Puun poltto.

[PöyhöinKuusaalt]

Peltien jättäminen pitkäksi aikaa auki on nykyihmistä varten annettu varo-ohje. Kun hiillosta on kohennettu niin paljon, että sininen HÄKÄLIEKKI on hävinnyt (myös keltaiset) pellit suljetaan tietenkin kokonaan. Jos ei tunne taloaan ja tulipesiään ja meinaapa vielä käydä heti nukkumaan uuninviereen niin sitten on peltiä jätettävä vähän enemmän auki.

Harakoille polttavat ihmiset nykyään kun eivät osaa hommaa, sen perusteita ja yksinkertaisesti eivät viitsi perehtyä. Jos uuni lämmitetään esim. aamulla ja lähdetään koko päiväksi pois talosta, jossa ilma vaihtuu tai talo on läpihengittävä niin pellit voidaan laittaa kiinni heti kun saadaan savuttamaton hiillos syntymään. Huonekasvit ja akvaariokalat eivät kuole, vaikka vähän häkää tulisikin. Ilmaa hengittävät kotieläimet ovat tietenkin toinen asia.

Näillä toimilla nostetaan puulämmityksen hyötysuhdetta ja vähennetään näin niitä muodikkaita pienhiukkaspääsötjäkin.

Eli:

1. Tasalaatuien kuiva puu, joka on pilkottu tasakokoon ja riittävän pieneksi
2. Huolehditaan puun palamisesta tasaisesti kohentamalla
3. Määrätään veto riittävän pieneksi savupellillä, jotta palokaasut eivät kiertäisi liian nopeasti ja ehtisivät siis kulkea mahdollisimman kauan lämmitettävillä pinnoilla.
4. Annetaan puumäärään nähden sopivasti ilmaa. Ei luukkuja täysin auki.
5. Kohennetaan pesä hiillokselle mahdollisimman nopeasti.
6. Poltetaan siniliekkinen häkähiillos mahdollisimman nopeasti liekittömään hiillokseen.
7. Varoiksi jätetään peltiä hieman auki ja suljetaan kaikki ilmanotto uunista.
8. Suljetaan pelti.


9. Koenut lämmittäjä ei KOSKAAN anna hiilloksen mustua eli päästä MustaaKissaa uuniin ennen savupeltie sulkemista.

Tunne talosi, puusi ja uunisi sekä näe vaivaa kokeiluja varten. Näin Maailma Pelastuu!

[RTJN65]

Peltien kiinnilaiton arpomisen ja häkämyrkytyksen välttämisen voi välttää todella yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla:

Poraat siihen peltiin noin 12-13mm reijän keskelle.

Tällöin hiillkosesta tuleva häkä imeytyy piippuun ja taivaalle. Häkää Ei tule huone ilmaan ja voi laittaa pellit kiinni kun hiillos on valmis.

Kuitenkin reikä on niin pieni että sitä kautta virtaava lämmin ilma on todella pieni tuhlaus.

Yksinkertaista, eikö olekkin .

[PöyhöinKuusaalt]

Saman asian ajaa se, että pellit (minulla tupalapellit) opetellaan sitten jättämään aina karvan verran rakoselleen. Mitä tiiviimmät suuluukut ovat niin sitä vähemmän lämpöä hukkaantuu tuosta reiästä tai pellin jättämisestä rakoselleen. Kuitenkin tarkkana miehenä jätän kaiken mahdollisen lämmön karkaamisen muiden hommiksi.

Toki varotoimenpiteet ovat hyviä, jos ei ole aikaa säätää näitten kanssa tai sitten vain ei kiinnostusta. Toimin noiden VanhanKansan ohjeiden mukaan, jotka tässä tapauksessa ovat PulaAjanLasten ohjeita.

Paras varotoimi on kuitenkin se, ettei koskaan jätä lämmitystä liian myöhään iltaan, vaan pyrkii lämmittämään aamulla ja alkuillasta. Yöllähän lämpötila saakin vähän laskea, koska ollaan vällyjen alla Mamman kuumavesipullo kainalossa ja samaisesta kohteesta löytyvä Tutti suussa.

[wileeni]

Tulennos tulisi sytyttää ylhäältä. Näin saadaan paras hyötysuhde ja säästetään palotilaa.

Botsdanan alueelta, keskisestä Afrikasta, jossa ramaturgien (=raamatuntutkija) mukaan paratiisi on sijainnut, on löydetty jäänteitä päältä sytytetystä nuotiosta. Näin siis jo Aatamin aikaan. Altasytyttäminen on ranskalainen tapa. Se kehittyi 1200-luvulla, kun haluttiin säästää punatukkaisten, vasenkätisten naisten omaisia. Heidelbergin yliopiston paleontologian laitoksen humalististen tieteiden dokaanin, von Hustentroppin mukaan noitana poltetun Jeanne d'Arcin (Orleansin neitsyt) tyyneys liekkien tavoittaessa jalat ei johtunut lujuudesta tai noituudesta, vaan hän oli tajuton. Noidan polttamiseen tarvittiin kunnon prasu ja kun se sytytettiin alhaalta, palokaasut tainnuttivat kohteen ennen liekitystä.

Nykyäänkin tulipaloissa menehtyneet eivät yleensä kärsi, vaan palokaasut, ykkösenä hiilimonoksidi, tainnuttavat uhrin. Ei siis tarvitse ihmetellä, miksei "liekkeihin jäänyt juossut vaikka läpi palavan seinän."

Hevonen ei osaa paeta tallistaan tulipalon syttyessä.

[jyrgen]

jospa se noita oli liian v*ttumaisen kuulonen polttaa päältä sytytettäessä. ehkä juuri sen johdosta siirryttiin altasytytykseen.

helpoin tapa sytyttää puu on hieraista klapin kylkeen alumiinisaippua-bensiini sekoitusta. silloin sen saa syttymään vaikka sivulta. jos fosforia lisää, niin kärsii käyttää vaikka veden alla välillä. ei haittaa yhtään, vaikka olisi tuoretta halkaisematonta pajua.. varmana palaa.

[PöyhöinKuusaalt]

Ja mitä kuumempaa tahdotaan saada aikaan sitä märempää puuta on käytettävä.

Kun Etelä-Amerikan alkuperäiskansat olivat voimissaan niin eräät kulttuurit halusivat valkaista kaikki kaupunkinsa ja etenkin palatsit. Valkaistuihin pintoihin voitiin sitten maalata suuria, värikkäitä kuvia jumalille ja jumalten lähettämille kuninkaille.

Kalkkia ei voitu uuttaa maaperästä kun sitä ei ollut siinä tarpeeksi. Jouduttiin käyttämään tulta. Ja jotta saataisiin kalkki katalysoitua maa-aineksesta irti tarvittiin kovia kuumuuksia. Tekniikkaa en tunne tarkasti muuten, mutta tiedän että varsinaisia polttouuneja ei heillä ollut. Polttotekniikkana käytettii roviopolttoa.

Roviot ladottiin tiiviiseen ja oli käytettävä tuoretta puuta, jotta päästäisiin tarpeeksi koviin lämpötiloihin ja tarpeeksi pitkäksi aikaa. Nämä roviot sytytettiin varmasti keskeltä. Puutahan näissä kului valtavasti ja hyötysuhde oli vaatimaton. Lisäksi ilmastollisista syistä kalkitut rakennukset menettivät todella pian neitseellisen valkoisen värinsä muunkin kuin maalausten osalta ja tarvittiin lisää kalkkia.

Eräs teoria näiden muutaman kalkitsijakulttuurin tuhosta on, että tällaisella puun hävittämisellä nämä kansat tuhosivat pienilmanston viljelymaittensa ja kaupunkiensa ympäriltä ja olivat tuhon omia. Metsien hävitys oli niin nopeaa, että kulttuuri ei ehtinyt sopeutua pienilmaston muutokseen.

Ja kun sadot heikkenivät uhrattiin enemmän: Ihmisiä ja puuta. Noidankehä päättyi kulttuurien rappioon ja jäljelle jääneiden ihmisten vaeltamiseen muualle, joutumiseen orjiksi tai sekä että.

Eli Puun Polttoon liittyy tällainenkin tarina.

[khj-582]

Tuossa neuvottiin miten saa halot syttymään.
Vaikka tiedänkin keinon miten saadaan kolmesta helposti saatavasta tuotteesta jopa iskulla syttyvää kamaa, en sitä täällä julkaise.
Se olisi edesvastuutonta. Joku hurja sitä kuitenkin kokeilisi. Taas kerran halukkaita Vihreä Virma neuvoo ja opastaa.

[wileeni]

Kymmenkunta vuotta sitten neuvottiin tekemään sanomalehdistä polttoprikettejä. Muistaako joku miten prikettien teko tapahtui? Oma mielikuva on, että paperi kasteltiin ja sitten jotankin puristettiin. Haluttais meinaan kokeilla.

[Latikka]

Tere!

Nelisenkymmentä vuotta sitten puistokeikoilla, varusmiespalveluksessa olessani Huovinrinteellä, nopein ja varmin tapa kynsitulien ja vähän isommankin avotulen sytyttämiseen oli "firman" tarjoama lattiavaha.
Tiedä häntä mitä tuo puolikiinteä vaha piti sisällään, mutta niin vain nöyrtyi tuorekin puu, jos vain vahaa oli riittävästi. Ja sitähän oli.. jokaisen saippuarasia täynnä.

[khj-582]

Oliko ne "TCI" -riketit niitä paperipallo-steariini-yhdistelmiä?

Reilu kymmenisen vuotta sitten esiteltiin minulle kyllä hieman samantyyppinen sytyspalaratkaisu:
Kananmunainkennon päälle kaadetaan sulaa steariinia, odotellaan jäähtymistä ja revitään steariinin kovetuttua puuromaiseksi, kennosto (silloisen) kämmenen kokoisiksi.
Oikein tehtynä ovat jopa parempia kuin kaupalliset mallit, ovat kuin luonnostaan vedenkestäviä...

Ja lisää näistä isojenpoikienleikkikoulu-jutuista:
Valokki on jäisten ja räntäisten kalikoiden kaveri.
Tarvittaessa voidaan käyttää myös pelkkänä polttoaineena jos kaminassa on tuhkaa ja käytössä on pj-kamiina. Sissimalli voi alkaa hieman vuotaa...
Kun yö on käytetty pelkää nestetuotteita on näky mitä voikin olettaa.
"Käytäppä itte pelkkiä nestemäisiä yksi ilta ja katseleppa aamulla aamuaurinkoon"
Joka ukko tietystin on oltava "käsityskykyinen" polttoaineen lisäystavasta.
Pikku kuppi kerrallaan - ei koskaan suoraan plääristä.