Aggregaatti ladan laturista
Aggregaatti ladan laturista
On tässä jo pidemmän aikaa tehnyt mieli rakennella aggregaatti.
Mulla oli "kakkos" ruohonleikkurissa hyvä moottori, mutta puhkiruostunut runko, josta olin ajatellu tuollaisen vääntää mutta "harmikseni" sain leikkuriin naapurilta ehjän klipon rungon, joten runko kestää nyt varmaan kauemman kuin moottori.
Pitää kai selailla huutonettiä ja etsiä ehjä brigsin kone ja laittaa ladan laturi antamaan virtaa..
Paljonkos muuten ladan laturi antaa amppeereja??
Tässä jonkun rakentelijan aggregaatti sivutot:
http://members.surfeu.fi/jaripkorhonen/Generaattori/
Mulla oli "kakkos" ruohonleikkurissa hyvä moottori, mutta puhkiruostunut runko, josta olin ajatellu tuollaisen vääntää mutta "harmikseni" sain leikkuriin naapurilta ehjän klipon rungon, joten runko kestää nyt varmaan kauemman kuin moottori.
Pitää kai selailla huutonettiä ja etsiä ehjä brigsin kone ja laittaa ladan laturi antamaan virtaa..
Paljonkos muuten ladan laturi antaa amppeereja??
Tässä jonkun rakentelijan aggregaatti sivutot:
http://members.surfeu.fi/jaripkorhonen/Generaattori/
- veli alexei
- Moderaattori
- Viestit: 3292
- Liittynyt: 19.11.2003 13:18
- Paikkakunta: Sastamala
Ladan latureita kun on aika montaa mallia. Mut taitaa 1700i:ssä olla 55 amppeeria ja 110/ruisku Samara:ssa niin 80 amppeeria.
Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten,
että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
joo tuollahan ne oli kaikki:
http://www.ladakerho.net/info/muut/elektro.htm#001
http://www.ladakerho.net/info/muut/elektro.htm#001
Tuota laturiaggregaattia on puitu mm. jossain vanhassa American Radio Relay Leaguen ARRL Handbookissa. Myös heidän Web-sivuillaan oli joku juttu aiheesta http://www.arrl.org. Olikohan se vielä nyt niin, että kaikkien autojen latureita ei saanut käyttää pitkiä aikoja pystyasennossa, koska niiden laakerointi ei sitä kestänyt?
Katoppa jostain lumilingon moottori. Se kun käy suoraan vaakatasossa. Tee putkirunko ja täräytä siihen se laturi. Laita elektronisella säätäjällä jos sen nappiksen laturi ettei se tirril-säätäjä (PP 380) pärrää. On kokemusta siitä. Hiljenee kummasti.
.-. --... ...-- -...- .... .--. . -.-. ..- .- --. -. -...- -.. . --- .... ..--- .--- .. -. (ex --- .... -.... .-. --.-)
.-. --... ...-- -...- .... .--. . -.-. ..- .- --. -. -...- -.. . --- .... ..--- .--- .. -. (ex --- .... -.... .-. --.-)
Lumilingon moottori vois olla kova, mutta niitä taitaa olla huonosti markkinoilla. Ruostuneita ruohonleikkureita on taas jokapaikas.
Niin siis onko tuo kanttilampun laturi (G-222 jännitteen säädin laturissa) tuolla tirrillä? Juu virran pitäis olla puhdasta ettei tuu radioihin vinkunoita.
ps. Jaa että kuutonen sinäkin ollut? Mistäs tuo kakkos kooli on peräisin?
Niin siis onko tuo kanttilampun laturi (G-222 jännitteen säädin laturissa) tuolla tirrillä? Juu virran pitäis olla puhdasta ettei tuu radioihin vinkunoita.
ps. Jaa että kuutonen sinäkin ollut? Mistäs tuo kakkos kooli on peräisin?

G-222 on kanttilampun laturi ja siinä on elektroninen säätäjä laturin takaosassa. Se nappiksen laturi on AC T221 ja siinähän se säätäjä on sähkömekaaninen (Tirril-säätäjä). Se on se musta peltilaatikko olikos se nyt kuljettajan puolisessa etulokasuojassa. Siitä kun sitten menee kärkiä viilailemaan, niin takaa itselleen jatkossa täystyöllisyyden. Se nappiksen laturi kyllä passaa, mutta siihen pitää hommata se ulkoinen säätäjä puolijohdemallisena. maksoi v. -88 n. 80 mk.
Kakkonen tuli katsos kun asuin ja olin hommissa aikoinaan Hyvinkäällä. Nyt tosin "kuutosissa" mutta enpä ole vaihtanna.
Kakkonen tuli katsos kun asuin ja olin hommissa aikoinaan Hyvinkäällä. Nyt tosin "kuutosissa" mutta enpä ole vaihtanna.
toi 80A:n laturi merkkiä Iskra (made in Slovenia)-käytetty kai pääosin noissa GM- samaroissa tuntuu olevan hankala tapaus löytää varaosia. Kyselin Viron varaosaliikkeistä niin eivät olleet kuulleetkaan sellaisesta. Siihen 110:n 80A:iin löytyi kyllä heti hyllystä (venäläinen KPTZ tai jtsp..)
Samara. Suomesta ja Venäjältä. Sputnikista Euroon.
«Хотели как лучше, а получилось как всегда»
«Хотели как лучше, а получилось как всегда»
No tuollaiseen käyttökohteeseen on omiaan.nanno kirjoitti:saareen pääsee huonosti autolla ja auto söis varmaan paljon enemmän bensaa tyhjäkäynnillä, kun briggsin ruohonleikkuri.
Muutama parannus tulee itsellä mieleen:
-Parempi äänen vaimennus
-Isompi tankki
-Nopemapi välitys kuin esimerkissä, eikös autossa laturi pyöri tuplasti nopeammin kuin kone. Vielä kun jaksaa värkätä ruohonleikkurin koneen kaasuvivustoa, niin voisi laskea sen kierroksia ja saada polttoaineen kulutusta ja melua pienemmäksi.
-Öljyn vaihdon helpottaminen. Tuollaisessa käytössä saattaa tulla käyttötunteja parissa viikossa sen verran kuin koneen suunnittelija on ajatellut niitä vuodessa tulevan. Esim. hana öljyproppuun ja lyhyt letkun pätkä, niin voi laskea vanhat öljyt suoraan kanisteriin käsiään sotkematta.
Tuossa linkissäsi olevassa esimerkissä kuormitetaan moottoria siten kuin valmistaja on suunnitellut, ts. ei sivuttaisvetoa kampiakselille:
http://members.surfeu.fi/jaripkorhonen/ ... laturi.jpg
,_,/ukka
Viimeksi muokannut ,_,/ukka, 23.6.2005 11:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Autoton on huoleton