
Tulipa tänään vähän kokeiltua, miten Niva nousee pehmeää sorarinnettä.
Arvelin etukäteen, etten pääse kuin autonmitan, mutta sehän meni kuin tyhjää vaan... En kehdannut mennä ihan mäen päälle asti, kun siellä alkoi joku pururata

Pienen puolen ykkösellä menin ihan hitainta mahdollista vauhtia. Vasta loppurinteessä alkoi vähän sutia.
Kuvissa näkyy jäljet missä on käyty.
ohjaamosta
sivusta
Ensimmäisessä kuvassa muuten näkyy puoli metriä omista uristani sivussa jonkun toisen tekemät urat, jotka ovat jo melkein kadonneet näkyvistä. Ovat pituudeltaan vain puolet omista jäljistäni
