TIINE, Neiti HauHau ja miä Kalkun kautta Kuusaalle.

[PöyhöinKuusaalt]

Lähtöä tehdään. Edessä n. 750km. Reittinä suunnilleen: Joensuu-Varkaus-Jyväskylä-Tampere-Hämeenlinna-Järvempää-Lahti-Kuusaa.

Katsotaanhan mitä kaikkea tapahtuu. Tamperelta joukkoon liittyy GAZ-peräkärry. Vilppulasta 2UAZ-jakkaraa. Mikro tulee mukaan Järvenpään läheltä.

Nyt mennään!

[noose01]

Katsotaanhan mitä kaikkea tapahtuu.

Ainakin vesipumpun vaihtoa

[sinihelmi]

helkuta.jo on ajamista.tertuloa jäkeen.

[PöyhöinKuusaalt]

Noose01!!!!! Piru Vie. Ei mennä laulamaan etukäteen. Onneksi kukaan ei uskonut tuota noose01 heittoa. Mitään vesipumppuja vaihdeltu. Pullaa ja munkkia vedettiin koko päivä.

PS: Oishan se Silanderi päässy kyytii, mut miä läksin sillon kun laitoin että Nyt Mentiin.

[PöyhöinKuusaalt]

Kuusaal Markikses ollaa!

Jokari: Saat nauraa jo heti. Tiedät miksi. Taisi olla joskus jotain puhetta... Mutta minähän en säästä väärissä kohdissa!
659kilsaa rikkaampana, 14 tuntia köyhempänä ja satoja euroja menettäneenä. Mutta kokemuksia... HuhHuh!

Suomi siis ajettiin siten, että Keski-Suomi poikki ja Etelä-Suomi halki. Tavoitteena oli Kolkki ja Kalkku. Lisämausteeksi oli tarkoitus nauttia Nurmistajärveä.

Kolkki tuli kolisteltua. Melkoisella tuurilla Vilppulan Kolkkiin osuttiin. Kaksi UAZ-jakkaraa lähti mukaan. Ja sieltä kalisevalla ja kolisevalla vesipumpulla kohti Pirkkalan Kalkkua. Ei se vesipumppu mitään kolissut, piti vaan normaalia laahaavaa ääntää.

Enhän minä sitä Kalkkua löytänyt. Juuri ajattelin mennä kysymään tietä, kun latausvalo alkoi palaa ja latausmittari väsähti pahoin. Alkoivathan ne lämmötkin siinä nousta kun etsin mukavaa levähdyspaikkaa kauppakeskuksien pihoista. Ja päätin. Minä en sinne Kalkkuun mene niitä romurautoja kalauttelemaan. Tuokoon poijaat sen kärryn sinne kauppakeskuksen pihaan. Mitäs sitä katsomaan kun karvahattupäät huutavat syöksyveneitä ja Sergeiden (It-tykki) lavetteja. Höpelöhommaa.

No, sieltähän sitä vettä ja todellakin vain vettä lirutteli vesipumpun akselinvälistä. Tai liruttelu on väärä sana. Vedet olivat räjähtäneet ulos sitä kautta. Mitä sinne nyt vähän oli jäänyt niin ne liruivat.

No, mitäs se meikäläiselle. Tuli ne työkalut ja vähän ylimääräisiäkin mukaan. Hiljakseen niitä kaivelemaan esiin siinä sitten. Haalaritkin olivat mukana, mutta en kehdannut siinä julkisella paikalla niitä pueskelemaan alkaa. Tai en viitsinyt. Oli niin pieni pintaremontti tiedossa.

Oli se vaan irrottelu hankaletta. Asentotunnistin veks, starttimoottorin kiinnike auki, letkuja irti tieltä hänkslättämästä, ja ahdasta oli. Kun olisi järkijään heti napannut lehtan pois, niin tunti olisi säästynyt. Ja siivapyörä tiellä ropellipuolta irrotettaessa. Mutta muistin, että olin sen romun siihen melko äsken laittanut. Aavistelin, että ropelipuoli lähtee vähän helpommalla kuin aiemmin. Silloinhan jouduin ottamaan pumpun pesineen irti, kun ropelipuoli oli jollain hemmetin liimalla kiinni pesässä.

Mutta se siivapyörä. Tiellä ja tiellä ja tiellä. Eikä toivoakaan saada niitä pultteja auki. Siinä seitten sentti kerrallaan ropelipuolen pultteja irti. Ja kädet verillä. Pikkuvikoja.

Pojat tulivat parahiksi kärrynkanssa kun tein nysväystä niitten pulttien kanssa. Kärry oli KOMIA! Mieli virkistyi heti. Tai ei se mitenkään maahan edes päässytkään. Seikkailullehan minä lähtenyt olin.

Vitsailivat UAZ-miehet siinä, että hyvän paikan keksit, mätänetti oli ihan vieressä. Jonkun aikaa ne poijjaat siinä ihmettelivät ja läksivät sitten pakkailemaan UAZien moottoreja omiin kärryihinsä. Minä jatkoin. Kun otin se lehtan hemmettiin siitä, niin homma alkoi pelata. Se oli otettava, koska pumpun ropelipuoli ei mahdu tulemaan pesästä ulos, jos lehta on paikallaan. Työ siis tekijäänsä neuvoo.

Mutta se hemmetin siivapyörä. Ei toivoakaan. Pudotin sen ropelipuolessa kiinni vahingossa maahan ja lommo siihen tuli. Ei auttanut. Keräilin leluja ja mietin. Mihinkään ei ropelia saanut kiilattua, kahdella avaimella ei toivoakaan. Kaksi räikkää tai hylsyä kunnon vääntimillä olisi saattanut avata pultit. Ainoa mahdollisuus, vanha konsti. Moska tai paremminkin vasara, jonka varsi on taipunut.

Eli lelu maahan, sopivan lyhyt, mutta tukeva 13mm kiinto kiinni siihen ja iskuja. Ei mitään. Ei kerrassa mitään tapahtunut. Kunnes keksin. Painamaan siivapyörää asfalttiin ja sama uusiksi. Avaimena oli sellainen lyhyt 13mm/17mm kiintopäinen. Jotain alkoi tapahtua. Ne liikkuivat sittenkin ja auki vaan perskeles. Lommoutunut siivapyörä saisi kelvata.

Ja mätänettiin. Ropelipuoli tiivisteineen (pelkäsin, että joutuisin sen itse tekemään) tuli apoteekin hyllyltä. 21,10 hinta. Muovikassi kaupanpäälle.

Siinä muuten kun tein sitä purkua niin, kukaan ei tullut pällistelemään. Eivät uskaltaneet. Julma ilmestys Ladalla ja GAZ-peräkärry perässä: Ei mennä lähelle. Paitsi yksi sekopää, joka oli todella nopealla tuli siihen potkiskelemaan sitä irroitettua vesipumppua kun istuin autossa kääntämässä sätkää. Se poika oli niin nopealla, että ellen olisi ollut kohtuullisen jyrkällä päällä ja toisaalta aika rauhallinen, niin käsistä olisi lähtenyt. No se hänestä.

Kahvilla kävin ja ostin tarjoustupakkaa. Sitten vaan lelut kasaan ja... Vettä! Missä Vettä? Ei missään. MoottoriNetissä myivät ei oota kun kyselin vettä. Ei ole astiaa. Se paikkahan on täynnä purnukkaa ja purkkia. Ei ole astiaa. Kiitos.

Ajattelin ajella ilman vettä 2km huoltsille. Ei onnistu. 1min ja lämmöt karkaan. Äkkiä puutarhakeitaan pihaan. Siellähän osataan kastella ja käyttää kastelukannuja. Ja niin osattiin. Tyttö tuli ihan autolle asti tuomaan kastelukannussa vettä. Itse kaatelin. En viitsinyt siinä kauaa tyttöä seisottaa vaan täytín järjestelmän hätäisesti. Sillä seurauksella, että lämpöset alkoivat kivuta. Moottoritiellä sitten keitti. Tulihan sekin koettua. Kansipahvi ei palanut. Haistelin paisuntaa ja vähän kummalta haisi. Pelästyin.

Sitten seuraavasta rampista huoltsille, auto keskelle kulkutietä (mittarikorjaajat tukkivat vesi ja ilmapisteen parkin) ja täyttä. Vähän letkujen puristelua ja ilmalukko hävisi. GAZ-peräkärryn pyöriin ilmaa. Ei mene. Ei millään. Toiseen vähän pihisi. Kyllä se letku suhisi kun kahvaa painoi. Liian vähän painetta niihin renkaisiin mennäkseen. Pojat olivat unohtaneet käynnistää kompuran korjatessaan leluja. Kompura käyntiin ja ilmaa kehiin.

Jäähdytys pelasi. Auto ei. Tyhjäkäynti 2200r/min. Olin siirrellyt kaasuvaijeria ja se oli huonosti. Värkkäys. Pelaa. Mutta auto ei kulje, alipainemittari vänkää punaiselle. Voi hemmetti. Ei jaksa enää. Kovia tärinöitä ja vavistuksia. Peli menetetty. Mutta mieli pysyi pientä kiroilua lukuunottamatta melko rauhallisena.

Mutta hei! Minullahan oli jotakin perässä. Joku ihme kärri. Aika ison ja jykevän näköinen peli. Ei siis pitkä vaan korkea. Paksua rautaa laidat, isot renkaat ja reilut jousipakat. Olisikohan sillä vaikutusta?

Mitathan siinä ovat 270x168 ja akseliväli 194. Painoa pienokaisella on 270kg. Mutta ilmanvastuskerroin on huikea. Se lava huitelee siellä TakaPotkun takakontin yläpuolella. Raskas oli vetää pintakaasulla. Mutta vääntömomenttiajosta en luovu.

Keksin. Takalauta pois. No eihän sitä saanut. Rekisterikilpi ja muuta hörhellystä on siinä. Mutta sen sai vaakaan ja jykevillä ketjuilla varmistettua. Siispä niin. Kuvittelen, että se auttoi vähän.

Kanssamatkaajat jotenkin kunnioittivat kärryäni. Kukaan ei halunnut roikkua aivan perässä vaikka ajoin muuta liikennettä hitaammin ylämäissä. Rekatkin jättivät reilun raon. Päästelin rekkoja ohi näyttämällä vilkkua ja hiljentelemällä. Yksikin rekka ei millään tahtonut uskoa että vosi mennä GAZ-perävaunusta ohi. Sitten huomasin, että vähän sateisella kelillä siitä lähtee mahtava tihkusumupilvi. Lada pöllyttää ja peräkärry hajottaa ja lopulta suuntaa sen erinomaisesti lähellä takana ajavan päälle.

Mutta mukava matka. Hyvin meni. Pientä puuhaa ettei pylly pelkästään puutunut. No, Järvenpää jäi väliin ihan itsesuojeluvaiston pakottamana.

Tääl sit siis ollaa Kuusaal ja sunnuntain ajetaa taas Joensuuhu. 330km. Kärry jää tänne oottaa murhii puuroudauksii. Ai nii. Pitää muistaa noukkii se yks vaihelaatikko Valkealast ja roudata se Musikalle Joensuuhu. Kaikkee pientä hyödyllist.

PS: Tärkein projektihan on mennä huomenna verottajalle selvittämään kotitalousvähennyksiä. On varmaan tuttua teille monelle muullekin. Niin ja nyt tiedän, että vesipumpun leviämistä ei kuule sen pitämästä metelistä. Siis se kannattaa reilusti vaan ajaa loppuun. Nimimerkillä KylläKelpasi

[Jokari]

Noniin noniin, mitäs me joskus keskultiin siitä vesipumpusta hä

Eräs entinen Konelan asentaja todellakin minulle kerran sanoi, että jos vesipumppu on siinä pisteessä että se kolisee/jurisee tai laakereissa on väljää, niin sillä ei pidä ajaa yhtään ylimääräistä metriä, voi laueta aivan koska tahansa. Useimmiten ei ihan heti, mutta pian kuitenkin.
Itsehän silloin ajelin heti varaosaputiikkiin, köyhdyin 27 € ja seuraavana päivänä vaihdoin pumpun kaikessa rauhassa tallissa, hyvä valo ja hyvät työkalut apuna.
Ei oo jurissu sen jälkeen eikä ole tarvinnut pelko perseessä miettiä, montakohan kilometriä tällä voi vielä päästä
Edelleenkin sanon että turha nuukuus perseeseen, niin välttyy monelta harmilta näiden räppänöiden kanssa.

Noh, jotkut asiat täytyy vaan oppia kantapään kautta. Hienoa kuitenkin jotta urbaani cityremontti onnistui ja tarinalla on taas onnellinen loppu

Itse olisin tossa tilanteessa todennäköisesti tuikannut raadon tulen ja vaikka kävellyt kotiin...