Ladaboard

Hommasin ladan perän traikkirojektiin liitettäväksi neuvostovalamisteiseen K-750 pyörään.Purin vetoakselit perästä ja laakerit o vaihtamisiässä...millä lähtee ne holkit irki siitä akselilta että sais laakerit vaihettua...paanko pillillä kuumaa vai miten ne lähtee...

taitaa olla ne holkit kertakäyttökamaa...jykylän varaosaukko sano että yks holokki o Hesassa..

Tuonko sivuvaunullisen neukkupyörän ajattelit pilata?

no en ...itellä o Virosta tuotu koon raato iliman vaunua...emännälle rakennan ko halluu apupyörällisen...

vaihtoehtona oli nappisilimä lada tai Mooses elite...valkkas traikin...

Itse ainakin kun tilasin takapyörien laakeri sarjan paikallisesta varaosaliikkeestä, kuului siihen mukaan myös ne holkit ja stefat.
Eli siis vanha varovasti rälläkällä poies ja voi olla että laakerille joutuu tekemään samoin.
Uuden laakerin kanssa voi joutua myös temppuilemaan, että menee paikalleen, mutta varovasti naputtelee nii kyllä se menee. Sitten se uusi holkki reilusti pillillä lämpöseks nii se menee ihan itsestään.

Tervehdykset toivottelen.
Laakerin lukitusholkin saa pois, kun sitä isohkolla vasaralla jonkun alasimen päällä takoen venyttää. Jos laakerin sisäkehä jää akselille, niin hitsipillillä ns. päästää karkaisun ja taas takoen venyttää jovain lähtee pois. Nämä tälläisiä korjaamollakin aikoinaan käytettyjä kotikonsteja. Tietysti rälläkkä on toinen hyvä konsti, mutta siinä on aina se akselivaurion mahdollisuus isompi.

kiitos avusta...tällä foorumilla o avualiasta ja asialleen vihkiytynyttä väkkee...taijampa ens kesänä ajella Uralilla kahtelee suunnitelmatalouden saavutuksia idän ihmeisiin...

mistähä niitä holkkia löytäs ... Jyväskylän puolesta ei o löytyny...

Itse ottanut holkkeja ja kooleja pois antamalla pillillä nopeasti lämpöä irroitettavaan osaan ja sitten lyömällä lattiaan. Vanerinpala tjsp kannattaa laittaa alle jos haluaa itse osaa säästää. Eli kun antaa lämpöä, niin kooli laajenee ja sitten lähtee helposti kopauksella pois. Pitää vaan olla nopea lämpö, ettei akseli kuumene. Ja takaisinpäin akselin tarkka läpikäynti viilan ja hiomapaperin kanssa, sitten osille lämpöä ja menevät nätisti käsin asettelemalla paikoilleen. Laakerille ei yli 140-astetta, noissa on yleensä soviteet niin väljiä, että 100-120 riittää helposti. Holkit kärsii enempi lämpöä, muttei pitäisi tarvia. Homman A ja O on akselin puhdistus kaikista röpöistä. Jos nuo hakkaa paikoilleen, niin kooli helposti alkaa leikata lastua akselista. Tämä lastu jää sitten koolin ja akselin väliin, jolloin kooli ei ole akselilla pyöreä enää ja laakerin kestoikä sen mukainen.

Osien lämmittämisessä hellan levy on hyvä, siihen vaan laakeri päälle, pillillä pitää olla varovainen ja lämmittää maltilla ja tasaiseen, ei pistekuumia! Kuumailmapuhallinkin pelaa, mutta on melko hidas.

Jos laakeroinnissa tarvii vasaraa, niin silloin se on mennyt jo pieleen.

Nämä ohjeet pohjaa pitkäaikaiseen kokemukseen laakeroinneista ja SKF:n sekä FAG:n ohjeisiin.

Sitten jos kooli on oikeasti jumissa, niin yksi temppu on kuumentaa se ja laittaa heti veteen. Karkenee ja halkeaa taltalla lyömällä. Voi onnistua. Tietty rälläkällä voi koolia varovasti hioa poikki, usein tuloksena skraidu akselissa. Paras tapa on polttaa pillillä varovasti tangentiaalisesti kooli. Uskomatonta kyllä, mutta polttoleikkausliekki ei mene metallien rajapinnasta kovin helposti läpi. Tuloksena useimmiten ehjä akseli.

Nämä metodit mulle on vanhemmat tekijät opettaneet ja näillä olen itse mennyt ja myös hyväksi havainnut.

Löyty Viipurin ladakaupasta holokit ja kaikki tiivisteet..makso 152 ruplaa....tosi kallista