Maikkari lähetti taas tänään Risto Jarvan hienon leffan Jäniksen vuosi. Siinähän alkupuolella ajetaan tämän jäniksen yli farmariladalla, keltaisella ja rekisteri oli AHN-169. Ostin tämän auton 80-luvulla Filminorilta ja ajoin sillä kymmenkunta vuotta. Autolla ei liene ollut muita omistajia, Filminor ja minä, todennäköisesti silloisen tavan mukaan meni sitten itään.
Hauskaa oli, että auton ostaessani oli vararenkaan syvennys täynnä jäniksenpapanoita. Olivat kuljettaneet tällä niitä jäniksiä kuvausten aikaan, leffassahan on vain yksi jänis, mutta kun niitä karkaili metsään, niin oli useampia mukana.
Edelleen hauskaa oli. että olivat tehneet tämän Kiljusten Herraväki-leffan ja liimanneet ison tarran oveen. Kun meillä oli kolme pientä, kiljuvaa kakaraa niin tarra aiheutti suurta huvittuneisuutta, kunnes sain sen irroitettua.
Ajattelin vaan, että jos kiinnostaa nämä Ladaan liittyvät historiatiedot...
Jäniksen vuoden lada
-
RussianTUNER
- Viestit: 1751
- Liittynyt: 25.10.2004 20:09
- Paikkakunta: Laitila
-
veli alexei
- Moderaattori
- Viestit: 3292
- Liittynyt: 19.11.2003 13:18
- Paikkakunta: Sastamala
Se ei nyt kuvissa ollut kovin paljoa. Mutta juuri em. kohtauksessa sen upean tipun keltainen olemus oli hyvin esillä. Ja auto oli Lada 1200 Combi eli VAZ-2102. Eli pyöreä lamppuinen farmari.RussianTUNER kirjoitti:mitä korimallia se oli?? en tunnistanut kun kattelin kyseistä leffaa...
Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
-
RussianTUNER
- Viestit: 1751
- Liittynyt: 25.10.2004 20:09
- Paikkakunta: Laitila
Näin oli 1200 farmari, nappisilmä. Ajoin sillä muistaakseni vuodesta 1981 eteenpäin noin kymmenen vuotta. Se oli mukava auto, kulki tasaisesti ja mahtui kyytiin koko perhe tavaroineen. Tässä kävi niin, tunnustan, että juovuspäissäni ajoin sen tuttavan mökin pihassa puuta päin. Sitten vaihdettiin lokasuoja yms, mutta ei tullut ennalleen. Todennäköisesti vääntyi jotain etuakselissa tms, koskapa ei ollut enää niin mukava ajaa. Meni sitten vaihtoon, samanlaiseen henkilömalliin vaihdoin, uudempaan toki.
Mutta hyvät on muistot; suomea kierreltiin, kun lapset olivat pieniä, teltassa nukuttiin...
Mutta hyvät on muistot; suomea kierreltiin, kun lapset olivat pieniä, teltassa nukuttiin...
Viimeksi muokannut corona, 2.1.2005 12:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
veli alexei
- Moderaattori
- Viestit: 3292
- Liittynyt: 19.11.2003 13:18
- Paikkakunta: Sastamala
Täytyy sanoa että Risto Jarva on kyllä yksi niitä henkilöitä jotka poistuivat liian varhain. Elokuvat mitä hän teki olivat ja ovat vieläkin hyvin kantaa ottavia ja kuohuttaviakin mutta silti hyvin tunteellisia ja kaikissa jotain ajatuksia herättäviä. Vaikka ei tietenkään yksi mies nyt kaikkea kunniaa näistä hyvistä elokuvista saa. Kun ryhmätyötä tuo elokuvan teko on kanssa hyvin vahvasti.
Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
-
Mosse-Aksu
- Viestit: 1687
- Liittynyt: 31.3.2004 13:24
- Paikkakunta: Hämeenlinna
No siinähän se etsivä ajeli 2104 combilla niiten itsemurhaajien perässä pitkin Suomea ja vielä Norjassakin. Eli ei mikään kehno peli.Misha kirjoitti:Iloisessa joukkoitsemurhassa on lopussa kans vihree nappiskombi jos oikein muistan. Siinä tais olla kattotelinekin.
Nämä hieman hämäriä muistikuvia kylläkin...
Lada rules
-
veli alexei
- Moderaattori
- Viestit: 3292
- Liittynyt: 19.11.2003 13:18
- Paikkakunta: Sastamala
Muka mies Arto...vai onko sittenkään...Mosse-Aksu kirjoitti:Mutta kirjoittaja elää ja tuottaa joka vuosi uuden huumoria pursuilevan kirjan.
Lainaus: http://www.mokoma.com/data.php?sivu=pai ... asivu=0412
11.10. Lappeenranta, Nitetrain
Kotikenttä paras kenttä. Näin ei ole aina ollut, mutta viime aikojen trendi Lappeenrannan keikoilla on ollut kovasti nousujohteinen. Maanantaiveto yökerho Nitetrainissa ei äkkiseltään kuulosta kovin jännittävältä iltapuhteelta, mutta sitä siitä tuli.
3/5 yhtyeestämme otti varaslähdön kotiseutusessioon saapumalla paikkakunnalle jo perjantaina Machete -yhtyeen treenien merkeissä. Pitkät rokki- ja saunasessiot maaseudun rauhassa olivat sittenkin mieluisaa vaihtelua bussissa istumiselle. Jotta ei aivan pääsisi totuus unohtumaan, kävimme kuitenkin mm. perjantaina kylillä toteamassa Kotiteollisuuden keikan kivikovaksi.
Maanantai alkoi leppoisasti kepeän roudailun ja haastelun merkeissä. Saatuamme kamat Nitetrainiin suuntasimme legendaariselle nuorisotalo Monarille, josta käsin YleX teki päivälähetystään; Illan keikkahan oli siis osa YleX-päivää. Juteltuamme ne ja nämä poistuimme soundcheckiin, jossa olimme kerrankin ajoissa. Ehdimme vihdoin treenata live-kuntoon kappaleen Sudet ihmisten vaatteissa. Samalla tapasimme illan ensimmäisen esiintyjän Elastisen, jonka kanssa yhteisiä puheenaiheita riitti. Mieshän pyörittää Rähinä Recordsia, jonka toiminta muistuttaa hämmentävän pitkälti Sakara Recordsia.
Nitetrainin soundcheckin jälkeen käydään aina perinteisesti aterioimassa läheisessä, varsin tasokkaassa ruokaravintolassa. Tänä nimenomaisena iltana paikan hillitty tunnelma vaihtui kuitenkin pystypainiin.
Tarjoilija ohjaa kuusihenkisen seurueemme meille varattuun pöytään. Ruokalistoja selaillessamme bongaamme viereisestä pöydästä kohtuullisen hyvin menestyneen kirjailija Arto Paasilinnan seuralaisensa kanssa. Pikainen vilkaisu kertoo, että kirjailijalla on ollut nk. kuppi maitilla - ja huolella.
Tovin istuttuamme Paasilinna päättelee meidän olevan muusikkoja ja avaa keskustelun. Mies kyselee kohteliaasti, että missä meidän on tarkoitus esiintyä. Kerromme hänelle paikan ja sijainnin. Paasilinna ei kuitenkaan malta odottaa keikkaan asti, vaan pyytää meitä laulamaan hänelle saman tien. Kieltäydymme kohteliaasti ja kerromme viettävämme päivällistaukoa. Muutenkaan laulaminen hiljaisessa ruokaravintolassa ei tunnu hyvältä idealta.
"Laulakaa Sininen ja valkoinen", Paasilinna jatkaa kohta. Annoksemme ovat jo saapuneet, joten kieltäydymme ateriointiin vedoten. Yritämme muuttua näkymättömiksi, kuten toisinaan joutuu raitiovaunun takaosassa tekemään, kun päihtyneet asiakkaat käyvät turhan tuttavallisiksi.
"Minä olen kirjailija Arto Paasilinna!", mies lausuu jo selvästi korotetulla äänellä. "Minusta on erittäin loukkaavaa ja törkeää, että ette suostu laulamaan." Hämmennymme sävyn muuttumisesta ja pahoittelemme tilannetta. Kerromme, että haluamme vain nauttia päivällisemme ja poistua töihin.
Vetäytymisemme kuitenkin vain ärsyttää kirjailijaa lisää. "Syökää nyt viimeinen aterianne, sen jälkeen alkaa tappaminen!", kuuluu seuraava hiukan yliampuva repliikki. Paasilinna kertoo ottavansa neljä meistä niskalenkkiin ja tappavansa loput toisella kädellään. Hän ilmoittaa myös pistävänsä kahdeksan ruumisarkkua tilaukseen. Sen verran alkaa tässä vaiheessa huumorinhillintä kuusimiehiseltä seurueeltamme pettää, että Marko joutuu hissukseen lohkaisemaan Sibeliusta mukaillen: "Olen kirjailija, en matemaatikko!"
"Uhkaukset" jatkuvat, mitä ei ollenkaan jarruta Paasilinnan jo pitkään kärsivältä näyttäneen seuralaisen poistuminen paikalta. Kun kirjailija nousee hihojaan käärien seisomaan, kiitää tarjoilijatar hänen eteensä näköesteeksi. Samalla tyttö kehottaa meitä lopettelemaan aterioinnin ja siirtymään kahville pubin puolelle. Ihmettelemme hiukan keskenämme rähinöitsijän saamaa VIP-kohtelua tästä kuitenkaan valittamatta. Paasilinnan tavoin käyttäytyvä Mattimeikäläinen olisi lentänyt ulos aikaa sitten, nyt katsottiin parhaaksi siirtää pöydällinen muita asiakkaita.
Koska nillittäminen ei ole lajimme ja annokset alkavat olla lopullaan, päätämme helpottaa tarjoilijattaren työpäivää toimimalla hänen pyyntönsä mukaisesti. Kun nousemme seisomaan, Paasilinna näkee tilaisuutensa koittaneen. Kirjailija hoipertelee kohti häntä lähinnä olevaa seurueemme jäsentä - eli meikäläistä - ja tarttuu napakalla otteella käsivarsista kiinni. Joudun pitämään miestä lempeällä otteella etäämmällä, koska tarjoilijan voimat eivät tunnu aivan riittävän. Nyrkkiäkin Paasilinna heiluttaa päänsä yläpuolella - vaikeaa tosin on päätellä hakeeko mies tasapainoa vai virittyykö siinä lentopallomaila iskuun. Sen verran hutera on kuitenkin iäkkäämmän taistelijan kunto, että tarjoilija saa pidettyä hänet hetken paikallaan, jolloin vetäydymme tantereelta pubin puolelle. "Saikkonen pitkä, Paasilinna lyhyt", keventää vielä joku seurueestamme tunnelmaa istahtaessamme pubin tuoleille.
Tilanne kieltämättä pilasi muuten niin maittavasta ateriasta nauttimisen. Muutenhan välikohtaus oli lähinnä surullisella tavalla huvittava - ei ollenkaan uhkaava, vaikka virtuoosimaiselta kielenkäyttäjältä kelpo solvaukset irtosivatkin. Ravintola hyvitti tilanteen meikäläiselle ilmaisella oluttuopilla. Tähän kompensaation olin täysin tyytyväinen.
Mitä Paasilinnan käytökseen tulee, niin tuollaistahan voi tapahtua, kun helvetin huono päivä ja napakka känni osuvat samalle päivälle. Mutta kieltämättä tilanne toi uudenlaista näkökulmaa edellisellä viikolla tv:stä nähtyyn ohjelmaan, jossa Paasilinna ihmettelee, että "Miksi minun pitäisi olla nöyrä?"
Pystypainiaihe olkoon loppuunkäsitelty. No hard feelings, kirjailija Paasilinna. Siirtykäämme siis itse asiaan eli heavy metallin rauhanomaiseen maailmaan.
Nitetrainissa on harvinaisen heterogeeninen yleisöjakauma. Hiphop -porukka huutaa idoliaan lavalle rokkarien seuratessa toimintaa hieman taaempaa - hauska jännite täälläkin. Vaikeuksia emme tosin odota, koska tiedämme näiden kaikkien ihmisten olevan maanantaina yökerhossa vain musiikin takia.
Loppuilta sujuu kuin sujuukin ilman ryppyjä tunnelmassa. Elastinen hoitaa leiviskänsä tyylikkäästi. Musiikkityylinsä ei ole aivan meidän teekupposemme, mutta kaverin kiistämätön kyvykkyys ja mainio persoona tekevät vaikutuksen.
Hiphopin vaiettua hevikansa valtaa eturivin ja piiskaa meidät soittamaan yhden parhaista keikoistamme. Meininki ei repeä hulvattomaksi riehumiseksi, mutta joka ukko vetää tunteet aivan pinnassa. Muutamista yleisöstä kuuluvista kommenteista päätellen tämä myös välittyy. Eräs keikan kohokohdista on checkissä harjoiteltu Sudet. Ihmettelemme hiukan, miksi olemme soittaneet kappaleen livenä vain pari kertaa ennen tätä.
Keikkaa edelsi alho, johon olemme alkaneet hetkittäin vajota keikkatauon häämöttäessä. Vauhtihan hyytyy pian puoleksi vuodeksi, jonka aikana pitäisi osata elää jotenkin muuten kuin viikonloppua ja keikkoja odottaessa. Tällä kertaa tuo alavire onnistuttiin kääntämään positiiviseksi vimmaksi vuoden toiseksi viimeisen keikan kunniaksi.
- Tuomo
Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
-
Mosse-Aksu
- Viestit: 1687
- Liittynyt: 31.3.2004 13:24
- Paikkakunta: Hämeenlinna
Ei ole ollenkaan harvinaista, että taiteilijoilla ja vähän myös muillakin julkkiksilla on käytöshäiriöitä. Huumorin tekijä voivat itse olla hyvinkin tosikkomaisia.veli alexei kirjoitti:Muka mies Arto...vai onko sittenkään...Mosse-Aksu kirjoitti:Mutta kirjoittaja elää ja tuottaa joka vuosi uuden huumoria pursuilevan kirjan.
Mac mini, iMac, MacBook Pro, Time Capsule, AirPort Express, iPhone
-
veli alexei
- Moderaattori
- Viestit: 3292
- Liittynyt: 19.11.2003 13:18
- Paikkakunta: Sastamala
Jep. Monet koomikot ja huumorin tekijät ovat hyvin vakavia ja synkkiä muuten. Ja sanovat että huumorin teko on paljon raskaampaa kun draaman.Mosse-Aksu kirjoitti:Ei ole ollenkaan harvinaista, että taiteilijoilla ja vähän myös muillakin julkkiksilla on käytöshäiriöitä. Huumorin tekijä voivat itse olla hyvinkin tosikkomaisia.veli alexei kirjoitti:Muka mies Arto...vai onko sittenkään...Mosse-Aksu kirjoitti:Mutta kirjoittaja elää ja tuottaa joka vuosi uuden huumoria pursuilevan kirjan.
Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
No mut vaik olis mikä "julkkis" tahansa, tarttis kuitenkin omata edes alkeelliset käytöstavat...veli alexei kirjoitti:Jep. Monet koomikot ja huumorin tekijät ovat hyvin vakavia ja synkkiä muuten. Ja sanovat että huumorin teko on paljon raskaampaa kun draaman.Mosse-Aksu kirjoitti:Ei ole ollenkaan harvinaista, että taiteilijoilla ja vähän myös muillakin julkkiksilla on käytöshäiriöitä. Huumorin tekijä voivat itse olla hyvinkin tosikkomaisia.veli alexei kirjoitti: Muka mies Arto...vai onko sittenkään...
R-J
Voihan vee, Sussulla on Pösö... (onneksi ilmastoitu)
Voihan vee, Sussulla on Pösö... (onneksi ilmastoitu)