Ladatsialaiset 2014
Lähetetty: 7.9.2014 19:41
Taas kaveria jeesaten jutun tynkää paikallisesta tapahtumasta. Kuvat lisään erilliseen viestiin jos vaan tämä foorumi suostuu yhteistyöhön kun ei anna kuvia taas laitella esille. Edit: kohta voisin sanoa että foorumi pitäköön tunkkinsa kun kuvia ei saa esille thumbnaileina. Joko kuvakoon määrittäminen ei onnistu tai 500 internal server erroria pukkaa.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, enkä tarkoita nyt 20 000 ajetun Mersun nokka-akselia, vaan kesää. Oulun seudun ladailijoiden venetsialaiset pidettiin perinteisesti Muhoksella, Montan häirintäalueella. Olen hyvillä mielin seurannut Suomemme kielellä ilottelua mainoslauseissa. Yksin ratissa, eikä mahollisuutta valokuvan ottoon, kun vastaan tuli paikallisen viherrakentajan kuorma-auto. Sen tuulilasin yläpuolella luki: MULTA TULEE. Jatkoin matkaa kohti leirintäaluetta Vladmir Iljits Uljanovin viitoittamaa tietä.
Posteriin oli jälleen tyytyminen, kun työkalulippua ei saanut hulmuttaa. Jollain lailla on aina syytä viitata tämän päivän tapahtumiin. Lakaatissa ukrainalaiset hyökkäävät Suomussalmelle. Nythän he hyökkäilevät, jos ei nyt ihan Krimille, niin Itä-Ukrainaan kuitenkin. (koskahan Kiovaan?) Tunnelmaa korosti Ratteen tieltä löytynyt neukkutorvi, jolla ei sitten soitettukaan Oulun torilla joulukuussa 1939. Ja hyvä kun ei soitettu. Se on pakkasella huulille käypää touhua.
Päiväläiset mukaan lukien oli kävijöitä alun toistakymmentä. Kiertoajelulla Muhoksen cityyn ei yksikään ajoneuvo jättänyt välille. Virkavaltakaan ei meille näyttäytynyt, nyt kun maantiepoliisi on lakkautettu.
Eräässä porrasperä Bentley-Samarassa oli omintakeinen takaistuinsuoja. Tehty alun perin virkistämään omistajansa esimiestä. Tämä kun autokerhonsa (ei Lada) miitingeissä vuosi toisensa jälkeen roikotti sivupeilissä rintsikoita voitonmerkkinä. (Olisi ehken saanut Kalajoella jussina -92. mikäli ei olisi sammunut. Kirjoittajan huomautus.) Keskikesän juhlasta tuli mieleen Nurmoolainen sananlasku: ”Jos neito juo kolmen tien risteyksessä Salmiakkikossun ja sen jälkeen leirintäalueella kompastuu teltan naruun, niin siitä teltasta hälle ylkä löytyy. Kenties useampikin.”
Toki mitata piti, kuka se on haka. Tällä kertaa heitettiin entisestä KGB:n Patarein vankilasta matkamuistona tuotuja kahleketjun palasia Kuibyseviläisen puhelinmyyjän kaappiin. Palkinnot olivat järjestävän seuran hankkimat, voittajan saamaa Smirnoffin votkapulloa lukuunottamati.
Pisimmältä tullut (355 km) Mika Suomalainen sai palkintona virolaiset jäänaskalit, jotka eivät Suomen tullin mukaan kuitenkaan sovellu ulkokäyttöön. Sopii ihmetellä Ladailijoita, joille vajaa sata kilometriäkin on liikaa.
Iltasauna, makkaranuotio ja jutustelua ilman suurempaa twittuilua. Aamusta raportti 0-autoilta Oulun ja Limingan suunnilta, ja ei kun kotia kohti.
Arto Wiederholm Kuvat jta & Arto Wiederholm
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, enkä tarkoita nyt 20 000 ajetun Mersun nokka-akselia, vaan kesää. Oulun seudun ladailijoiden venetsialaiset pidettiin perinteisesti Muhoksella, Montan häirintäalueella. Olen hyvillä mielin seurannut Suomemme kielellä ilottelua mainoslauseissa. Yksin ratissa, eikä mahollisuutta valokuvan ottoon, kun vastaan tuli paikallisen viherrakentajan kuorma-auto. Sen tuulilasin yläpuolella luki: MULTA TULEE. Jatkoin matkaa kohti leirintäaluetta Vladmir Iljits Uljanovin viitoittamaa tietä.
Posteriin oli jälleen tyytyminen, kun työkalulippua ei saanut hulmuttaa. Jollain lailla on aina syytä viitata tämän päivän tapahtumiin. Lakaatissa ukrainalaiset hyökkäävät Suomussalmelle. Nythän he hyökkäilevät, jos ei nyt ihan Krimille, niin Itä-Ukrainaan kuitenkin. (koskahan Kiovaan?) Tunnelmaa korosti Ratteen tieltä löytynyt neukkutorvi, jolla ei sitten soitettukaan Oulun torilla joulukuussa 1939. Ja hyvä kun ei soitettu. Se on pakkasella huulille käypää touhua.
Päiväläiset mukaan lukien oli kävijöitä alun toistakymmentä. Kiertoajelulla Muhoksen cityyn ei yksikään ajoneuvo jättänyt välille. Virkavaltakaan ei meille näyttäytynyt, nyt kun maantiepoliisi on lakkautettu.
Eräässä porrasperä Bentley-Samarassa oli omintakeinen takaistuinsuoja. Tehty alun perin virkistämään omistajansa esimiestä. Tämä kun autokerhonsa (ei Lada) miitingeissä vuosi toisensa jälkeen roikotti sivupeilissä rintsikoita voitonmerkkinä. (Olisi ehken saanut Kalajoella jussina -92. mikäli ei olisi sammunut. Kirjoittajan huomautus.) Keskikesän juhlasta tuli mieleen Nurmoolainen sananlasku: ”Jos neito juo kolmen tien risteyksessä Salmiakkikossun ja sen jälkeen leirintäalueella kompastuu teltan naruun, niin siitä teltasta hälle ylkä löytyy. Kenties useampikin.”
Toki mitata piti, kuka se on haka. Tällä kertaa heitettiin entisestä KGB:n Patarein vankilasta matkamuistona tuotuja kahleketjun palasia Kuibyseviläisen puhelinmyyjän kaappiin. Palkinnot olivat järjestävän seuran hankkimat, voittajan saamaa Smirnoffin votkapulloa lukuunottamati.
Pisimmältä tullut (355 km) Mika Suomalainen sai palkintona virolaiset jäänaskalit, jotka eivät Suomen tullin mukaan kuitenkaan sovellu ulkokäyttöön. Sopii ihmetellä Ladailijoita, joille vajaa sata kilometriäkin on liikaa.
Iltasauna, makkaranuotio ja jutustelua ilman suurempaa twittuilua. Aamusta raportti 0-autoilta Oulun ja Limingan suunnilta, ja ei kun kotia kohti.
Arto Wiederholm Kuvat jta & Arto Wiederholm