Huoltohistoria on aika hyvin kirjattu, löytyy myös katsastustietoja ja vaikka mitä matkan varrelta. Onhan tuosta minultakin muistikuvia, kun ukin kuoleman jälkeen mummo ajoi ajokortin tuolla autolla ja minä istuin inssiajossa takapenkillä ja annoin ohjeita.


Tallin oven raotus...
Aikataulu projektille on avoin ja löysä, kun on noita kaksipyöräisiäkin talossa. Mutta jos parin kesän päästä olis ajossa. Peltitöitä lienee tiedossa, kuten myös tekniikan preppaus. Ulkomuoto voisi jäädä alkuun ajan patinoimaksi, hitsaa ja paikkamaalaa leimalle tarvittavat ja maalaa sitten myöhemmin paremmin. Rottameininkiä! Aletaan kuitenkin hyvissä ajoin häiriköimään asialla ja miettimään sotasuunnitelmaan auton jalostamiseksi.
Ja jotain fiilistelyäkin jo löysin netin syövereistä, hyvä visio tulevasta voisi olla seuraava:
Vihreä lowrider naapurimaasta
Lähdetään näillä liikenteeseen!

Tomi
PS: Autolle vaimon kanssa keksitty kutsumanimi tulee Yrjön vihreästä orkkisväristä.
