Lada palasi kotiin
Lähetetty: 25.7.2012 10:50
Muutama vuosi takaperin jouduin luopumaan rakkaasta 2107 ajokistani käytännön syistä. Myin menopelin kaverille ja se pääsi hyvään kotiin maaseudun rauhaan. Suunnitelmissa oli että joku kaunis päivä ostan sen takaisin.
Vuodet vierähtivät ja muutimme paremman puoliskon kanssa kerrostalosta omakotitaloon tämän vuoden alussa. Talon varustukseen kuuluu tottakai myös autotalli ja siellä Ladan mentävä aukko. Laatokan takaisin lunastus alkoi muhia mielessä...
Tuli kesä ja kävin kaverin luona viettämässä kosteahkon saunaillan ja kas kummaa keskustelu kääntyi tuohon ajokkiin.
Auto oli ehtinyt olla pari kesää vanhan navetan lampolassa ja oli saanut mutaman ruostepilkun lisää kylkeensä. Otin puheeksi että jos ei autolla ole tarvista niin ostan sen sopuhintaan pois. Alustavat kaupat sovittiin ja kaveri lupasi laittaa jarrut kuntoon, jotka myös oli tehnyt tällävälin tenän.
Asia jäi siis hollille ja odottelin soittoa että latuska olisi noudettavissa.
Heinäkuussa vietettiin allekirjoittaneen kolmekymppisiä uudessa kodissa ja ilta oli päässyt mukavasti alkuun.
Yllätys olikin suuri kun pihaan kaartoi valkoinen ruostepilkkuinen Lada, joka näytti siltä että se olisi nostettu järven pohjasta. Samalla rupesi vierasporukan toimesta onnitelulaulu raikaamaan ja kaveri tuli autosta avaimet ojossa kättelemään ja onnitelemaan!
Kaverit olivat porukalla hankkineet auton lahjaksi.
Taas ollaan onnellisia Ladan omistajia ja tällä kertaa sitä ei myydä!
Hyvää kesää kaikille!
-Urbanman
Vuodet vierähtivät ja muutimme paremman puoliskon kanssa kerrostalosta omakotitaloon tämän vuoden alussa. Talon varustukseen kuuluu tottakai myös autotalli ja siellä Ladan mentävä aukko. Laatokan takaisin lunastus alkoi muhia mielessä...
Tuli kesä ja kävin kaverin luona viettämässä kosteahkon saunaillan ja kas kummaa keskustelu kääntyi tuohon ajokkiin.
Auto oli ehtinyt olla pari kesää vanhan navetan lampolassa ja oli saanut mutaman ruostepilkun lisää kylkeensä. Otin puheeksi että jos ei autolla ole tarvista niin ostan sen sopuhintaan pois. Alustavat kaupat sovittiin ja kaveri lupasi laittaa jarrut kuntoon, jotka myös oli tehnyt tällävälin tenän.
Asia jäi siis hollille ja odottelin soittoa että latuska olisi noudettavissa.
Heinäkuussa vietettiin allekirjoittaneen kolmekymppisiä uudessa kodissa ja ilta oli päässyt mukavasti alkuun.
Yllätys olikin suuri kun pihaan kaartoi valkoinen ruostepilkkuinen Lada, joka näytti siltä että se olisi nostettu järven pohjasta. Samalla rupesi vierasporukan toimesta onnitelulaulu raikaamaan ja kaveri tuli autosta avaimet ojossa kättelemään ja onnitelemaan!
Kaverit olivat porukalla hankkineet auton lahjaksi.
Taas ollaan onnellisia Ladan omistajia ja tällä kertaa sitä ei myydä!
Hyvää kesää kaikille!
-Urbanman
