Lada

[LadaArttu]

Venäläispoika oli saanut Ladan. Tietysti sitä piti heti päästä
tyttöystävälle näyttämään. Kuinka ollakaan, samaan aikaan
tyttöystävän
kotona oli käynnissä kova riita. Kukaan ei suostunut tiskaamaan.
Lopulta sovittiin, että se joka ensimmäiseksi puhuu, joutuu
tiskaamaan.
Saapuipa poika sitten tyttönsä kotiin, avasi Ladansa kokolailla
jäykän oven,ja astui sisään. Poika istui pöydän ääreen ja tokaisi
maailmanmiehen tyyliin: "Ostinpa Ladan". Kukaan perheessä ei
hiiskunut sanaakaan.
Poika ihmetteli moista vähäsanaisuutta, ja lähti vähin äänin ulos.
Hän kiskoi Ladansa oven auki ja istui penkille miettimään. Hänestä
alkoi
tuntua,että hänestä tehtiin nyt jollain lailla pilaa.
Ladan oven saranat vain kirskahtivat, kun poika paineli takaisin
sisään."Kyllä minä niille vielä näytän", poika tuumi, tarttui
kiinni
tyttöönsä ja pani tätä keittiön pöydällä.
Kukaan ei sanonut sanaakaan. Poika meni takaisin pihalle, ja repi
Ladan oven auki, nyt jo raivosta kiehuen.
"Ja *******, minua kun eivät narrinaan pidä",tuumi poika, sulki
Ladan oven hampaat irvessä, saranoiden kitistessä helvetillisesti ja
astui taas takaisin taloon. Nyt poika tarttui emäntää kauluksesta, kaatoi
tämän keittiön pöydälle, ja pani häntä antaumuksella. Edelleenkään
kukaan ei sanonut sanaakaan.
Poika oli täysin ymmällään. Pää painuksissa hän meni ulos ja
kiskoi
Ladansa oven auki.
Saranat pitivät avian mieletöntä meteliä. "Kyllä tälle ovelle
jotain pitää tehdä", tuumi poika ja asteli takaisin taloon. "Onko teillä
vaseliinia?",poika kysyi.

Silloin isäntä nousi ja sanoi: "Minä tiskaan!!"