Tuo tuli ihan ensimmäisenä mieleen kun ongelman havaitsin, eikä se toimiPöhö-Andrei kirjoitti:Tuli tuossa mieleen noista kääntövarsista. Voisiko ne laittaa ristiin eli oikean kääntövarren vasemmalle puolelle ja päinvastoin. Tällöinhän se kartio johon raidetangonpää tulee kiinni kääntyy ylösalaisin ja pallonivel voidaan asentaa yläpuolelle. Ilman kalvamisia tai muita poppakonsteja.
Onko tässä älyä vai ei, tälläinen ajatus tuli vain mieleen.
Jos noin tekee, niin ensinnäkin ackermannit menevät aivan metsään (ks. viritys ja modfiointi: nopea ohjaus), ja kun tuon ohjausvarren kääntää, niin nivelen paikka siirtyy reilusti ylös (varressa mutka siten että normaalisti alaspäin), jolloin raidetangot tulisivat reilussa kulmassa ylöspäin -> bumb-steer metsään. Eli todennäköisesti yliohjaisi reilusti. En ole edelleenkään keksinyt parempaa ratkaisua kuin tuo kalvaminen, hommanahan tuo on pieni ja nopea, tosin kartiota saa vain ehkä voin 60% tapin matkasta mutta riittänee kyllä hyvin.
Jos nyt laittaisin tuota hammastankoa uudestaan, niin laittaisin sen keskilinjan alatukivarren keskilinjaan
Taidan toiseen koriin tehdä näin, jää paljon ongelmaa pois ja kulmat ovat vielä melkoisen optimaaliset.Mutta tähän päivään! Aamupäivästä sain taas itseni siirreltyä mikkelistä kotio päin, ja talliinhan sitä piti mennä pyörimään. Rupesin säätelemään ladasta cambereita samoiksi molemmille puolille, arvioin silmämääräisesti kuskin puolella olevan kulman suurinpiirtein hyväksi ja rupesin katselemaan miten repsikan puolelle saisi samanlaisen. Mittailin vielä joka paikan ja ihmettelin mistä ero pystyi tulemaan, löytyi milli sieltä toinen täältä, ja lopputuloksena repsikan alatukivarsi oli 7mm ulompana kuin kuskin
Suuri maa, suuret toleranssit. Vähän piti pilliä näyttää sille hitsaamalleni palalle, jotta tukivarsi tuli riittävästi sisäänpäin takasin. Jos teette noita paloja, niin älkää laittako liikaa ylistystä kiinnitysreikien päistä, jotta kumipusla mahtuu levityspalan ohi, eli noin 5mm reiän reunasta palan reunaan riittää. Jos ei selviä tästä selityksestä niin voin piirtää kuvan, valokuvaa en tajunnut ottaa. On työlästä ja rasittavaa hiulata noita auton alla.Mittasin kallistumat samoiksi vatupassin, alumiiniprofiilin ja metrimitan avulla. Sitten päätti ruveta yksi kierre hankalaksi oikein tosissaan, pultti meni noin sentin sormin pyörittämällä ja pysähtyi kuin seinään, wtf... Pyöritin pultin kierrepakalla läpi ja nysväsin auton alla etuakselin kierteen tapin kanssa läpi, oli muuten hankalaa. Jouduin mm. vinguttamaan alatukivarteen kolon että tappi mahtui, siltikin tuo oli melkoista puljaamista. Uusi yritys puhdistetuilla kierteillä ja sama homma, ei prkl. Pyöritin pultin jengan vielä kerran pakalla läpi ja pultti meni pohjaan asti sormin pyörittämällä, häh!? No ei mitään, alatukivarsi kireälle ja toteamus että hyvä tuli. Pari tuntia rymysin auton alla ja vieressä ennekuin tuo yksi pirun pultti oli paikallaan. Jos noita vielä pitää säättää niin vaihdan pinnapultit...
Sitten rupesinkin koneen kimppuun, eli nokkapukkeja paikalleen. Ensin mietin että otan tuosta lancian koneesta nokat ja laitan ne pystykoneen nokkapukkeihin. Siis tuo lancian kone on 70-lukulaisesta betasta, eli on rakenteeltaan pystykone, mutta kuitenkin asennettu 20-astetta vinoon. Tajusin kuitenkin suurinpiirtein heti, että kun kyseessä ovat hiotut virinokat, niin perusympyrää on hiottu jolloin myös pukeista on höylätty pois. Ja näin olikin, eli nuo pukit pitäisi pystyä hyödyntämään tai tulee ongelma venttiilien välysten kanssa. Pakopuoli on helppo, koska tuossa öljypinta asettuisi liina ylös, eli vinku laulamaan.
Tästä näkee paluukanavien korkoeron, verrokkina perus pystykoneen pakonokan pukki.
Ja samat hiulauksen jälkeen. Mittailin tönärillä pinnan suurinpiirtein samaan, tuossa modatussa pukissa pinta on noin millin korkeammalla, mutta en enää viitsinyt tuota milliä ottaa pois kun ei sillä mitään väliä ole.
Sitten vain nokka takaisin pukkiin, toki monen huolellisen pesun jälkeen.
Imupuoli olikin sitten hankalampi, koska tuossa öljypinta asettuisi liian alas, eli reunaa pitäisi saada nostettua jotenkin.
Sopivat peltilätkät vain, ja pienillä ruuveilla liiman kansa kiinni, ja johan on öljypinta taas kohdallaan ja nokilla kunnon voitelu. Nokkapukin sisään poraaminen vain oli hieman vaikeaa koska akkukone ei sinne oikein mahtunut, eikä terä ylttynyt, joten tein jatketun terän pianolangalla jatkaen (kotvasen piti naputella jotta vipotus loppui). Tuossa on toinen lätkä paikallaan. Ruuvien kantoja piti vinguttaa, koska nokka ei mahtunut pyörimään muuten. Mutta ei noita avata tarvitsekkaan.
Sitten vain toinen paluukanava samaan tyyliin. Mitään absoluuttisen tiiviitähän noiden ei tarvitse olla koska öljyvirtaus on sen varren iso, eli silikoneja jne on aivan turha laitella.
Samat temput muuten toimivat myös uudempien vinokoneiden pystyyn kääntämisessä
Imunokasta kun otin nokka pyrän pois, niin havaitsin että tätä oli yritetty "hieman" säätää ihan kotikonstein
Tuo onnistuu kyllä jos sen tekee oikein
Itse kyllä porailisin nokkapyörää enkä akselia, on paljon helpompaa porataakkin...Kun rupesin imunokan pukkia kiinni laittelemaan niin iski vielä yksi pieni ongelma, onneksi helposti ratkaistava. Yksi voiden öljypinnannnostolätkien ruuvista oli nokkapukin kiinnityspultin tiellä.
Venakoppien kannet vain kiinni ja vingulla pois, piece of kakunpala... Kerrankin tässä projektissa
Eipä muita ihmeitä, venttiilien välyksiä rupesin säätelemään ja imupuolen sainkin valmiiksi tänään. Pakopuolta varten pitää vielä yksi kansi purkaa ja katsoa jos löytyisi sopivia säätöpaloja. jos ei niin täytyy viikolla tampereelta etsiä.
Rupeaa olemaan auto pikkuhiljaa hienosäätöjä vajaa
Häijysti se jo virnistää:
