Ladaboard

Terseus arvon toverit!

Tästä aiheesta on varsin paljon kyselty ja kirjoitettukin. Olen varmaan jokaisen haulla löytämäni aihetta käsittelevän ketjun lukenut läpi, mutta kovin vähän tuntuu kannen palotilojen muotoilusta olevan tarkkaa tietoa saatavilla.

Tuo ladan vino ammepalotilahan ei kovin optimaalinen ole virtauksen, eikä myöskään palamisen kannalta. Venttiilit, varsinkin imu, tulevat varsin lähelle palotilan reunoja, mikä vaikeuttaa seoksen virtausta kanavista palotilaan. Kuinka paljon olette kaivelleet noita palotilojen seinämiä tuosta imuventtiilin vierestä? Voiko 79mm porauksella kaivella tuota palotilaa enää pitkittäissuunnassa, kun se on jo sylinterin halkaisijan pituinen?

Sytytystulppakin on aika syvälle upotettu tuonne palotilan seinään. Onko kellään positiivisia kokemuksia sen esiinkaivamisesta?

Monesti kuulee puhuttavan terävien kulmien pyöristelystä. Millaisella pyöristyssäteellä olette pyöristelleet noita kulmia?

Itse olen rakentamassa tonnikuussatasta vaparikonetta, ja ongelmana palotilojen muokkauksessa on tietysti puristussuhteen pieneneminen. Onko lohkon ja kannen laskulla saanut järkevästi kompensoitua palotilan suurenemisen?

Ja lopuksi vielä: Millä vehkeellä olette muotoilleet noita? Vingulla? Jyrsimellä?

Kertokaa kokemuksia, lukuja ja yksityiskohtaisia tietoja omista projekteistanne. Kuvathan kertovat tietysti enemmän kuin pari sanaa, joten olisi niitäkin kiva nähdä.

-Juhani

Antakees vähän vinkkiä.

Vinkki yksi: käytä hakua...
Vinkki kaksi: käytä hakua galleriassa...
Monikaan ei viitsi viikottain samoja asioita kirjoittaa

Tuo minun tekemä muotoilu eli alempi kuva vaatii tasalakiset männät tai pitkäiskuisen kampiakselin. Ja tuskin tuosta palotilasta yhtään huonompaa saa tehtyä kuin mitä se on vakiona..
Kannesta kannattaa koneistaa männistä riippuen sen verran että männät tulee lohkon tasalle tai vähän yli. Hyvä nyrkkisääntö on että 0,1mm paljerakoa / 1000rpm. Silloin ei tapaa mäntä kanteen. 6000rpm kiertävään riittää siis periaatteessa 0,6mm paljerakoa eli kannentiiviteestä riippuen mäntä saa tulla pari satkua lohkopinnan yli monessa virityksessä.

larssi21074 kirjoitti:
Kannesta kannattaa koneistaa männistä riippuen sen verran että männät tulee lohkon tasalle tai vähän yli. .

Mitenkä se kannesta koneistaminen vaikuttaa siihen paljonko ne männät tulee lohkosta yli?!

On tainnut tulla kaverille pieni ajatukirjoituskatkoslukihäiriövirhe. Tarkoitti varmaankin että koneistetaan koneesta/lohkopinnasta

Palotilan muutokset vaikuttaa suoraan puristussuhteeseen. Mitä enempi otat tavaraa pois kannesta (suurennat palotilaa), sitä enempi puristussuhde laskee. Tämän takia pyritään tuomaan mäntää mahdollisimman ylös (toki välys pitää olla, ettei tao mukit kanteen kiinni, yllämainittu 0,1mm/1000rpm on ihan hyvä lähtökohta.) puristussuhteen säilyttämiseksi (vakio koneessa). Joissakin erikoistapauksissa käytetään "erikoismäntiä" joissa on ns."patti" joka menee sisälle palotilaan, tällä tavoin puristussuhdetta nostetaan vielä entisestään, tälläisiä on nähty pienikuutioisissa ja korkeaviritteisissä moottoreissa, joissa lyhyt iskunpituus ja pieni männän halkaisija ei riitä aikaansaamaan riittävän suurta puristussuhdetta.
1,7:n kansi on hyvin suosittu virityskäytössä, pienemmän palotilan ja vahvempien vesikanavaseinämien takia. Tämä antaa palotilan muotoilulle enemmän varaa ja menetettyä puristussuhdetta pystytään korjaamaan kannen laskulla.

Viisaammat korjatkoon/jatkakoon aihetta.

asiahan ei ihan alkuperäiseen aiheeseen liity mutta olenko ymmärtänyt väärin, että se paljerako pitää olla koska niillä alueilla tulee muuten ongelmia nakutuksen kanssa eikä minkään kansikosketuksien kanssa??
kuullut kuitenkin että jotkut ovat jättäneet sen välyksen pois kokonaan ja tuonut menestyksekkäästi männät jopa sen painuneen tiivisteen verran yli lohkon pinnasta..
mut kuten totesin asia ei liity mitenkään alkuperäiseen aiheeseen

Kyllä ne paljealueet sinne kanteen kuuluu. Nakutusherkkyys laskee ja seos palaa tasaisemmin kun paljerako on riittävän pieni (mielellään alle 1,5 mm)

Alkujaanhan noissa 1,5 ja 1,6-koneissa paljerako on hirmuiset 2,7 - 2,8 milliä mikä on noinniinkuin nakutuksen kannalta paras lähtökohta. Siihen ei auta edes 8,5 puristus kun paljerako on noin valtava. Sen kun pudottaa siihen milliin tai alle niin nakutusherkkyys ei ainakaan lisäänny...saattaa mennä silloin jo 95 bensallakin vaikka puristuksia olisikin enemmän.

START kirjoitti:asiahan ei ihan alkuperäiseen aiheeseen liity mutta olenko ymmärtänyt väärin, että se paljerako pitää olla koska niillä alueilla tulee muuten ongelmia nakutuksen kanssa eikä minkään kansikosketuksien kanssa??
kuullut kuitenkin että jotkut ovat jättäneet sen välyksen pois kokonaan ja tuonut menestyksekkäästi männät jopa sen painuneen tiivisteen verran yli lohkon pinnasta..
mut kuten totesin asia ei liity mitenkään alkuperäiseen aiheeseen

Lisään tähän oman näkemykseni asiasta liittyen enempi tuohon kansikosketukseen:
Fysiikan laki: Kappale pyrkii jatkamaan liikettään menosuuntaansa niin kauan, kunnes jokin ulkoinen voima ei sitä hidasta/ muuta/ pysäytä.
Tämä vaikuttaa myös eri materiaaleihin ja erilaisiin sovitteisiin eri tavalla. Edestakaista liikettä tekevä mäntä/ kiertokanki yhdistelmä tuppaa hieman venymään, kun mäntä on yläkuolokohdassa, pysähtymässä ja lähdössä alaspäin. Sama paketti kutistuu alakuolokohdassa. Suurin osa "venymästä" tulee kampiakselin, kiertokangen ja männäntapin laakerisovitteista, välysten poistuessa ja/tai lisääntyessä (kummin sitten haluaakin asian nähdä) männän vaihtaessa kulkusuuntaa. Loput venymästä aiheuttaa materiaalien eläminen/venyminen. Se kuinka paljon mikäkin venyy, riippuu materiaalin kiderakenteesta/seoksesta ja siihen vaikuttavasta voimasta!

Viisaammat korjatkoon/jatkakoon aihetta.

kyllä sen männän voi päästää 0,4mm yli lohkon vakio romuilla ja 1.3mm tiivisteellä meillä oli parhaimmillaan 0.6mm ylitystä eikä vielä mäntä lyöny päätänsä kattoon.Jos käyttää vakio 1600sen tiivistettä niin virtausta voi parantaa kaivamalla sylinterin yläreunaan pienet koloy imuvenankohdalle sillä saapi muutamia lisähevosia.Kannattaa käyttää sitä kansipahvia mallina ettei kaiva liian isoa koloa ja ei niin alas että ylimäinen renkas nousee koloonasti.

toktornivako kirjoitti:

larssi21074 kirjoitti:
Kannesta kannattaa koneistaa männistä riippuen sen verran että männät tulee lohkon tasalle tai vähän yli. .

Mitenkä se kannesta koneistaminen vaikuttaa siihen paljonko ne männät tulee lohkosta yli?!

Joo lohkoa tarkoitin kuten naco asian ymmärsikin. Kansi ja lohko on niin samannäköisiä osia että aina ne menee minulta sekaisin. Lohko on siis se missä on ne reiät männille.

Kiitoksia vastauksista. Ovatko siis 1700-kannen palotilat todella pienemmät kuin muissa, vai pelkästään suhteessa pienemmät johtuen 1700-sylinterin isommasta porauksesta?

Noista paljeraoista luin A. Graham Bellin kirjoittamasta virikirjasta, että ukkeli olisi suosinut 0,9-1,1 mm:n paljerakoa. Kuulemma kokemusperäistä testausta. Tiedä sitten, miten yleispätevä moinen ohje on. Ei varmasti tuollakaan ihan metsään mennä.

Tietääkö joku mittoja noille 1700-kannen palotiloille noin äkkiseltään?

On ne pienemmät koska kansi on valmiiksi 1,8 mm vanhoja kansia matalampi. Sen huomaa ulospäinkin jo sytytysjärjestyksen numeroiden alapuolista materiaalin määrää katsomalla.
Yksistään tällä ei saavuteta kuin about 0,6 yksikön nousu 1,6 koneen puristuksissa, mutta jos niitä viimeisiä puristuksen numeroita haetaan niin tämä on tietenkin parempi lähtökohta. Jo yksistään rakenteensa vuoksi. Toki noista vanhoistakin kansista saa osaava TIGin kanssa tehtyä aivan yhtä hyvän jos meinaa kovinkin vielä kannesta höyläillä.

1700i: n. 30 - 30.5 cc
vanhat kannet: 32-34 cc mittaajasta riippuen

Sanoisin että tuo larssi21074:n tekemä palotila on aika lähellä sitä ettei tuosta enää voi juuri parantaa.Erityisesti imuventtiililla on huimasti paremmin tilaa hengittää.
Oletko larssi mitannut paljonko palotilan tilavuus kasvoi tuolla muokkauksella?

En itse osannut paremmaksi tehdä palotiloja kuin tuo kuvan kansi. Tietty palotilaa ois voinu vielä vähän kairata leveemmäksi mutta kun vertailin eri kannentiivisteillä niin liekkirenkaiden kohdistuksessa on sen verran eroja että en uskaltanut ottaa lähemmäs liekkirengasta. Muuten vois tulla ikävä ylläri seuraavan tiivisteen kanssa. Tilavuutta tuolla muutellulla palotilalla on muistaakseni aika lähelle 35 ml. Kansi ja lohko minulla on vakio korkeudessa, aihiona 21214 kansi ja lohkona myös 1,7:n lohko.

Tuolla on tarinaa ladan moottorista, palotilojen mittoja yms. -> https://publications.theseus.fi/bitstre ... sequence=1