Kolareita ja muita vaaratilanteita

[Nonnis]

Minkäslaisia kolareita tms porukalle on sattunut Ladoillaan tai muilla autoilla?

Mulla Lada päätyi kerran viime talvena ojaan aika mielenkiintoisesta syystä. Kuskin penkin pituussäädön lukitus nimittäin antoi periksi ja penkki liukui taka-asentoon. Keli oli liukas ja vauhtia varmaan melkein satanen. Paikka oli VT9 Jämsästä päin tullessa vähän ennen Muuramen teollisuuskylän risteystä. Minä en enää ylettänyt polkimiin ja ratista roikkuen yritin hivuttautua eteenpäin, mutta siinä sitten auto lähti heittelehtimään, ja koska oli todella liukasta, pyörimään akselinsa ympäri. Sekä perässä että vastaantulijoiden kaistalla oli liikennettä, mutta ihme kyllä pysyin omalla kaistallani ja perässä tulijat kerkesivät jarrutaan. Larppani suuntasi lopulta perse edellä penkkaan, mistä sitten pari pysähtynyttä autokuntaa sen lopulta sai työnnetyksi takaisin tielle. Mitään vaurioita ei onneksi tullut, kuin korkeintaan traumoja

Taannoinen Skodamme lähti kanssa joitain vuosia sitten sohjoliirtoon moottoriliikennetiellä Jyväskylästä Lahteen Nastolan paikkeilla. Kuskina oli silloinen miesystäväni. Mentiin hyvän matkaa sivuluisua vastaantulijoiden kaistalla, mistä Skoda tömähti sillankaiteeseen, ja sai siitä sopivan kimmokkeen palautua omalle kaistalleen nokka menosuuntaan . Sillä hetkellä ei ollut muuta liikennettä, mutta muutama sekunti myöhemmin jos olisimme vielä olleet vastaantulijoiden kaistalla, olisin repsikassa istuessani saanut auton kylkeeni . Seurauksena oli puskurin lievä vinoutuminen ja uusien talvirenkaiden hankinta. (tai käytettyjen pinnattujen, ja ne on mulla nyt Ladassa alla )

Mieleenpainuva oli myös viimekeväinen törmäys isäni Taunuksella ilvekseen. Ajoin kaverini kanssa vanhaa tietä Tampereelta Hämeenlinnaan, kun Valkeakoskella, Barkholtin taimiston liepeillä, kyseinen elikko juoksi suoraan eteemme niin etten kerennyt edes jarruttaan. Ilves lensi ojaan, mistä se ei enää liikkunut. Taas oli onni onnettomuudessa, ja poliisipartio sattui samalla hetkellä ajamaan vastaan, ja ne ampuivat ilveksen eikä se joutunut kitumaan . Se oli iso urosilves, varmaan melkein Nonnan(borzoi) kokoinen. Sääli ettei Nonna ollut mukana näkemässä iiiisoa kissaa . Seurauksena oli irronnut sisälokasuoja ja ruttaantunut etuhelma, johon oli tarttunut verisiä karvatupsuja, sekä puolensivun juttu värikuvalla Valkeakosken Sanomissa ja pienempi Aamulehdessä. Vielä samalla matkalla onnistuimme nipinnapin väistämään jäniksen.

Tässä nää sitten taitaa merkittävimmät ollakin. Toisiin autoihin ei ole tullut törmäiltyä, ellei lasketa sitä kun joku ajoi ohjastamani amiksen pakun perään Jämsässä. Koulun auto selvisi vahingoitta, mutta sen ukkelin työsuhdemondeo näytti kyllä tosi surkeelta . Ja peruutinhan mä kerran yhtä toyotaa päin, mutta ei siinä ees naarmuja tullut, joten ei sitä voine kolariksi laskea .

Ja onhan noita likipititilanteita ollut, kun joku on tullut eteen kolmion takaa tms, mutta reaktiot on pelannu ja Lada säästynyt lunarilta .

[Jaakkima]

Ensimmäisenä näistä tilanteista tulee mieleen kun ajoin ketun päälle melkein heti kortin saatuani porukoiden autolla. Ajelin pimeällä ja huomasin jo hyvissä ajoin että silmien heijastamasta valosta että kettu hyppäsi vasemmalta tielle, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota, koska ajattelin sen kerkiävän alta pois. Kettu sitten päättikin jäädä kaistalleni katselemaan läheneviä ajovalojani. Siinä vaiheessa kun tajusin että jäi sitten siihen eteeni ja rupesin jarruttamaan, kuului etupäästä tömähdys ja pohjasta ääni kun kettu pyöri alla ja otti välillä kosketuksen pohjaan. No auto ympäri ja tutkimaan ketun ja auton vaurioita. Kettulta oli mennyt niskat nurin ja kuollut välittömästi, muuta vaurioita en huomannut, siintä olisi saanut hyvän kettupuuhkan ja potkin raadon ojan pohjalle. Autoon ei tullut mitään jälkeä törmäyksestä, ei vaikka seuraavana päivänä isäni kanssa päivän valossa katsoimme uudestaan.

Ajelin ensimmäistä talvea ja olimme kavereiden kanssa ajamassa p*llurallia erään pikkukunnan omakotitaloalueella. Kaverini ajoi edellä ja minä perässä. kaveri olikin ajanut umpikujaan ja oli pysäyttänyt auton, mutta en huomannut sitä tarpeeksi ajoissa. Siinä vaiheessa kun huomasin ettei auto pysähdy, rupesin miettimään käännänkö auton ojaan peräänajon välttämiseksi, mutta jätin tekemättä kun muistin paljon oli 300-sarjan Volvoon ahtautunut porukkaa: pelkääjän paikalla kaksi ja takapenkilläkin viisi ihmistä, eikä kellään turvavöitä, paitsi minulla. Oja oli nimittäin kohtalaisen syvä ja vaarana olisi ollut kattokerhoon liittyminen, nii eikä vierellekään olisi mahtunut, sen verran keskelle tietä oli kaveri omansa pysäyttänyt. Itse törmäys oli kuitenkin kohtalaisen pehmeä eikä vaurioitakaan tullut omaani kuin vääntynyt puskurin kannatin ja hajonnut umpion lasi ja kaverin porukoitten autosta vääntynyt takapuskurin kannatin.

Kouvolassa VT 6:lla oli tapahtunut kolari ja sen johdosta oli liikenne hieman tukossa ja välillä seisoikin. Siinä sitten katselin jossain vaiheessa vähän liian kauan sivulle kun auto liikkui ja törmäsin edessä ajavaan 323F Mazdaan, joka törmäyksen voimasta ponnahti hänen edessä olevan Asconan perään. Vauriot: omaani jouduin vaihtamaan maskin, puskurin, pari lisävaloa, syylärin umpion lasin. Osat maksoi yhteensä 1000 mk ja korjasin itse. Mazdaan tuli vauriota perään ja keulaan ja korjaus maksoi vakuutusyhtiöin mukaan n. 23000 mk. Asconaan tuli vain pieni naarmu muoviseen takapuskuriin.

Ai niin, kaikki nuo kolme tapahtunut samalla 300-sarjalaisella Volvolla.

Tässä minä näin minulle tulee äkkiä mieleen.

[Lada-Jussi]

mulla on lähinnä vaan muutamia parkkipaikka kolhaisuja, johtuen huonosta näkyvyydestä (ja väärin pysäköidyistä autoista )

Ja kerran tuli yksi polkupyöräiliä kylkeen varsin tyylikkäästi, mutta ei sille huonosti käynyt, Lada lokasuojaan tuli painauma. Sitäkään ei sen kummemmin jääty pohtimaan, mutta katsoisin sen pyöräiliän syyksi, kun ajoi lujaa vauhtia suoraa suojatielle

[pelti kiinni]

- ei ihmisvaurioita liikenteessä, vähäisimpiäkään
- paljon peltiä, vakuutusyhtiöiden kauhu
- ja kerran silloisessa raastuvan- , nyk. käräjäoikeudessa liikenteen vaarantamisesta tuomittu , ei siinä mitään kiistämistä ollut , eikä häpeämistä vaan hieman nolo juttu ( taas enimmäkseen pellistä kyse... )

, mistä tullaankin siihen , että tämä on sen mittainen juttu , että siitä riittää kerrottavaa jonkin makkaranpaiston yhteyteen, lukea sitä ei jaksaisi kukaan.

grillausta odotellessa, t. pe ki

[Martigan]

Itse ajanut vain kaksi kolaria. Kuukauden sisällä kummatkin, joskus -80 luvun lopussa tai-90 alussa. Paikkana kummassakin sama risteys n. 100metriä himasta. Ekalla kertaa -78 civicin kylkeen vasemmalta tuli Patrol tai vastaava ja toisella kertaa, kun civic oli korjuussa, niin ajoin talvikelillä Warrella Cherryn tai vastaavan kylkeen. Ekassa tapauksessa maastoautoilija ei meinannut maksaa, mutta joutui kyllä maksamaan ainakin tuplasti ja toisella kertaa Warre oli ns. varastovakuutuksessa, niin ei tarvinnut maksaa

[Tee Koo]

Joskus pari vuotta sitten ajelin silloisella peltoautollani Volvo 340 dieselillä ( ) hiekkatiellä joka oli sateen vuoksi liejuinen ja liukas. Eräässä mutkassa vasemmalle perä lähti alta ja metsähallitus kutsui. Vauhtia oli vain 80km/h.
Ojan pohjalla oli kivi ja siihen se perä sitten osui. Kiven vaikutuksesta auto kääntyi kulkemaan kuljettajan puoleinen kylki edellä ja törmäsi puuhun. Puu osui aivan eturenkaan taakse. Rysäyksen jälkeen huomasin että päähän ja jalkoihin koskee. Pääni olin lyönyt sivuikkunaan, mutta jalkani olivat puristuksissa enkä saanut niitä irti. Ja eikun taas soittamaan isäpapalle, että tulehan hakemaan traktorilla auto pois ja ota mukaan jotain, jolla saadaan jalat pois puristuksista. (onneksi silloin oli vielä käytössä Nokia 5210, joka on iskunkestävä).

Kohta sitten apu tulikin ja jalkani saatiin vapautettua tunkilla.

Vasemmassa jalassa oli syvä haava ja verta tuli paljon. Jalka saattoi olla jopa murtunut, koska sillä ei kärsinyt astua. Mutta ei kai sitä sairaalaan kehdannut lähteä, koska iän puolesta en omista edes ajokorttia (vaikka olen ajanut seitsemän vuotiaasta alkaen). Nykyään tästä kolarista on muistona täysin tunnoton kohta jalassa, joten olisi kai kannattanut sittenkin mennä sairaalaan...

[Kamaz]

Ilves lensi ojaan, mistä se ei enää liikkunut. Taas oli onni onnettomuudessa, ja poliisipartio sattui samalla hetkellä ajamaan vastaan, ja ne ampuivat ilveksen eikä se joutunut kitumaan.

Olisi kannattanut ottaa se ilveksen raato talteen ja viedä se täytettäväksi. Se olisi hieno olohuonen nurkassa. Mikäli ei haluaisi sitä itselleen niin luultavasti eläinten täyttäjä olisi maksanut ruhosta jonkin verran, sillä sen verran harvinaisia ovat noiden rauhoitettujen eläinten raadot.

[samarai]

yks vaaratilanne tuli mieleen, joka sattui monta vuotta sitten vanhalla VW Paskat -farmarilla.

Siinä oli virtalukossa jotain häikkää ja se pätki silloin tällöin sytytysvirtaa. Ajellessani tossa Sipooseen päin melko liukkaalla tiellä, Paskatti aivan yhtäkkiä "itsestään" pyörähti ympäri noin 60vauhdissa ja vastaantulevien puoleiseen lumipenkkaan kyljelleen. Sytytysvirta katkesi ja se heitti etupyörät "lukkoon" ja liukkaalla tiellä se on kohtalokasta. Onneksi ei tullut ketään vastaan, esim. kuorma-autoa, silloin ei varmaan tätäkään kirjoiteltaisi.

[micco]

Pari rysäystä on sattunut. Eka oli joskus muinoin armeija-aikana kun perjantai-iltana kaverit onnistuivat houkuttelemaan mut kännikuskiksi reitille Turku-Helsinki-Turku. Niinhän siinä tietysti kävi että takasinpäin tultaessa nukahdin rattiin ja auto ajautui vasemmanpuoleiseen ojaan ja hyppäsi siltarummun yli. Ei henkilövahinkoja mutta Saappi meni ihan kieroksi ja lunastukseen.
Toinen kerta oli 1.5 vuotta sitten kun ajelin 1100-kuutioisella mopedilla hyvää mutkapätkää. Tiukka ysikymppinen kurvi ja tunti takaperin lunastettu muhkea pikavoitto olivat hidastaneet pyörän vauhdin ehkä 90 km:iin tunnissa kun vastaan tuli pari autoa. Etäisyyttä autoihin oli enää ihan vähän kun taaempi kinneri lähti ohittamaan edellä ajavaa. Väistin niin reunaan kuin pystyin jolloin ainostaan ajoneuvojen peilit napsahtivat yhteen hajoten palasiksi. Kohtaamisen jälkeen multa loppui vielä tie kesken ja suoritin näyttävän laskeutumisen ojan pohjalle. Ojasta ei onneksi löytynyt mitään esteitä joten itse selvisin kokoelmalla mustelmia. Mopo heitti volttia ja jäi ylösalaisin ojan pohjalle. Korjauskustannusarvio oli n. 5000e. Peilinsä menettänyt ohittaja ei pysähtynyt tapahtumapaikalle. Ohitettava sentään pysähtyi.

[Tee Koo]

yks vaaratilanne tuli mieleen, joka sattui monta vuotta sitten vanhalla VW Paskat -farmarilla.

Siinä oli virtalukossa jotain häikkää ja se pätki silloin tällöin sytytysvirtaa. Ajellessani tossa Sipooseen päin melko liukkaalla tiellä, Paskatti aivan yhtäkkiä "itsestään" pyörähti ympäri noin 60vauhdissa ja vastaantulevien puoleiseen lumipenkkaan kyljelleen. Sytytysvirta katkesi ja se heitti etupyörät "lukkoon" ja liukkaalla tiellä se on kohtalokasta. Onneksi ei tullut ketään vastaan, esim. kuorma-autoa, silloin ei varmaan tätäkään kirjoiteltaisi.

Tuli mieleen yksi tilanne ensimmäisellä autollani Datsun Cherryllä joskus 10-vuotiaana kävi kanssa tuolla tavalla, että ilman mitään ennakko varoituksia perä lähti alta. Silloin oli kyllä talvi, mutta kuitenkin kohtalaisen yllätyksenä tuli. Mitään vahinkoja ei tullut kun tupsahti vain penkkaan ja onneksi silloin en uskaltanut ajaa viittäkymppiä kovempaa

Tuosta virtalukko hommasta taas tuli mieleen pari vuotta sitten silloisella autollani eli Skoda Favoritilla taas ajelemassa kavereitten kanssa ja tuli mieleen kokeilla mitä tapahtuu kun ottaa avaimet pois virtalukosta ajon aikana -> tietenkin moottori sammui -> jarrutehostin lakkasi toimimasta -> rattilukko meni päälle. Siinä sitten pikku paniikki iski kun alkoi mutka lähestymään ja jarrua en jaksanut hirveän hyvin painaa. Kuitenkin jollakin ihmeen kaupalla sain sen avaimen takaisin virtalukkoon ja rattilukko aukesi. Selvittiimpähän sitten siitäkin

[Nonnis]

Ilves lensi ojaan, mistä se ei enää liikkunut. Taas oli onni onnettomuudessa, ja poliisipartio sattui samalla hetkellä ajamaan vastaan, ja ne ampuivat ilveksen eikä se joutunut kitumaan.

Olisi kannattanut ottaa se ilveksen raato talteen ja viedä se täytettäväksi. Se olisi hieno olohuonen nurkassa. Mikäli ei haluaisi sitä itselleen niin luultavasti eläinten täyttäjä olisi maksanut ruhosta jonkin verran, sillä sen verran harvinaisia ovat noiden rauhoitettujen eläinten raadot.

Ei sitä olis voinu poliisin silmissä kiikuttaa kyytiinsä. Farmari-Tanarissa se olisi kyllä näppärästi kulkenut. Se päätyi kyllä täytettäväksi, mutta en tiedä missä se on esillä. Varmaan jollain Valkeakosken koululla.

[Bregade]

Pari kertaa on hipaissut. Molemmissa kerroissa mukana oli silloinen bemari-kehonsiirtovälineeni. Oltiin lukion jollain kurssilla tutustumassa Tampereen poliisikouluun. Sieltä poislähdettäessä piti tehdä U-käännös opiston edessä vilkkaalla tiellä. No kun sopiva väli tuli, takana ei näkyny ketään, eikä edessä, läksin kääntämään ja nirsk, joku tojo sai kylkeensä mustan rannun bemarin etupuskurin kumista. Ko. auton kuski tuli suoraan takanani olleesta poliisiopiston pihasta, enkä kerinnyt huomaamaan sen ilmestymistä taakseni/vierelleni. Auton kuski oli opiston itsepuolustus-kouluttaja. Otti yhteystiedot ylös, mutta ei kuulunu mitään sitten jälkeenpäin, ei vääntyny tojo, tuli vaan se ruma rantu, hävetti ja hitsit kyllä aika rajusti.

Toinen oli tapaus jossain Tampereen takamettissä kun liikennevaloista lähdettäessä bemari päätti tehdä stopin ja takana ajanut tilataksari pamautti perään. Bemarista puskuri vääntyi, taksari löi 100mk käteen ja sovittiin että se piisasi, koska saatiin omin voimin se puskuri vielä hyväksi oiottua. Tietty jos oisin tajunnu, ois pitäny sanoa, et pitää tilata nyt kuule uus puskuri, niin ois joutu taksari maksamaan semmoisen 4-5 kertaisen hinnan

Ojaankin bemari meni kerran Niinisalon varuskunnan parkkiksen vieressä, josta joku mikälie kessu ja kappari tuli sitä tuuppimaan ylös. Ihmettelivät varmaan et mitä hitsi tein siellä edes ja kun en edes tervehtiny mitään, mutta enhän mä siellä armeijaa käynyt... samalla parkkipaikalla muuten pääsi usein työntämään/hinaamaan alokkaiden autoja kun talvella hiekkaparkkis oli kuin kranaattitulen jäljiltä täynnä syviä vesilammikoita ja kuraläpiä.

Farmariladan teloin kerran peruuttamalla autotallista ovi auki ulos.. Autoon tuli saluunanovi ja autotallinovessa olevan lämpösuojakankaan ohjauskisko vääntyi aika jännäksi. Molemmat ovet toimi vielä ihan hyvin tuon jälkeen, Ladan kylkeen vaan tuli semmoinen 10cm lytty.

[Ladaperhe]

Mulla ei ole pelti rypyttynyt kuin perheen sisäisissä onnettomuuksissa
Veli päätti tehdä kotipihalla kässärikäännöksen, mutta auton perä ei lähtenytkään sivulle vaan auto puski suoraan eteenpäin sillä seurauksella, että tehtiin pieni nokkakolari.
Siitä tuli vähän sanomista, enemmänkin.

[eqpe]

mekäläisen ihka ensimmäinen kolari ladalla (1200s vm -85) ke 17.12.03 ku mittarisa oli 67503km ja olin ajellu tuohon mennesä tuolla vasta 11km. eipä huomata, että isäntä justiin tuli pihaa ja parkkas auton (vålvå 760 gle 2.8i v6 autom. vm -83) portaitten etteen, enkä mää tietenkää voi kattua taakse ko pakitan-> laran vääränpuolinen ja vålåvån vasemmanpuolinen takakuluma teki tuttavuutta. onneksi osu puskurit kohillee, muute ois tullu erittäi palio enemmä kötinää ku muuten tuli, mutta kyllä jo tuosta hävetti niin s44tanasti..

suuria kauhunhetkiä oon joutunu kokemaan, ku on käyttöautosa heikohkot 145-levyset gummit eesä ja hyvät&leviät gummit takana...kylymällä koneella se ei välttämättä kaasua polokasemalla meekkää kylyki eelle vaa saattaa hyökätä vastaantulijan kylykeen. vielä ei oo osunu, kop kop. kerran kyllä sain yhestä ooppelikuskista semmosen ilimeen irti, että seuraavat 2km oli tosi vaikia ajella, ja n. 5km hyöhemmin alako pysyä pokka.. vois parantaa kaupunkiajon turvallisuutta pistämällä taakse vaikka kesärenkaat.. ei ois puskemisesta vaaraa

[NesteHukka]

Yksi kerta, jolloin en tuntenut oloani kovinkaan mukavaksi ihmiseksi, oli kun ajoin aikas haipakkaa eräällä sorapätkällä olevaa kilometrin mittaista suoraa, ja ensin kopsahti joku s**tanan iso lintu tuulilasiin ja 200 metriä myöhemmin alle juoksi kissa, jonka pää irtosi.