Kokemuksia autosoittimista
Lähetetty: 25.3.2013 10:46
Ensimmäinen kokemukseni on ZIMin putkiradiosta. Oli vähän sikspäkkiä suurempi ja siinä oli vain AM-asemat. Kun Zim meni romutukseen lojui tuo radio varmaan kymmenkunta vuotta tallin hyllyllä.
Ensimmäisessä omassa autossani -62 Octaviassani oli Hitachin monoradio, josta jonkunlaista kohisevaa musiikkia sai kuuluville.
Inttikaverillani oli Ruotsin rekkareissa oleva PV Volvo, jossa oli autokäyttöön tarkoitettu vinyylisoitin. Siihen työnnettiin rakoon sinkku, enkä tiedä miten äänirasia oli toteutettu, mutta ei neula normaaliajossa hyppinyt.
60-luvun loppupuolella kohtasin ensimmäisen autostereon. Se oli luultavasti jenkkiläistä alkuperää ja siinä oli neliraitatekniikkaan perustuva, noin puolen VHS-kokoinen kasetti. Kasetit olivat vaihtovehkeitä ja huoltoasemilta vuokrattavissa. Tämä konsepti ei kuitenkaan yleistynyt.
Ensimmäinen C.-kasettisoitin oli Philpsin, oikein stereo, ja siihen liitettiin pienet pallokaiuttimet. Kasetti työnnettiin pääty edellä sisään ja kasettipesä painettiin alaspäin.
Ensimmäiseen Kuplaani sain hyvän Blaupunkt-autoradion. Se ei kuitenkaan sopinut 6-volttiseen sähköjärjestelmään, joten vaihdoin sen Abiko-merkkiseen, edelleen mono-radioon.
Muutama auto meni itse laulellessa, mutta Corolla Sprinteriin ostin Sharp-autoradion ja oikein stereona.
Tuon jälkeen seurasi aikamoinen määrä autoja ja kiikarisoittimia sekä myös noita asennuskehikon kanssa asennettavia. Tähän nykyiseen formaattiin, johon tuntuu kuuluvan takakonttiin sijoitettava matontamppaaja, en ole ehtinyt mukaan.
Ensimmäisessä omassa autossani -62 Octaviassani oli Hitachin monoradio, josta jonkunlaista kohisevaa musiikkia sai kuuluville.
Inttikaverillani oli Ruotsin rekkareissa oleva PV Volvo, jossa oli autokäyttöön tarkoitettu vinyylisoitin. Siihen työnnettiin rakoon sinkku, enkä tiedä miten äänirasia oli toteutettu, mutta ei neula normaaliajossa hyppinyt.
60-luvun loppupuolella kohtasin ensimmäisen autostereon. Se oli luultavasti jenkkiläistä alkuperää ja siinä oli neliraitatekniikkaan perustuva, noin puolen VHS-kokoinen kasetti. Kasetit olivat vaihtovehkeitä ja huoltoasemilta vuokrattavissa. Tämä konsepti ei kuitenkaan yleistynyt.
Ensimmäinen C.-kasettisoitin oli Philpsin, oikein stereo, ja siihen liitettiin pienet pallokaiuttimet. Kasetti työnnettiin pääty edellä sisään ja kasettipesä painettiin alaspäin.
Ensimmäiseen Kuplaani sain hyvän Blaupunkt-autoradion. Se ei kuitenkaan sopinut 6-volttiseen sähköjärjestelmään, joten vaihdoin sen Abiko-merkkiseen, edelleen mono-radioon.
Muutama auto meni itse laulellessa, mutta Corolla Sprinteriin ostin Sharp-autoradion ja oikein stereona.
Tuon jälkeen seurasi aikamoinen määrä autoja ja kiikarisoittimia sekä myös noita asennuskehikon kanssa asennettavia. Tähän nykyiseen formaattiin, johon tuntuu kuuluvan takakonttiin sijoitettava matontamppaaja, en ole ehtinyt mukaan.