli "korjattu" kiertämällä isommat pultit liiman kanssa kiinnitysreikiin. Tämän seurauksena jakoketju oli syönyt itsensä sylinterikannen läpi
, jonka takia öljyä tihkui kannesta hieman ulospäin. Vaihdoin siihen tilalle käytetyn laahaimen ja muurasin palkeenkielen kannesta umpeeen tiivisteliimalla.Sitten vaan leimalle ja kovaa ajoa. Sisustakin alkoi haisemaan melko nopeasti taas tutulle ja turvalliselle neuvostoliitolle ja meriheinälle. Lada toimi kesän käyttöautona ja kilsoja kertyi noin 9 tuhatta. Olen ollut Larppaan tyytyväinen, lisäksi olen havainnut ladailun myös herättävän muissa tiellä liikkujissa positiivisia fiiliksiä (tai kenties säälintunteita). Sain tästä kesällä myös kovan 200 euron käteisostotarjouksen, kuulemma pojalle peltoautoksi, jep jep...
Kuvia löytyy >> lissee tiältä!
Talven Lada on ollut seisonnassa ja sillä aikaa tuo mun punainen "humpuuki-volvo" marinoituu Ladan puolesta tiesuolassa uhrautuvasti.
