Kalina katsastuksessa!
Lähetetty: 8.3.2011 5:22
Jo puolivuotta sitten alkoi tulla ystävällisiä kirjeitä joissa huomautettiin:"Ladan katsastuksen olevan pian käsillä". Taisi saapua ihan 3 kirjettä? Eilen sitten tuntui olevan sopiva päevä, oli aikomus viedä katsottavaksi "löytyykö vikoja", pakotin kuitenkin itseni tarkastamaan valojen polttimet ja löytyi etupään parkkivalot oli pimmeenä! Ohjekirjassa määrättiin: "Poista aukon peite ja vedä johdoista pidike irti istukastaan ja irroita viallinen poltin, uusi laitetaan päinvastaisessa järjestyksessä"! Eppäilin tekotapaa, yleensä johdot irtoaa istukastaan, nämä johdot eivät irronneet, kolmannella yrityksellä kompleksi irtosi ja koska sain siitä poltinmallin, johto sai jäädä odottamaan, kun ajoin Turkkusen Motonettiin ostamaan uusia.
Muistin "kuivata jarruja" matkalla, opin sen konstin jo ekalla reissulla katsoessani katsastusmiehen touhuja. Sellaisia "elohopealla sisustettuja" ei löytynyt, mutta samannäköisiä kirkkaita pariakin sorttia.
Motonetin pihalla tein korjaukset, nyt oli lähinnä se tuttu Uhrilähteen Katsastus, joka ennen diktatorisesti hallitsi kaupunkia ja laajalti maaseutua, kohtuuttomilla hinnoillaan. (Olemme tietysti ministeri K.Sasille kiitollisia valtiolle edullisesta kaupasta!)
"Tämä kassa ei toimi, menkää tuohon viereiseen, ottaa se vaikka..", otti se rahat vaikka oli erikoistunut ajokortteihin: "Menettekö mukaan, vai odotatteko täällä?"
Sopersin odottavani, jos vielä saisin juoda kahvia? Se oli jo loppunut ja serviissi viety pois, näin huonoa palvelua ei Raisiossa ole ollut koskaan. Istuin pakokauhun vallassa olevien "kirjallisiin kokeisiin" menevien seassa, muistellen vanhoja hyviä aikoja v.-82 jolloin ihmisten hermot oli tiukalla pikkutarkkojen katsastajien kiusatessa, silloin eräs arvokkaan näköinen rouva puuskahti: "Tämä on kyllä viimeinen kerta kun minua juoksetatte täällä, minä kyllä..". Oman kauhuni takaa kuitenkin tajusin rouvan haukkuvan väärää puuta, nämä byrokraatit tietää auton tulevan uudelleen jonkun toisen tuomana. Ehdin lukea Moottorilehden kun avvaimet tuotiin takaisin "Kaikki kunnossa". Myös Kalina "on lujaa laatua", 3 vuoden 28 000 km jälkeen ei tarvittu polttoaineen, tai jarrujen säätöä...
Säästyi muutama kymppi kun viitsin tarkastaa ja uusia ne parkkivalojen polttimet.
Muistin "kuivata jarruja" matkalla, opin sen konstin jo ekalla reissulla katsoessani katsastusmiehen touhuja. Sellaisia "elohopealla sisustettuja" ei löytynyt, mutta samannäköisiä kirkkaita pariakin sorttia.
Motonetin pihalla tein korjaukset, nyt oli lähinnä se tuttu Uhrilähteen Katsastus, joka ennen diktatorisesti hallitsi kaupunkia ja laajalti maaseutua, kohtuuttomilla hinnoillaan. (Olemme tietysti ministeri K.Sasille kiitollisia valtiolle edullisesta kaupasta!)
"Tämä kassa ei toimi, menkää tuohon viereiseen, ottaa se vaikka..", otti se rahat vaikka oli erikoistunut ajokortteihin: "Menettekö mukaan, vai odotatteko täällä?"
Sopersin odottavani, jos vielä saisin juoda kahvia? Se oli jo loppunut ja serviissi viety pois, näin huonoa palvelua ei Raisiossa ole ollut koskaan. Istuin pakokauhun vallassa olevien "kirjallisiin kokeisiin" menevien seassa, muistellen vanhoja hyviä aikoja v.-82 jolloin ihmisten hermot oli tiukalla pikkutarkkojen katsastajien kiusatessa, silloin eräs arvokkaan näköinen rouva puuskahti: "Tämä on kyllä viimeinen kerta kun minua juoksetatte täällä, minä kyllä..". Oman kauhuni takaa kuitenkin tajusin rouvan haukkuvan väärää puuta, nämä byrokraatit tietää auton tulevan uudelleen jonkun toisen tuomana. Ehdin lukea Moottorilehden kun avvaimet tuotiin takaisin "Kaikki kunnossa". Myös Kalina "on lujaa laatua", 3 vuoden 28 000 km jälkeen ei tarvittu polttoaineen, tai jarrujen säätöä...
Säästyi muutama kymppi kun viitsin tarkastaa ja uusia ne parkkivalojen polttimet.