kuinka 1700i ahdetuksi?

[Lerjumies]

Mitä muutoksia tarvitsee tehdä ruiskuun, jotta toimii ahdoilla?
Ja paljonkohan tuommonen kone kestää ahtoja vakiokuntosena?
Autoon olisi jo valmiiksi garrett tb034, välijäähdytin, bensanpaineen säädin yms.
Kaikki hyvät neuvot tervetulleita..

[Lerjumies]

kiitos, tuosta oli suunnaton hyöty..
Rupeaako map anturi temppuilemaan ahtopaineen kanssa, olisiko kellään kokemusta siitä?

[Turbiini]

Tuskin map temppuilemaan ahdoilla rupeaa mutta vakio map ei luultavasti yli 0.5bar paineita osaa eculle kertoa, ja ecun softakaan ei varmaa ymmärrä ahtojen päälle joten ei toimi vakio osilla, Map anturin kun vaihtaa isommilla paineilla toimivaan niin sen jälkeen ei toimi sitäkään vähää ku vakiolla, ennen uudelleen ohjelmointia.
Helpoimmalla pääsee kun pistää megasquirtin ohjaamaan, se kun suostuu toimimaan suoraan ladan omilla lämpöantureilla ja tps-potikalla, myös gm-dis sytkä järjestelmä on yhteensopiva. linkki sytkän ohjeistukseen

[destor]

Kiitos turbiini, tuosta linkistä selvisi minullekin sytkän ohjaus, ja vieläpä kokonaisuudessaan.

[Lerjumies]

Kiitos neuvoista, nyt lada pelaa, tai siis pelas... Meinaan oli aika huonossa jamassa kannentiiviste, niin lopun varmaan arvaatkin
Ahot oli 0,7 ja hyvin sytkyili muutaman kunnon vedätyksen kunnes se tiiviste petti, nyt on tulossa kuparinen tiiviste kaverin toimesta.
Meinaa tuo kytkin luistaa aika paljon, kestäisköhän uusi alkuperäinen miten hyvin,vai pitäskö yrittää keksiä jotain muuta?
Kyllä se larssinkin kone muuttu aika erilaiseks olemukseltaan kun puhaltimen ruuvas kiinni

[destor]

Nivassa on jäykempi asetelma, kytkinlevyssä on myös hiukan enemmän pitoaluetta. Käyvät suoraan kiinni. Stefan kanssa mietiskelimmekin tuota kytkinlevyn pinnan leveyden vaikutusta pitoon, näkemyksiä oli kaksi kappaletta: 1. Mitä suurempi pintapaine, sitä suurempi pito (eli kapeampi kytkinpinta olisi parempi) 2. Mitä enemmän kitkapintaa sitä suurempi pito (tämän ajatuksen mukaan leveämpi kitkapinta olisi parempi). Tietysti jäykemmällä asetelmalla se paranee jokatapauksessa, laittoi sitten minkälaisen levyn vaan.

Käytitkö ihan vakioruiskua tuossa kokeilussa? Katsoitko ollenkaan seoksia ettei mennyt liian laihalle?

[pressa]

pienen testinhän voi tehdä siten että
ottaa pienen kitkapinnan palan ja laittaa sen päälle kilon punnuksen ja vetää jousivaa-allaja katsoo kilomäärän millä tulee perässä
sitten ottaa suuremman palan ja laittaa sen punnuksen sen päälle ja vetää

[Lerjumies]

on seosmittari, eikä käy liian laihalla. ihan vakio ruisku on, otin pois käytöstä map-anturin, koska lambda antaa korjaus signaalin ja ruisku toimii silloin aivan normaalisti. tarkoituksena olisi laittaa rikastin piiri ohjaamaan yhtä lisäsuutinta.

[Turbiini]

on seosmittari, eikä käy liian laihalla. ihan vakio ruisku on, otin pois käytöstä map-anturin, koska lambda antaa korjaus signaalin ja ruisku toimii silloin aivan normaalisti. tarkoituksena olisi laittaa rikastin piiri ohjaamaan yhtä lisäsuutinta.

Ilman map anturia ei nyt ainakaan toimi. Silloin säätö perustuu kaasuläpän asentoon, ja se ahdetussa ei kerro pensan tarpeesta juurimitään. Ja lisäksi sytkä ennakko jääaivan liian aikaiselle. Siksi se kannentiivistekin hajosi, eikä se kupari tiiviste väärään ennakkoon auta jos tiiviste ei ole sulakkeena niin sitten hajoaa seuraavaksi mäntä.

[tolstoi]

Ton jousivaakatestin pitäis kyllä antaa ihan sama tulos isolla ja pienellä palalla, kitkavoimaan kun vaikuttaa ainoastaan kitkakerroin (kytkinlevyn ja sen vastinpinnan yhteinen ominaisuus) ja normaalivoima (kytkimen jousisysteemin kehittämä voima). Kytkinkäytössä isompi pinta on siitä parempi, että se johtaa lämmön tehokkaammin eteenpäin ja kuluu syvyyssuunnassa hitaammin.

[destor]

Ja tästä päästäänkin sopivasti tutkimaan miksi taas leveämpi rengas pitää kuivalla asfaltilla paremmin, ja kapea taas soralla ja märällä/liukkaalla. Entäpä jarrupalat, eikös isompi pala pidä myös paremmin?

[tolstoi]

Jarrupaloissa on taas sama lämmönjohto- ja kulumisasia, pieni pala kuumenee pinnaltaan rajusti, samoin se pieni alue jarrulevystä, johon pieni pala ottaa kiinni. Rengasasioissa liikutaan jo osittain eri ilmiöissä kuin pelkästään kitkassa, koska renkaan kuviointi ja pehmeä pinta ottaa tukea alustan epätasaisuuksista (ääriesimerkkinä traktorin ripakuvioinen rengas, jonka pitovoimasta muistaakseni yli puolet tulee maan ripaan kohdistamasta tukivoimasta, riippuu tietenkin rajusti maalajista). Kytkinasioissa voitaneen olettaa pintojen olevan tasaisia, joten kiinni pitävä voima tulee ainoastaan kitkasta.