Äiti oli ollut sairaalassa yön ja isä oli ollut kotona.
Kätilö oli sitten aamulla soittanut miehelle, että synnytys on
käynnistynyt, että käy rauhassa suihkussa ja aja vaikka parta ja tulet
sitten hissukseen tänne. No, mies oli tullut synnytyssaliin ja
vaimonsa oli ihmeissään katsonut miestään ja sanonut: "Mitä sä oot
menny tekemään itelles?"
Mies rukka oli mennyt ajamaan hädissään partansa, kun kerta kätilö oli
käskenyt, vaimo ei ollut koskaan aiemmin nähnyt miestään ilman
partaa.
Meillä Isukki oli esikoista tehdessä niin hermostunut, ettei
pystynyt
olemaan hetkeäkään hiljaa. Siinä sitten kuulin tärkeätä tietoa
tietokoneitten ohjelmoinnista kilpikonnien hoitoon ja kun herralta
omat jutut loppu hän rupesi lukemaan ääneen synnytyssalista
löytämäänsä Masi-sarjakuva kirjaa.
Kesken ponnistuksen, joka kesti 11minuuttia hän kerkesi
kommentoimaan,
että mun napa tököttää ihan kummallisesti ja juuri kun kätilö
kannustaa tosissaan ponnistamaan mies kiljasee mulle: "Hei sä oot ihan
sininen!" ja rupesi huolestuksissaan reppana hösäämään sen asian
kanssa. Synnytyksen jälkeen kuulin vielä, että napanuora näyttää ihan
puhelinjohdolta.
Kysyin, missä miehen eväät, tämä voi kestää kauan, kun kerran
käynnistellään. Oltiin ostettu valmiiksi limsaa ja pakkaseen
mikropitsoja. Mies tajus, että hei nehän jäi kotiin, mutta muisti
hän
kuitenkin ottaa paperinkeräykseen menevät lehdet ja palautuspullot
autoon mukaan.

Supistukset alkoivat laskettuna aamuna kylläkin aika vaimeina (jota en
silloin tajunnut, luulin kivuliaiksi...), mutta säännöllisinä. Minä
olin jo oven suulla lähdössä sairaalaan kun mieheni tuskaili mitä
laittaisi päälle ja silitti farkkujaan! Hän valitti ettei ollut
mitään
kunnon verkkareita, valmennuksessahan oli isien käsketty laittaa
päälle jotain rentoa ja mukavaa kuten verkkarit, synnytyshän
saattaisi
kestää pitkään. No eihän synnyttämään sitten juuri silitetyissä
farkuissa voinut mennä.... niinpä minä jouduin istumaan Hyvinkään
Intersportin edessä autossa kun isäntä kävi hakemassa verkkarit!
Tyttö oli pesty ja kapaloitu sun muuta ja makoili sitten sängyssään,
kun me joimme sairaalan tarjoamat siiderit. Jäimme kolmistaan saliin
ja mies vilkuili vauvaa ja kuiskas sitten mulle, että saakohan ton
ottaa syliin...
Mä vaan totesin sille naurua pidätellen, että omashan se on ja saat
oikeesti tehä sen kanssa ihan mitä tykkäät!
Ei tainnu huomata että mua vähän sattuu kun ei ollenkaan kysässy
että
miten menee vaan ite surkeen näkösenä sääliä kai odotellen (mutta
siis
ihan tosissaan) sano: "sä et tajuu kun mua sattuu, leikkasin
vahingossa kotona veitsellä haavan peukaloon". Teki mieli sanoo
että:
"joo, mulla sujuu tosi
hyvin kun roikkuu 2-kuukautisen kokonen vauva puoliks jälkovälissä"
Kätilö oli antanut miehelle jalkaan laitettavat muoviset
kenkäsuojat,
semmoiset pussit siis. Mies tuli synnytyssaliin ja oli laittanut
kenkäsuojat päähänsä, vielä nokkelasti ristikkäin päälletysten,
kaksi
kapeata "suikkaa" kun oli kyseessä. Kätilö pokkana ojentamaan toiset
suojukset: no niin, ja pane nämä jalkoihisi sitten.
Kultani soitti äidilleen synnytyshuoneesta, kun muksu oli syntynyt.
Keskustelu meni kuta kuinkin näin:
- Hei, mitäs sulle?
- Eipä mitään, katoin just Selviytyjien viimeisen osan.
- Ihan totta, se jäi meiltä näkemättä! Kumpi voitti?
- Brian.
- Ei voi olla totta!! Se oli ihan hirvee tyyppi.
- Niin mustakin. (Sitten puhuivat hetken Brianista.)
- Me saatiin muuten tyttö
Synnytysvalmennuksessa oli pariskunta, jotka oli,no. .vähän höpsöjä.
He kyselivät aina kaikkea hassua ja kerrankin pariskunnasta mies
kysyi
aivan tosissaan, että pitääkö synnyttämään mennä aina ambulanssilla
vai voiko mennä ratikalla...vaimo puolestaan kysyi kun näytettiin
kuvaa istukasta, että tuoko sitten pitää syödä...
Supistukset olivat alkaneet harventua ja heiketä. Kätilö sanoi, että
pitää kohta alkaa vauhdittaa supistuksia tipalla, jos ei luomukeinot
auta.
Kätilöopiskelija sitten sanoi, että nänniärsytyksellä voisi saada
supistuksiin vauhtia eli siis nännejä hieromalla. Synnytyksessä
oleva
tuleva isä sitten kysäisi, että: "kenen nännejä?". Ei kuulemma
kuitenkaan yrittänyt käydä kätilöopiskelijan tisseihin kiinni!
Makoilin siinä lavitsalla ja pääsi ihan rehellinen paukku kaiken
muun
ähinän ohella. Mies katsoi hölmistyneenä "Kuka se oli?? Pieraisitko
sinä??"
Mua vaan nauratti aivan sairaasti siinä tuskien keskellä...oli
meinaa
äijä ihmeissään että kuinka tuo vaimo nyt kehtaa täällä paukutella??
Terveydenhoitajani kertoi minulle omasta kokemuksestaan:
Tämä tapahtui siis n.13 vuotta sitten: he menivät sairaalaan kun
supistukset alkoivat, kätilö ohjasi äidin pukeutusmishuoneeseen
riisumaan omat vaatteensa pikkuhousuja myöten ja laittamaan
sairaalapaidan päälle joka oli silloin jostain syystä ns.
leikkauspaita jossa on siis nauhakiinnitys selässä. Äiti tuli
pukeutumishuoneesta sairaalapaita päällä.
Sitten kätilö opasti miehen isien pukeutumishuoneeseen, isi meni sinne
ja tuli kohta pois. Terkkarini meinasi kuulemma pyörtyä ja "kuolla"
häpeästä kun mies tuli huoneesta: mies tuli huoneesta myös
leikkauspaita päällä ja pakarat vilkkuen! Oli sitten löytänyt tuolilta
samanlaisen paidan ja hädissään ajattelematta esikoisen synnytykseen
tullessa toimi kuten äitiä oli neuvottu! Siinä oli kuulemma ollut
kätilölläkin naurussa pitelemistä.
Äitiysvalmennuksesta kerrottiin seuraava juttu: pari oli mennyt
synnyttämään esikoista. mies oli ohjattu isien pukuhuoneeseen ja
käsketty vaihtamaan vaatteet ja laittamaan sairaalan tohvelit
jalkaan.
Isä tuli sitten takaisin synnytyssaliin hiihtäen omituisesti pitkin
käytävää. Vaatteet olivat menneet oikein päälle mutta jalkoihin mies
oli laittanut ne pahviset kaarimaljat kun kätilö ja äiti olivat
naurultaan saaneet huomautetuksi asiasta mies oli ollut tosi
helpottunut ja vastannut: no jo mä ihmettelinkin, että on aika
huonot
tossut..."
Äitiysvalmennuksessa kätilö kertoi oman miehensä tulleen hakemaan
vauvaa ja äitiä sairaalasta TYHJÄN äitiyspakettilaatikon kanssa!
En yhtäkkiä uskoisi kenenkään sentään niin toope olevan, mutta
tuskin
tuo kätsy valehtelikaan... Iskä ajatteli kai, että onhan se tosi
kätevää laittaa
vauva laatikkoon ja kansi kiinni !?