Natoon vai ei?

[PECTOPAH MECTA HOMEP]

Puhuvat, että olisivat olleet valko-venäläisiä ja ukrainalaisia ne ensimmäisinä paikalle menneet neuvostojoukot.

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Saattoivat ollakin, sillä heillä taisi olla eniten hampaankolossa Saksalaisia vastaan.

[Ukki]

Terve!


Kannaksen läpijuoksuajatusta ovat bolsevikit kovasti aina hellineet, taustalla ilmeisesti ajatus uskotella suomalaisille, että Stalin ja Neuvostoliitto lahjoittivat Suomelle itsenäisyyden suuren ihmisrakkautensa vuoksi. Pelkästään Siiranmäen ja Kuuterselän taistelutapahtumien pintapuolinenkin tuntemus osoittaa läpijuoksuteorian onttouden.

Lapin-sodan suhteen kannattaa tutustua taistelumaastoihin ja tappiolukuihin, joita suomalaiset pääosin lähes kouluttamattomat varusmiesjoukot aiheuttivat saksalaisille.

von Clausewitz'iä olen minäkin lukenut, arvioikoot muut, miten se on tajuntaa avartanut.

Tervehdykset toivottelen.

Läpijuoksu nimitys taitaa olla itsensä Suomalaisten antama, kuvaamaan sitä yleisilmettä, joka silloin vallitsi.
Saksalaisten tuhot olivat pää-asiallisesti materiaalisia. Samoten heidän aiheuttamansa tuhot siltoja, kyliä ja Rovaniemen kaupunki. Ihmishenkiä meni suhteellisen vähän. Sodan jälkeen ihmisille vaurioitumisia miinoihin ja räjähteisiin.
Clausewitsista saa ainakin sen tiedon, mitä valtioiden koko antaa aihetta hyökkäystä ja valloitusta suunnitteleville. Paljonko joukkojen huolto vaatii? Paljonko alue vaatii miehittäjiä? Paljonko miehittäjien huolto vaatii? Paljonko kuljetukset vaativat? Mitä maastojen erilaisuus ja vaikeakulkuisuus vaatii hyökkääjältä ja valloittajalta? Mitä vaatii ns. sissitoiminnan torjuminen? Mikä on puolustajien etu tutuista maastoista? Jne, jne. Sekä ennenkaikkea onko tämä taloudellisesti edullista?
Nämä olivat varmaankin unohtuneet Hitleriltä, kun avasi kaksi rintamaa. Nämä olivat myös unohtuneet niiltä Suomalaisilta päättäjiltä, jotka päättivät sodasta ja Uralille menosta. Tuntuu myös siltä, että nämä asiat ja monet muut ovat unohtuneet sodasta ja sotimisesta, sekä siitä kuka määrää sotilasliitoissa, niiltä innokkailta Natojäsenyyden tavoittelijoilta.
Vielä kerran:" Miksi pitää ehdoin tahdoin tehdä Suomenvaltion alueesta Naton sodankäyntialue" Kummalla alueella Saksa sotii mieluiten, Saksan vai Suomen?
Kaikki kysymykset ovat varmaankin lapsellisia kysymyksiä" Mutta vastaukset saattavat jopa vaatia aikuisuutta.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

On mennyt sen verran sivuun alkuperäisestä, etten ihmeemmin jatka, varsinkaan kun en sitä vanhan kansanviisauden mukaista vastaa.

Mutta päivämääristä vielä:

21.6.44 on oikea käskynantopäivä, tarkistin vielä. Sodankäynnissä on tapana antaa esimerkiksi välitavoitekäskyjä sen mukaan, miten hyökkäyksen katsotaan etenevän. En tunne yhtään tapausta, jossa suurhyökkäyksessä olisi toisin menetelty. Venäläisten suurhyökkäys alkoi muuten vasta 10.6.44, 9.6. tehdyt hyökkäykset olivat tiedustelu- ja "maskirovka"-hyökkäyksiä.

Väärin muistin sen sijaan 23. Armeijan tavoitteen, oli Hiitola, eikä Sortavala.
Käkisalmeen suunnattu armeijakunta oli 115. AK.

Kertomani 15.-18.7. suhteen pitänee yhä paikkansa.

Kenrl S.P. Platonov oli Neuvostoliiton virallisen sotahistoriankirjoituksen komitean puheenjohtaja mm. Leningradin armeijaryhmän (ven. front) suhteen. Se, mitä hänen komiteansa julkaisi, oli Neuvostoliitossa totuus. Siinä Ukki on täsmälleen oikeassa, että "läpijuoksu"-teoria on nimenomaan suomalaisten bolsevikkien ja heidän "hyödyllistensä" hellimä, en ole havainnut yhdenkään neuvostotahon kehdanneen moista esittää. Ovatkin venäläiset mahtaneet "tsuhnien" nöyryyttä ihmetellä.

(Se, että N-liitossa väitettiin muuta roskaa, kuten suomalaisten aloittaneen talvisodan, johtui tyypillisesti asian suhteesta muuhun "totuuteen". Talvisodan aloittaminen esimerkiksi ei sopinut "rauhanvaltio"-totuuden kanssa yksiin.)

Kun Neuvostoliiton Marsalkka Leonid Govorov tuli mainituksi, muistui mieleen hänen ilmoituksensa Stavkalle 10.7.44. Govorov, joka toimi Leningardin armeijaryhmän johdossa, ilmoitti että suomalaisten "murhaavat" toimet ovat tyrehdyttäneet hänen mahdollisuutensa jatkaa hyökkäystä. Stavkan käsky paria päivää myöhemmin perustui Govorovin ilmoitukseen.

"Kiire Berliiniin" -teoria on myöhäisviisautta. En minä ainakaan usko venäläistä niin tyhmäksi, että ensin lähettää armeijatolkulla väkeä Suomen valloitushyökkäykseen ja sitten kuukauden päästä havaitsee, että Berliiniinhän sitä pitääkin mennä. Kyllä venäläisen alkuperäinen tarkoitus oli, että 21., 23. ja 59. A tarvitaan Suomessa miehitysjoukkoina, ja Berliiniin oli tarkoitus mennä muilla keinoin. Joukot vedettiin Kannakselta, koska suomalaiset pysäyttivät venäläisen hyökkäyksen suuria tappioita aiheuttaen, Berliinin-kiire on jälkikäteinen selitys.

Mutta Nato-teemasta jatkan kyllä, kunhan taas kirjoitusaikaa on.

parhain terveisin

SvS

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Kaikkihan se on jälkiselittelyä ja -viisastelua mitä nyt kirjoitellaan. Joukkojen siirto Kannakselta ja Suomen valtauksen sekä miehityksen suunnitelman muutos johtui siitä, että Liittoutuneet tulivatkin laskettua nopeammin kohti Saksan itärajaa ja Neukut huomasivat etenevänsä Usalaisiin verrattuna liian hitaasti kohti länttä. Heidän täytyi saa mahdollisimman nopeasti lisävoimia sille rintamaosalle. Stalin oli tullut laskelmissaan siihen tulokseen, että Saksa on huomattavasti tärkeämpi kohde, kuin "Pieni ja sisukas Suomi".
Jälkirunoilua on myös termi "Torjuntavoitto"
Mutta eräs kysymys on vielä puoleltasi vastaamatta ja vaikka kuinka yrität kansanviisauksilla venkuloida, niin kaikelta selittelyiltäsi on pohja pois siihen asti, kun vastaat kysymykseen: "Miksi Torjuntavoittajat maksoivat sotakorvauksia, luovuttivat maa-alueitaan ja antoivat miehittää osan eteläisintä Suomea" ?
Vastausta odotellessa voisi keskustella siitä, että millä voimalla NL antoi ukaasin Saksalaisten poisajamisen kiirehtimiseksi tai miehittävät Pohjoisuomen. Joku voima kai siinä oli takana, kun Suomea hallitsevat nöyrästi tottelivat.

[Warreossi]

Kun tämä aihe on muutenkin OT,niin pari kommenttia Sledanon varsin ansiokkaaseen kirjoitukseen.Stavkahan laski siihen,että Suomen puolustus murskattaisiin massiivisella hyökkäyksellä,joka johtaisi nopeaan etenemiseen.Puna-Armeija oli tiedustellut hyvin Kannaksen puolustuksen.Puolustuslinja oli,talvisodan tapaan,vahva etulinja vailla puolustukselle elintärkeää syvyyttä.Juuri tästä johtuen Suomen puolustus joutui sekasortoon suur-hyökkäyksen alkuvaiheessa.
Puna-Armeijalle tuli kuitenkin yllätyksenä Suomen sitkeä taistelu,joka antoi aikaa siirtää joukkoja muilta rintamanosilta.Nämä siirrot tosin oli onneksi aloitettu jo hieman ennen suur-hyökkäyksen alkua Airon toimesta.
Nämä toimet antoivat juuri tätä kaivattua puolustuksen syvyyttä,tähän kun vielä yhdistää sen tosiseikan,että Puna-Armeija oli menettänyt ratkaisevan ilmaherruuden jo kesäkuun loppuun mennessä,ei liene vaikea arvata että Stavkan päässä oltiin syystäkin huolestuneita.Taistelu Suomesta olisi pitkittynyt ainakin vuoden -44 loppuun asti,ehkä pitempäänkin.Suomi olisi sitonut monta armeijaa,sillä esim.Salpa-linja olisi ollut vielä edessä.Saksasta oli jo saatu ase-ja ruoka-apua.
Saksan kukistaminen oli sodan päämäärä ja vuoden 1944 offensiiveillä pyrittiin ratkaisemaan taistelut niin,että mahdollisimman paljon joukkoja saadaan keskitettyä Saksaa vastaan,ratkaisevaa iskua varten.
Stavkassa oltiin huolestuneita myös siitä,että Puna-Armeijan joukkojen moraali oli alhaisimmillaan juuri 1944,pitkittyneillä taisteluilla Suomessa olisi ollut haitallinen vaikutus koko rintamaakin ajatellen,tämän takia esim.Viipurin kukistumista juhlittiin näyttävästi.Tarvittiin nopeita voittoja.
Suomea vastaa asetettuja joukkoja ei mielestäni missään tapauksessa olisi jätetty miehitysjoukoiksi.Sillä esim.21.Armeijaan kuului maineikas 30.Kaartin Armeija.Joukkoja tarvittiin myös muualle,sillä esim.Baltian rintamalla käytiin vähintään yhtä verisiä taiteluita kuin Kannaksella.

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Eli Puna-armeijan joukoilla oli tärkeämpääkin tehtävää, kuin Suomen valloittaminen ja miehitys Jatkosodan loppuvaiheessa. Suomalaisen sodanjohdon mukaan aselepo tuli viimehetkellä sillä puolustuslinjat eivät olisi enää kestäneet uutta Neukkujen hyökkäystä, vaan olisivat murtuneet.
Suurhyökkäys alkoi melkolailla yllätyksenä, sillä osa Suomalaisista sotilaista oli kotikulmillaan heinätöissä. A-tarvikkeet osittain loppuivat ja mikä irvokkainta Viipurin ammusvarikolta ei sen päällikkö meinannut antaa niitä lisää, kun ei ollut kirjallista tilausta.
Mutta mikä siinä on, niin vaikeaa tunnustaa tosiasiaa, että toiseksi tullut maksoi kulut ja luovutti alueet sekä otti ja toteutti kuuliaisesti ekaksi maaliintulleen "toivomukset"
Sitten siitä, kun keskustelu meni näin pitkälle.
Tämän tarinoinnin tarkoituksena on tarkastella ja ottaa opiksi miten Suomelle taas kävisi jos se Naton jäsenenä olisi Venäjän ja Naton välisessä erimielisyyden tasoittamistilaisuudessa. Silloin saattaaisi lipsahtaa koko alue vieraan valtion hallinnon alaiseksi kokonaan tuhottuna. Arvuutelkaa olisiko se Nato?

Pienen ja vähä voimaisen on hyvä olla kaikkien kanssa sovussa. Silloin on läntti jossa olla ja elellä, sekä on luu jota kaluta.
Tämä asia on päivän selvä tosi ja sen hoksaatte, kun tarkkailette laumaa ja ihminenkin on laumaeläin. Tai muistaa Maslovin portaat, jotka eivät toteutuisi lauman ulkopuolella.

[Sdelano v SSSR]

Joukkojen siirto Kannakselta ja Suomen valtauksen sekä miehityksen suunnitelman muutos johtui siitä, että Liittoutuneet tulivatkin laskettua nopeammin kohti Saksan itärajaa ja Neukut huomasivat etenevänsä Usalaisiin verrattuna liian hitaasti kohti länttä.

Terve!

Vaikea on tätäkään purematta niellä, varsinkin kun länsiliittoutuneet etenivät ennakoitua hitaammin Normandian maihinnousun (6.6.1944) jälkeen. Kun suomalaiset olivat jo käytännössä saavuttaneet Kannaksen torjuntavoitot, olivat länsiliittoutuneet vasta Caen'in kaupungissa.

Hakukoneet kertovat lisää, "Caen" ja "Normandian maihinnousu" ovat hyviä hakusanoja.

Länsiliittoutuneiden maihinnousuoperaatio oli sovittu tapahtuvaksi noin touko-kesäkuun vaihteessa 1944. Sopiminen tapahtui liittoutuneiden kesken Teheranissa loppuvuonna 1943, jolloin läsnä oli myös J. V. Stalin.

On kovin vaikea ajatella, että länsiliittoutuneet olisivat etenemisellään yllättäneet venäläiset muutoin kuin etenemisen hitauden takia.

***

Torjuntavoitosta on sotilasterminologiassa kyse silloin, kun puolustuksessa oleva joukko saa toimillaan hyökkääjän (1) pysyvästi tai pitkäksi aikaa taistelu- tai hyökkäyskyvyttömäksi, tai (2) peräti tuhotuksi.

Kesän 1944 torjuntataisteluissa tehtiin (1) ensin Kannaksella ja sen jälkeen Laatokan pohjoispuolella ns. U-asemassa. Hieman myöhemmin Ilomantsin taisteluissa tehtiin kaksipuolisella saarrostusoperaatiolla liike (2) kahdelle neuvostodivisioonalle.

Ensimmäinen historiaan jäänyt torjuntavoitto lienee tehty Termopylain taistelussa. Ei torjuntavoiton käsitettä ole tarvinnut mitenkään erityisesti kesän 1944 tapahtumien perusteella sepittää. Suomalaisten menestys kesällä 1944 täyttää täysin torjuntavoiton kriteerit.

***

Tieto siitä, että Suomen puolustus olisi aselevon alkaessa 4.9.44/5.9.44 ollut jotenkin romahduksen partaalla, on minulle uusi. Kun Ilomantsin taistelut olivat elokuun alkupuolella päättynet kahden neuvostodivisioonan tuhoon, oli aselevon alkuun asti asemasodan kaltainen vaihe. Kun aselepo alkoi, olivat Suomen puolustusvoimat paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin historiassa.

Suomen sodan- ja valtiojohto oli toki ollut jo parin vuoden ajan vallan mainiosti selvillä, että Saksa tulee häviämään sodan. Rauhaan pyrittiin Suoman puolelta kaikin keinoin, kuitenkin tietysti siten, että rauhanehdot olisivat hyväksyttävät. Ehdotonta antautumista ei tietenkään voitu pitää hyväksyttävänä. Neuvostoliiton sisäinen järjestys, Baltian tapahtumat 1940 ja Stalinin taannoinen uhkaus koko Suomen kansan siirrosta Siperiaan eivät lisänneen suomalaisten halua antautua.

***

Suurhyökkäys 10.6.44 ei tullut suomalaisille yllätyksenä. Tarkka ajankohta ei tietenkään ollut suomalaisten tiedossa, eikä hyökkäyksen voima. Heinätöissä ei ollut ensimmäistäkään miestä, toukotöissä varmaan vielä oli, ja pakosta, sillä valtio- ja sotilasjohdon täytyi pitää huolta siitä, että myös talvella 1944-45 kansalla on syötävää.

***

Olenkohan jossain vaiheessa yrittänyt väittää, ettemme olisi maksaneet "sotakorvauksia" tms? Suomi maksoi "sotakorvausta" 300 miljoonaa kultadollaria ja joutui luovuttamaan maa-alueita ym. Saavutus oli suomalaisilta hyvä, kun venäläisten vaatimus oli vielä kesäkuussa 1944 ehdoton antautuminen ja korvausmäärä 600 miljoonaa.

Bolsevistinen, imperialistinen Neuvosto-Venäjä käytti voimakkaamman "oikeutta" jo 30.11.1939 aloittaessaan ensimmäisen valloitushyökkäyksen Suomeen.

Talvisota oli muuten Neuvostoliitolle menestys parissa suhteessa, joita meillä ei aina ajatella: Jääsken vesivoimalan ryöstäminen kaksinkertaisti Neuvostoliiton Karjalan suunnan sähköntuotannon (tärkeää mm. terästeollisuudessa) ja suomalaisten sellutehtaiden ryöstö kaksinkertaisti koko Neuvostoliiton selluntuotannon. Selluloosaa tarvitaan savuttoman (nitroselluloosa-) ruudin tekoon.

SvS

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Se kai on tosi, että Neukut ja toiset Liittoutuneet lännesta päin saavuttivat Berlinin suurinpiirtein yhtäaikaa, olipa nyt sitten maihinnousu myöhässä tai ei. Se oli tärkeätä Stalinille. Olisihan se ollut noloa, jos Hitlerin Saksan lyöneet eivät olisi kerenneet osingoille, vaan toinen osapuoli olisi ottanut kaiken haltuunsa. Tästä oli kysymys. Seon selvä, että NL aloitti talvisodan, mutta Suomalaisilla oli jo silloin tapaamisia Saksalaisten kanssa ja olisi ihme jos ei Aatulla ollut suunnitelmia Euroopan ja osin Aasian valloittamisesta. Neukku tiedustelu oli selvillä näistä puuhailuista. Stalin ja Hitler solmivat "Lumesopimuksen" Hyökkäämättömyydestä joka oli Stalinille erittäin edullinen, saihan hän lisäaikka sotavoimiensa kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Talvisota oli kuitenkin siitä edullinen Nl:lle, että Leningrad jäi rajansiirron vuoksi "tykinkantaman ulkopuolelle."
Eivät saaneet katkaistua Suomea kahtia Oulu- Suomussalmilinjalta. Isäukko kertoi Raatteesta, että RedArmylla oli Panderollit ja kortongit valmiina paraatia varten joka oli tarkoitus pitää Oulussa. Kukaties miten olisi käynyt, jos ne kaksi divisioonaa olisivat olleet tottuneita taistelemaan talvisissa olosuhteissa. Ukrainan pojat eivät olleet oikein osanneet liikkua lumessa, eikä vaatetuskaan ollut kesäistä kummempi, mutta aseistu oli ollut hyvä ja heti kun se oli ollut mahdollista oli se vaihtanut omistajaa.
Se on ikuinen arvoitus miten olisi historia muuttunut, jos Suomi ei olisi lähtenyt Saksan rinnalla perustamaan maa- ja lomatiloja Uralille saakka ja toisellekin puolella. Saksan kaverina ollolla oli niinkuin tiedetään melko nolo loppu, ei tullut Uralin tontteja ja ..no sehän tiedetään.
Tästä on kysymys Nato jäsenyydessä, ettemme toistaisi perustavaalaatua olevaa virhettä liittoutumalla Venäjän lukeman vihollisen kanssa. Olisiko niin, että vanha suola janottaa, nimittäin Saksa, mutta pitäisi muistaa ja ottaa opikseen historiasta.
Kaikki oikeudet ja historia seuraavat voittajan miekkaa. Sehän on totta minkä JK Paasikivi sanoi: "Venäjä ei ole koskaan niin heikko, etteikö se Suomelle pärjäisi" Mannerheimikin tiesi tämän, mutta "Ne muutamat kahjot lähtivät mukaan"

[Sdelano v SSSR]

Tervehdykset toivottelen.
Se kai on tosi, että Neukut ja toiset Liittoutuneet lännesta päin saavuttivat Berlinin suurinpiirtein yhtäaikaa, olipa nyt sitten maihinnousu myöhässä tai ei.

Terve!

Valitettavasti täytyy tässäkin tuottaa pettymys, eli ei ole tosi.

Venäläiset etenivät ennen Saksan antautumista suurin piirtein linjalle Wismar (pl), Wittenberg (ml), Magdeburg (pl), Dessau (pl), Bautzen (ml). Eli venäläiset olivat vähintään noin 100 km Berliinistä länteen. Berliinin valtaus tehtiin neuvostojoukoin.

Länsiliittoutuneet pääsivät Berliiniin vasta sotatoimien loputtua, kun Saksaa alettiin jakaa miehitysvyöhykkeisiin.

SvS

[Warreossi]

Tervehdykset toivottelen.
Se kai on tosi, että Neukut ja toiset Liittoutuneet lännesta päin saavuttivat Berlinin suurinpiirtein yhtäaikaa, olipa nyt sitten maihinnousu myöhässä tai ei.

Terve!

Valitettavasti täytyy tässäkin tuottaa pettymys, eli ei ole tosi.

Venäläiset etenivät ennen Saksan antautumista suurin piirtein linjalle Wismar (pl), Wittenberg (ml), Magdeburg (pl), Dessau (pl), Bautzen (ml). Eli venäläiset olivat vähintään noin 100 km Berliinistä länteen. Berliinin valtaus tehtiin neuvostojoukoin.

Länsiliittoutuneet pääsivät Berliiniin vasta sotatoimien loputtua, kun Saksaa alettiin jakaa miehitysvyöhykkeisiin.

SvS

Näin on,sillä 25.4 Konevin ja Zukovin armeijakunnat saarsivat Berliinin ja samana päivänä Jenkit saivat yhteyden neuvostojoukkoihin Elbellä.Elbestähän tuli osittain rajajoki DDR:n ja Länsi-Saksan välillä.

[samarai]

Länsiliittoutuneet pääsivät Berliiniin vasta sotatoimien loputtua, kun Saksaa alettiin jakaa miehitysvyöhykkeisiin.
SvS

Lisäyksenä voisi varmaan vielä mainita, että "ennen" miehitysvyöhykkeiden jakoa Saksa menetti myös suurehkot maa-alueet idästä, jotka liitettiin Puolaan ja Itä-Preussi (Königsberg) Neuvostoliittoon. Lisäksi tietysti sodanaikaiset "laajennukset".

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Eli samana päivänä sekä Berliini, että Liittoutuneiden kädenpaiskaus. Mutta mitenkäs rintamat olivat mutkaiset pohjois-eteläsuunnassa. 50-100 km on lyhyt matka täällä pohjoisempana. Mielestäni päivämäärät eivät ole niin tärkeitä, kuin itse tapahtumat. Seikat jotka ilmenevät ennen ja jälkeen tapahtumien. Ja näiden perusteella tehdyt tulkinnat, jotka eroavat jopa historioitsijoiltakin toisistaan kuin etelä pohjoisesta.
Katutaistelut päättyivät 2.5. ja Kansallisosialistiselle valtiolle tuli jonkun verran takkiin toiselta Sosilistiselta valtiolta, Sosialistiselta Neuvostoliitolta länsiliittoutuneiden avustuksella.
Jonkunlainen jälkinärä vallitsee vieläkin verhojen takana, jopa itsensä Naton sisällä.
Veljeys vapaus ja tasa-arvoisuus unohtuu, kun on kysymys vallasta ja hallinnasta.
Aatulla ja Vileninillä oli melkein samanlaiset ajatukset valtiosta ja vallankumouksesta sekä valtion koossapitämiseksi ja vallan säilyttämiseksi. Toisen oppi-isän kuoltua pääsi Jooseppi soveltamaan menetelmiä Aatun kanssa yhtäaikaa.
Valtio ja Vallankumous sekä Taisteluni ovat tutustumisen arvoisia.
Mikä on se turva Natosta Suomelle, kun Saksastakaan ei ollut mitään turvaa ???
Kun katsoo karttapalloa, niin onhan siinä kokoeroa valtioilla. Mitähän ne Suomalaiset Uralin valtaajat ajattelivat? Paljonko arvelette, että tarvittaisiin sotavoimia valloittamaan Venäjä ja varsinkin miehittämään ja pitämään se miehitettynä?

[samarai]

Mitähän ne Suomalaiset Uralin valtaajat ajattelivat? Paljonko arvelette, että tarvittaisiin sotavoimia valloittamaan Venäjä ja varsinkin miehittämään ja pitämään se miehitettynä?

Ehkä ajateltiin, että ajetaan ne venäläiset siinä samalla sinne Uralin taakse pysyvästi - mitäs sitä nyt pelkästään miehittelemään, vaan lisää "Lebensraumia" Suomelle.

[Jaska HKI]

Mitähän ne Suomalaiset Uralin valtaajat ajattelivat? Paljonko arvelette, että tarvittaisiin sotavoimia valloittamaan Venäjä ja varsinkin miehittämään ja pitämään se miehitettynä?

Ehkä ajateltiin, että ajetaan ne venäläiset siinä samalla sinne Uralin taakse pysyvästi - mitäs sitä nyt pelkästään miehittelemään, vaan lisää "Lebensraumia" Suomelle.

kyllä täällä Suomessakin "Lebensraumia" riittää kun kaikki pakkautuu tänne tuulisille kallioille Suomenlahden rantaan ja perintötilat maakunnissa pusikoituu sutten juostaviksi.