Ladaboard

Sanomalehdessä oli ohje oikeasta puun polton sytyttämisestä ja kuulemma oikea sytyttämistapa on puun päältä.
Minä olen aina sytyttänyt takan ja saunan kiukaan alhaalta, enkä tätä tapaa muuta.
Pyromaaanitkin sytyttää yleensä rakennuksen alhaalta.

Entä nuotio ulkona, onko siinäkin oikea sytytystapa päältä.?
Miten te olette sytyttäneet.?

Altapäin sytytän sillä selvä.
Oliko tuo päältä sytyttäminen jotenkin savun/päästöjen muodostukseen vai mihin perustuvaa Joka tapauksesa evvk. kuhan syttyy ja varmiten näköjään altapäin.

Hyvä pitkäkestoinen nuotio sytytetään päältä kuten grillikin. Myös muut tulispesät kannattaa sytytellä päältä puunkulutuksen vähentämiseksi ja alkupalon palamattomien palokaasujen ehkäisemiseksi.

Pystyladottavat vanhat kapea- ja syväpesäiset korkean palotilan uunit sytytetään takaa ja lisätään eteen puut.

Näillä toimin vältetään palamattomien muodostumista. Säästetään puuta, nokeentuminen vähenee ja nykyään niin muodikkaat PienHiukkaset.

Jätkänkynttiläkin kannattaa sytytää päältä. Tulee muuten mahtavia erilaisia palovaiheita. Tätä kannattaa ainakin kokeilla.

Päältäsytyttäminen vaatii opettelua kuten takaa syttytäminenkin mutta se kannattaa. Tämä ei arkoita että aivan päältä vaan päälimmäisistä kerroksista. Kokeilkaa ihmeessä. Palo lähtee kyllä hitaammin, mutta muureille, hormeille ja piipuille sekä kiukaan peltiosille tämä on edullista koska ne lämpeävät ensin hitaammin.

Pensalla tai jollain muulla palavalla nesteellä

Liekinheittimellä kannattaa sytytellä jos on kiire. Ei ole sitä kaasuuntumis ja hömähdysvaaraa. MolotohvinKoktailikin on hyvä. Estää saman ilmiön.

Päästöjäpä päästöjä. Tavallisen sukankuluttajan puulämmityksestähän tämän maailman tärvääntyminen taitaa kiinni ollakin. Kohta on takoissa katalysaattorit ja omakotitalossa vuosikatsastus päästömittauksineen...
Eikös uusiin tulisijoihin jonkunlaiset päästörajoitukset ole jo tekeillä?

Kyllä se hyvävetoisen uunin kanssa tahtoo mennä taikinoimiseksi jos ne sytyt mättää päällimäiseksi, humisevat taivaan tuuliin mokomat ennenkuin se valkea tarttuu itse puihin. Tietenkin sitä vetoa voi rajoittaa mutta kyllä se helevetin paljon helpompaa on alapuolelle tuupata se tuli.

Eli väärin on täälläkin sytytetty vuosikausia eikä ole sen tautta kylmä tullut...

Jusu kirjoitti:Eli väärin on täälläkin sytytetty vuosikausia eikä ole sen tautta kylmä tullut...

Ja entisellä VPK:lla oli väärin sammutettu.
EI kannata tuon tulen kanssa puljata

Jatkuvalämmitteisen kiukaan alla kannattaa lähteä päältäsytytystä kokeilemaan, mikäli aistivarainen havainnointi jotakuta kiinnostaa. Jokaisessa kiukaassa lienee sopiva arina. Omasta saunastaan lämmittäjä todennäköisesti tietää melko tarkkaan kuinka kuumaksi kiuas hehkuttaa ensimmäisellä pesällisellä. Jos puut on latonut oikein ja saa vielä tasaisesti syttymäänkin niin efektin huomaa tai sitten ei.

Hommahan perustuu siihen, että puu ei itsessään pala, vaan kaasut, jotka vapautuvat puuaineksesta lämmön vaikutuksesta. Päältä kun sytytetään niin syttymisherkät kaasut joutuvat nousemaan palavan liekin läpi.

Tästä pienhiukkashössötyksestä täällä on ennekin väännetty.

Pääasiahan on että tuntee itse tekevänsä oikein. Puulämmitys ja puunkäyttö polttoaineena on niin hieno asia, ettei sitä kannata pilata sillä, että joutuu miettimään onko tämä nyt sitä ja onko tämä nyt tätä ja onko hyvin vai huonosti.

Elämisen kannalta on tärkeää, että etsii ja löytää itselleen hyvät perustelut sille miksi toimii niin kuin toimii. Tätä kutsutaan mielenrauhan hankkimiseksi. Ainakin jossain vaiheessa ElämänKoulutusta kannattaa alkaa harrastaa tätä.

Kun tuntee itse tekevänsä oikein ja hyvin vaikka sitten sytyttäessään liekinheittimellä juhannuskokkoja koko pitäjässä ja sillä hyvä. Tällöinhän tuntee tekevänsä palveluksen koko pitäjälle ja pitäjäläisille ja voi mennä urakan jälkeen liekinheittimen kanssa saunaan, omaan puulämmitteiseen saunaan nauttimaan rauhallisesta Juhannuksesta.

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:...ja voi mennä urakan jälkeen liekinheittimen kanssa saunaan, omaan puulämmitteiseen saunaan nauttimaan rauhallisesta Juhannuksesta.

On niin herkullinen hetki etten malta olla toteamatta:
Aah, tämä selittääkin nämä kymmenet ja taas kymmenet joka vuotiset juhannus-saunapalot.
pyytänen anteeksi, ryöminkin takaisin kiven rakoon josta liukertelin tähänkin säikeeseen

Onkos muilla kokemuksia sahanpurusta puristetuista priketeistä? Itse olen ollut hyvin tyytyväinen lämpö/hinta suhteeseen...

Viherpipertäjien ym pykäläpellejen kehittämä "ympäristöä suojeleva" tapa sytytyttää.

Altapäin tuikkasin taasen aamutuimaan yhdet tulet eikä tullut yhtään huono omatunto.
Ja kerrasta tuleen ilman insinöörien sytytysohjeita.

Ehtoommalla saattais voida kokeilla saunassa tuota päältä sytyttämistä jos siitä nyt sitten jonkunlaisen orgasmin saisi...
Ja tunkea sitten vaikka vanhan saappaan sinne kiukaaseen että tulee päästöjä koko rahan edestä...

Myös täällä on takkaa poltettu aamutuimaan ja alta sytytetään. Meillä takan päältä lähtee savupiippu ja piipun kokonaispituus on noin 3m.
Hirsitorppamme on rakennettu 1886. Joten matala talo kallion päällä.

Takassani ei voi polttaa paksuja halkoja, koska ne eivät pala loppuun saakka, vaan jäävät kytemään.
Taloissa joissa piipun pituus jotain 6-8m, tai enempi, niin palaa isotkin halot hyvin.

Oli lehdessä myös ohje, että kun hiilloksesta ei enää ole sinisiä liekkejä, niin peltiä suljetaan jonkinverran ja kun hiillos hiipumassa, niin savupeltiä ei laiteta kokonaan kiinni, vaan jätetään 1-2 cm auki ja jätetään auki.
Mitäs tähän sanotte.?

Itse laitan aina pellit kiinni kovalla hiilloksella. En koskaan käy nukkumaan heti lämmitettyäni, joten kuukahtamisvaaraa ei ole.

Parree olla varovainen, mutta kun tuntee oman torppansa ja uuninta niin tekeepi meiten parhaaksi näkee. Hiilloksesta irtoaa valtavasti lämpöä eikä ilmavirta kuljeta lämpöä harakoille kun varsinaiset tulet ovat sammuneet.

Isojen halkojen polttaminen on aina turhaa haaskausta. Kohtuukokoiset ja tasallatuiset puut sekä oikeanlainen kohentaminen vähentävät puunkulutusta jopa puoleen. Lämmitysvaihe tai tulivaihe paremminkin saisi kestää pienipesäisissä ja korkeapalotilaisissa vanhoissa uuneissa korkeintaan 45min. Tämän jälkee lämmpöä hukataan aivan turhaan. Mieluummin lämmitetään useamman kerran tarpeeksi pitkällä välillä. Näin saadaan aina hiilloksista paras mahdollinen lämmitysteho irti.

Isojen halkojen polttaminen on laistakan lämmittäjän työtä. Useammalla lämmityskerralla ja peltien sulkemisella välillä säästetään uunia ja puuta. Samalla määrällä puuta saadaan paljon paremmat lämpötehot, jos IsotHalot pilkotaan pienemmäski ja poltetaan määrä kahdessa erässä.