Luontokartoitusta Nivalla Venäjällä

Entisen "Kokemuksia" -alueen epäaktiiviset viestiketjut on arkistoitu tänne.

Jos sinulla on omaan autoosi liittyvä viestiketju täällä alueella, korjaa otsikko vastaamaan http://ladakerho.fi/ladaboard/viewforum.php?f=50 alueen sääntöjä ja odota tai pyydä että ylläpito siirtää sen oikealle alueelle.
Alueen säännöt
Jos oma viestiketjusi on täällä, korjaa otsikko oikeaan muotoon ja odota että ylläpito siirtää sen oikealle alueelle.

Otsikoi muotoon: TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)
mbkoskin
Viestit: 122
Liittynyt: 25.8.2004 16:03
Paikkakunta: Helsinki

Luontokartoitusta Nivalla Venäjällä

Viesti Kirjoittaja mbkoskin »

Olinpa tuossa kuukauden Venäjällä (Leningradskaja Oblastissa ja Karelskij Respublikassa) liito-oravia kartoittamassa. Autona oli onnekkaasti Lada Niva, koska osa teistä oli lähinnä ojitetussa kunnossa. Vaikka takavedollakin pääsee vaikka mihin, on pakko myöntää, että Niva oli joissain paikoissa se tekijä, jonka ansiosta emme joutuneet kävelemään 10 kilometriä päästäksemme koealalle.. Toisaalta, jos olisi ollut paikallinen kuski niin oltaisiin varmaan päästy joka paikkaan vaikka Okalla.

Joka tapauksessa, rankoilla teillä lähes 20 vuotta vanha auto joutui koville ja siitä hajosi yhtä sun toista. Löysin aivan uuden syyn auton nykimiselle 1500-3000 kierroksen korvilla. Oltiin nimittäin ehditty vaihtaa lähes kaikki sytytyspuolen osat (puola, tulpat, johdot, kärjet, konkka, pyörijä), huoltaa kaasutin (neulaventtiilin vaihto jne..) ja vaihtaa kytkin (joka kyllä oli aivan lopussa mutta veti yllättävän hyvin siihen nähden). Lopulta vika löytyi kun kokeilimme virranjakajan alipainesäätimen toimintaa. Alipainekello oli hyvässä kunnossa, mutta sen työntö-/vetotangon kiinnitystappi oli väljä siinä kolossa, joka sitä varten on siinä alustassa, jossa kärjet ovat kiinni. Tällöin kärkiväli pääsi heittelehtimään kun alipainesäätö alkoi toimia. Virranjakajaa ei nähtävästi pysty purkamaan, joten uuden osto oli tarpeen. Tuli vieläpä aluksi hommattua kiireisenä 2101-koneen virranjakaja joka kyllä meni paikoilleen ja toimi tasaisella tiellä, mutta kuoppaisilla osuuksilla (joita siellä riitti...) se saattoi hypätä sen verran että jäi parikymmentä astetta jälkeen muusta koneesta mikä tietysti riitti sammuttamaan koko vehkeen. Kaikille kuitenkin tiedoksi, että hätätapauksessa pienlohkokoneen virranjakaja käy isolohkoonkin. Onneksi virranjakaja ei maksa Venäjällä maltaita (550r eli alle 20e) ja tutulla ilmeni tarvetta 2101-koneen virranjakajalle eli tarinalla oli onnellinen loppu.

Lahdenpohjan Karlen-hotellin henkilökunta varmaan ihmetteli kahta suomalaista luontokartoittajan näköistä jamppaa joiden auto seisoi pihassa muutaman päivän hirveä remontti päällä (jouduttiin vaihtamaan pelkääjän puolelle jarrusatula ja sitten alkoi jarrujen ilmaamisrumba..)

Jos jollain on myydä 175R16-rengas, sellainen kelpaisi. Meni nimittäin kahdesta renkaasta sisäkumit noilla teillä ja toinen ulkokumi ehti mennä sen verran hajalle, että se alkoi puhkoa sisäkumeja..

LISÄYS:

Voisinkin laittaa vähän kokemuksia korjaamoista ja varaosaliikkeistä: Priozerskissä eli ent. Käkisalmessa on muutama varaosakauppa, joiden valikoima on varsin vaihteleva. Paras tuntui olevan kaksikerroksisen ostoshelvetin yläkerrassa sijaitsevassa liikkeessä. Tästä vähän pohjoiseen oli varsin mukavan oloinen ABTOPEMOHT, jossa nuori kirgiisi sääti kaasutinta ja laittoi varaosia ja oli otettu kun maksoimme tästä 200r. Lahdenpohjassa on kaupungin eteläpuolella CTO-niminen remppapaikka (etelästä tullessa vähän ensimäisen radanylityksen jälkeen, tienvarsikahvilan ja varaosaliikkeen kohdalla), jossa koko kytkinasetelman vaihtaminen maksoi 2500r (tosin voi olla, että maksoin 100r liian vähän, kun kirjaimissa oli vähän tulkinnanvaraa ja kieli ei ole hallussa..). Tosin korjaaja jätti nähtävästi jonkin ruuvin hieman löysälle koska autosta alkoi kulua öljyä ja yhtä pulttia pystyi kiristämään useamman kierroksen.. Samassa paikassa on 24YAC-kaupan vieressä hyvä varaosaliike, josta rynnättiin auttamaan kattotelineen laittamisen kanssa ja vielä vaihdettiin väärä teline oikeaan (möivät aluksi 2104:n menevän telineen) vielä välirahan kanssa. Samassa paikassa on halpa ja varmastikin kohtuullinen SHINOMONTAASH, jossa sisäkumin paikkaaminen maksoi 100r ja sai vielä takuun (kun sama regas puhkesi toisesta kohtaa seuraavana päivänä, korjaus oli ilmainen. Kyllähän se toki sitten vielä tunnin kuluttua meni kolmannesta ja neljännestä kohtaa rikki...). Sortavalassa Volvosta revityn sivulle heittävän pakoputken vaihtaminen alkuperäiseen maksoi 1000r + osat. Huoltamo oli Värtsilään päin lähdettäessä juuri uudehkon kerrostaloalueen ulkopuolella.
Avatar
sakke
Lada kerhon jäsen
Viestit: 1019
Liittynyt: 26.9.2003 0:02
Paikkakunta: Hki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja sakke »

Haluaisitko tästä Lada Pravdaan jotain kirjoitella? 3/06 lehden deadline on tuossa syssymmällä, joten aikaakin olisi. YV, sposti tai jos jäsen olet niin voit sivun 3 apinalaatikon toimituksen numeroon kilautellakin toki.
Avatar
samarai
Lada kerhon jäsen
Viestit: 10463
Liittynyt: 25.9.2003 23:24
Paikkakunta: г. Тарту , Э€€P

Viesti Kirjoittaja samarai »

Mikähän siellä "Itä-Suomessa" on toi liito-oravatilanne? Se on toi liito-orava sen verran tärkeä vaikuttaja nykyisin ainakin Suomessa, että se meinasi kaataa kokonaan ton Kerava-Lahti oikoradankin. :wink:
Samara. Suomesta ja Venäjältä. Sputnikista Euroon.
«Хотели как лучше, а получилось как всегда»
mbkoskin
Viestit: 122
Liittynyt: 25.8.2004 16:03
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja mbkoskin »

Pitäisiköhän tuosta kirjoitella. Voisi pari kuvaakin olla missä Nivakin pilkahtaa. Jos keksin kesällä aikaa niin mikäpä jottei.

Karjalassa liitureita on laikuttain, siellä täällä tuntui olevan joka haavan juurella papanaa ja toisissa paikoissa taas ei aivan käsittämättömän upeissa metsissä ollut ainuttakaan.. Tutkimus jatkuu vielä ensi vuonna, en tiedä julkaiseeko Hanski vielä tänä vuonna mitään tietoja tuosta.

Suomessahan niitä on enemmän kuin luultiin, mutta tosiasia on se, että niiden määrä on vähentynyt, mihin on syynä sopivien elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen (haavan poistaminen, vanhojen kuusi-koivu-haapasekametsien hakkaaminen)..
Vastaa Viestiin