Samara 1,5i GM - epävakaa tyhjäkäynti/kannen vaihto

[Lada-Jussi]

OIRE
nykyisessä Samarassa on jo jonkin aikaa ollut vähän horjuva tyhjäkäynti, kylmiltää bensakin haisee selvästi, käynti ääni on sellaista röpellystä. Usein siitä pieni kaasun painallus niin saa CE-valon palamaan. Matka ajossa kulkee hyvin (ehkä hivenen laiska) ja silloi ei yleensä CE sytypalamaan. Tuntuu siltä että tyhjäkäynti on liian rikkaalla.

DELTA-AUTOSSA
Deltassa eivät saaneet siitä koodeja ulos, kun GM:ssä ei ole vikamuistia, testailivat erinäisiä juttuja ja sanoivat vaan että joku alkava venttiilivika? olikohan tämä juttu juttuja vai totuus? mitähän kannattais alkaa tekemään (autoa vaan takapihalle mätänemään)

HISTORIAA
autoa on huoltokirjan merkintöjen mukaan ainakin yritetty huollella, päivämääristä päätellen myös nyt mittarin mukainen 100 tkm ajomäärä on todellinen ajomäärä. viimeisen 15 tkm aikana on perushuoltoa tehty öljyjä ja suodattimia + tulppia vaihdettu. Kokeilin myös toisella käytetyllä lambda anturilla (ehkä ehjä), mutta muutosta ei tapahtunut.

['aatee']

uusi lamda anturil koittais ? tai sitte voihan olla vena vikakin tulossa

[Lada-Jussi]

lamda ?

lambdat ei pitäis kuulemma hajota näin vähissä kilometreissä ja deltassa kai tarkastivat senkin, kun kuulemma laite laitteelta kävi järjestelmän läpi

[Jaska HKI]

Aikoinaan tein puristuspanemittauksia vanhoista autoista.Siinä lämpimään moottoriin ruuvataan tulpan paikalle mittari,joka pitää paineensa takaiskuventtiilin ansiosta.Kaikki tulpat poistetaan.Konetta pyöritetään startilla.Mittarissa on tarkat käyttöohjeet.

Erääseen 280 000km ajettuun autoon tein mittauksen ja tulokset olivat 10,5kp/cm2.....13,5kp/cm2.Päätelmä:kone pahasti karstoittunut,venttiilit tiiviit.Muut oireet kulki ihan sikana.Niimpä kone sitten kajahti samana kesänä 600km päiväreissun aikana.

[Pöhö-Andrei]

Miten puristuspainemittauksella voi todeta että venttiilit pitää ja syy on vain karstassa. Se mittaus ei kerro kuin puristuspaineesta ja niiden mahdollisista eroista.

Nähdäkseni ohivuotomittauksen suorittamisen jälkeen voisi sanoa pitääkö venttiilit. Tällä mittauksella saadan selville melko tarkka osoite missä vika mahtaa olla, tämä kattaa kuitenkin vain nämä ns murikkaosat, ruiskulaitteisiin tai sytytyspuolen ongelmiin ei tälläkään pääse pureutumaan.

[pressa]

tohtisiko kokeilla vesipesua
sillä saisi ainakin suurimmat karstat pois

[Jaska HKI]

Puristuspainemiitaus suoritetaan lämpimästä koneesta.Mittarin painetilaan käynnistysmoottorin käytön aikana syntynyt paine pysyy takaiskuventtiilin takia muistissa ja näytön voi käydä lukemassa mittarilta.Ennen mittausta palotilaan laitetaan korkillinen öljyä ja näin saadaan männänrenkaiden mahdollinen ohivuoto minimoitua.Jos uudelleen mittauksen yhteydessä ei lisätä öljyä ja ko. sylinterissä paine laskee niin männänrengas voi vuotaa.Karstoittuminen voidaan todeta siitä että jokaisella moottorilla on ihanteellinen,ohjeellinen puristuspaine,joiden pitäisi olla muistaakseni 0,5kp/cm2 haarukassa.Kun palotilassa on karstaa niin palotilan koko pienenee,mikä nostaa puristuspaineita.Tietenkin jos kansi on plaanattu kieroon niin puristuspaineet pitäisi suurentua sylinteri sylinteriltä mitä ohuemmaksi kansi on koneistettu.Venttiilivian voi todeta myös paperitestillä auton pakoputkesta.Pidetään paperia auton käydessä auton pakoputken suulla.Puhalluksen pitäisi olla jatkuvaa,muuten on venttiilivaurio.Rikkinäinen imuventtiili puhaltaa ja rikkinäinen pakoventtiili imee.

[Jaska HKI]

Karstoittumisen voi todeta myös tähystämällä tulpan reiästä.Eikös sen laitteen nimi ole endoskooppi?

[Pöhö-Andrei]

Puristuspainemiitaus suoritetaan lämpimästä koneesta.Mittarin painetilaan käynnistysmoottorin käytön aikana syntynyt paine pysyy takaiskuventtiilin takia muistissa ja näytön voi käydä lukemassa mittarilta.Ennen mittausta palotilaan laitetaan korkillinen öljyä ja näin saadaan männänrenkaiden mahdollinen ohivuoto minimoitua.Jos uudelleen mittauksen yhteydessä ei lisätä öljyä ja ko. sylinterissä paine laskee niin männänrengas voi vuotaa.Karstoittuminen voidaan todeta siitä että jokaisella moottorilla on ihanteellinen,ohjeellinen puristuspaine,joiden pitäisi olla muistaakseni 0,5kp/cm2 haarukassa.Kun palotilassa on karstaa niin palotilan koko pienenee,mikä nostaa puristuspaineita.Tietenkin jos kansi on plaanattu kieroon niin puristuspaineet pitäisi suurentua sylinteri sylinteriltä mitä ohuemmaksi kansi on koneistettu.Venttiilivian voi todeta myös paperitestillä auton pakoputkesta.Pidetään paperia auton käydessä auton pakoputken suulla.Puhalluksen pitäisi olla jatkuvaa,muuten on venttiilivaurio.Rikkinäinen imuventtiili puhaltaa ja rikkinäinen pakoventtiili imee.

Te sitten edelleen mittailette niitä puristuksia ettekä ohivuotoja mitä tässä nyt juuri pitäisi mitata. Tiedän kyllä nämä mittausmenetelmät ja hallitsen myös käytännössä niiden suoritustavan ja väitän tuon ohivuotomittauksen kertovan satavarmasti enemmän moottorin kunnosta kuin tuo puristuspainemittaus.

Jo tuon öljyn lisäämisellä palotiloihin ennen mittausta kusetatte niin itseänne kuin mahdollista asiakasta. Se vääristää mittaustulokset todella rajusti yläkanttiin ja peittää alleen viat jotka tuolla ohivuotomittauksella saadaan selville hyvin helposti. Puristuspainemittarin suosiota lisää se että niitä saa kympillä biltemasta mutta haeppa ohivuotomittari.

Tuo karsta palotilassa ja sen vaikutus puristuksen lisääntymisessä on lähinnä teoreettinen. Kuinka monella on tarkka käsitys siitä kuinka paljon on esim. yksi millilitra palotilassa. Jos tällä karstalla olisi puristuksia nostava vaikutus sitä pitäisi olla todella paljon ja tällöin oireet ovat paljon muutakin kuin kevyt puputus tyhjäkäynnillä. Ja tässä palataan taas tuohon öljyn käyttöön eli sillä mennään varmasti yli niistä ohjeellisista ja ihanteellisista puristuspaineista, jopa siten että ylimmät männänrenkaat on poikki.

Kantta ei oikeastaan voi plaanata kieroon, ainoastaan vinoon ja siloinkin pituussuunnassa vinoon vetoa käytettiin joskus ihan yleisesti autoissa joissa oli kiilan mallinen palotila puristussuhteen nostossa. Poikkisuunnassa se toki vaikuttaa mutta silloin se on poikinut jo aiemmin joitain muita juttuja kuten nokkahihnan tai ketjun poikkeuksellisen nopean kulumisen.

Tuo paperitesti kertoo saman mitä harjaantunut korvakin kuulee, tosin rikkinäinen imuventtiili ei näy pakoputken päässä puhalteluna millään tavoin vaan paukuttaa imusarjassa.

Tuon paperitestinkin käyttö autoissa joissa on rajulla overlapilla oleva nokka menee kyseenalaiseksi koska imusarjasta on hetkellisesti avoin yhteys pakokanavaan joten paperin liike on varsin villiä.

Eipä tässä muuta, hyviä hommia.

[,_,/ukka]

Venttiilivälys pienentynyt niin, että kylmänä joku venttiili kantaa, mutta lämpimänä välys kasvaa ja käy oikein.

,_,/ukka

[samarai]

tossa omassa (GM) ollut aikalailla toi sama vika jo jotain 30 tkm. Ihme kyllä CE-valo ei ole palanut koskaan ja kulkee muuten vauhdikkaasti. (tyhjäkäynti soutelee ja kylmänä haisee bensa). Itselle on riittänyt, että on mennyt pakokaasutestistä läpi ja en ole viitsinyt syventyä enempää koko asiaan.

Itsellä ollut mielessä, olisiko tyhjäkäyntimoottorissa jotain häikkää? Katselin sitä päällisin puolin ja oli ulospäin täsmälleen samannäkönen kuin tossa 110boschissa Joku kuitenkin sanoi, että se on erilainen ja en sitten viitsinyt irrotella. Vois tietysti irrotella ja tehdä jotain voiteluja, en tiedä sitten onko mitään merkitystä.

[Pöhö-Andrei]

Venttiilivälys pienentynyt niin, että kylmänä joku venttiili kantaa, mutta lämpimänä välys kasvaa ja käy oikein.

,_,/ukka

Ja juuri toisinpäin.

Yleensä kylmä moottori käy paremmin ns. nollavälyksillä ja kun moottori kuumenee venttiilinvarsi kasvaa pituussuunnassa ja alkaa vuotamaan läpi tki muutkin osat lämpölajenee mutta jos otetaan se järki nyt käteen ja aletaan perkamaan vaikka osa osalta kohteita niin voidaan todeta että kuumana välykset pienenee ja jos ne on valmiiksi nolla niin mennään sille alueelle jossa venttiili ei pääse enää sulkeutumaan vaan jää kantamaan.

[jta]

lamda ?

lambdat ei pitäis kuulemma hajota näin vähissä kilometreissä ja deltassa kai tarkastivat senkin, kun kuulemma laite laitteelta kävi järjestelmän läpi

Niin eihän niiden koskaan pitäis hajota kovin äkkiä. Mutta kummasti noita osia voi hajota jo seuraavana päivänäkin uuden laitosta. Noita huonojakin kappaleita kun on kaikissa osissa.

Kaverilla oli klonkwagenissa sellainen vika että tyhjäkäynti huopas ja röpelti mutta kierroksilla kävi kunnolla. Syyksi oli paljastunut palanut venttiili. Kierroksilla ilmeisesti sai sen verran painetta että venttiili kuitenkin sulkeutui kunnolla mutta tyhjäkäynnillä alkoi sitten vuotaan ja tuosta syystä sitten kävi huonosti tyhjäkäyntiä ja röpelti.

[,_,/ukka]

Venttiilivälys pienentynyt niin, että kylmänä joku venttiili kantaa, mutta lämpimänä välys kasvaa ja käy oikein.

,_,/ukka

Ja juuri toisinpäin.

Yleensä kylmä moottori käy paremmin ns. nollavälyksillä ja kun moottori kuumenee venttiilinvarsi kasvaa pituussuunnassa ja alkaa vuotamaan läpi tki muutkin osat lämpölajenee mutta jos otetaan se järki nyt käteen ja aletaan perkamaan vaikka osa osalta kohteita niin voidaan todeta että kuumana välykset pienenee ja jos ne on valmiiksi nolla niin mennään sille alueelle jossa venttiili ei pääse enää sulkeutumaan vaan jää kantamaan.

Eiku toisinpäin Kansi on alumiinia ja se laajenee lämmetessään enempi kuin mitä teräksinen venttiilin varsi pitenee. Ainakin minulla on kaikissa huoltokirjoissa annettu suurempi välys kuumalle, kuin kylmälle koneella. Saman voi todeta jos googlettaa venttiilivälysjuttuja...

,_,/ukka

[Pöhö-Andrei]

Venttiilin pituus kompensoi lämpölaajenemiskertoimessa hävityn mitan.

Ja kuten sanoin perataan osa kerrallaan ja katsotaan mihin suuntaan mikin lähtee pöhettymään. Nopeasti venttiili seuraaja säätöruuvi nokka ja kun näitä aletaan summailla niin tuolla kannen ylöspäin laajenemisella ei juuri kampoihin laiteta.

Nähty, kokeiltu ja käytännössä todettu.