Ladaboard

Oletko törmännyt inhottaviin pakkauksiin? Siis sellaisiin, joita ei meinaa saada ilman työkaluja auki ja joista jää paljon vaikeasti hävitettävää pakkausjätettä

Olen. Jos minun pitää avata uuden CD:n tai DVD-aihion muovikääre, ei sitä tahdo millään saada auki paljain käsin, vaan useinkin tarvitsen terävän veitsen. Pakkausjätettä ei onneksi tule paljoa. Sitä taas tulee silloin, jos ostaa jonkin uuden koneen tai laitteen, jonka pakkauslaatikossa on sisällä styroksista tehty sisus estämässä kapineen hölskyminen ja vaurioituminen. Sen pahvilaatikon saa aina hävitettyä viemällä keräyspahvin kierrätyspisteeseen, mutta se styroksi. Onneksi ei kovin usein tarvitse ostella mitään tuollaista, ja useinkin minulle riittää vähän käytetty tavara, jota on kaikenmaailman huutonetit väärällään.

Mikko

Muistikortit ovat tietysti hankalia sekä sellaiset halpis-suihkusetit Clas Ohlsonilla. Niitä ei saa ikinä auki ja sitten kun se aukeaa niin se suihkukahva on rikki yleensä jo valmiina tai se menee rikki eka kertaa käytettäessä. Ikävä kyllä Oraksenkin suihkut tuppaavat vuotamaan sieltä kahvan päästä melko uutena.

Ei niin hankala mutta kettumainen on nämän karkkipussien repäise kulmasta-jutut...
Siitä kun nykäiset kulman auki niin varmaan on tovin päästä koko reuna halki ku piian p****

-maitopussi 70-luvulta
-limsapullon kierrettävä peltikorkki joka halkaisi peukalon pään
-Maalaismarkkinoilta ostetut pakastepussit joissa pohja puuttui

Mikojan kirjoitti:styroksista tehty sisus estämässä kapineen hölskyminen ja vaurioituminen. Sen pahvilaatikon saa aina hävitettyä viemällä keräyspahvin kierrätyspisteeseen, mutta se styroksi.
Mikko

styroksi,eikös se ole energiajätettä...

Mä en ole ikinä ymmärtänyt sellaisia makkara- tai kinkkupakkauksia joissa on muutama siivu makkaraa/kinkkua ja joiden pakkaus taitaa painaa enemmän kuin sisältö.

Pahvinen suolapurkki jossa on rei'itys ja keskellä lukee "paina tästä". Vaikka kuinka painat niin ei aukea vaan menee koko purkki ruttuun.

aropupu kirjoitti:styroksi,eikös se ole energiajätettä...

Energiajätettä, lukee Sitan energiajätelaatikossa.

Tervehdykset toivottelen.
Pakkaustarvikkeeksi luetteleisin myös nämä kaupoissa olevat pussit joihin hedelmät ja vihannekset asiakas itse laittaa. On tullut tehtyä kiroilunsyntiä, hieman liiotellen, yli miljoonakertaa näitä pusseja avattaessa. Onhan se kuitenkin olemassa helpotus tähän syntitaakkaan, kun Puusepänpoika, Puuseppä itsekin, siella Golgatan ristinpuulla otti hartioilleen ja sovitti meidän kaikkien synnit. Se on työmiehen hartioilla ollut aina se raskain kuorma. Ns. jätkän selkänahasta se työnarvo revitään. Meni vähän sivu pakkauksista, mutta se kiroilu helpottaa, kun kunnolla parskauttaa.

Jaska HKI kirjoitti:-maitopussi 70-luvulta
-limsapullon kierrettävä peltikorkki joka halkaisi peukalon pään
-Maalaismarkkinoilta ostetut pakastepussit joissa pohja puuttui

Tuo limpparipullon korkki repi ensin tosiaan sormet ja sen jälkeen ikenet kun sitä metallinpätkää yritti hampailla saada irtoamaan.

onha niitä inhottavia pakkauski liikaa joskus ostanu jottai evästä matkalla ni eihä niitä saa auki

HK:n sinisestä voisi modifioida sellaisen hätäeväsmallin, jonka saisi helpommin auki. Nyt on ne muovikuoret ja sitten vielä ne makkarankuoret riesana. Aina kun ei satu olemaan puukkoa taskussa mukana.

Just avasin kirjekuoripakkauksen pöytäveitsellä

-Karkkipussit sai ennen auki yläsaumastaan nätisti vetämällä, nykyään on melkein peltisaksien paikka.
-Printterin värikasetit on pakattu sitkeään folioon joka on hotmelt-liimalla kiinni sokkeloisen pahvipakkauksen sisällä.
-Monet halpislaitteet, esim. taskulamput on umpeen sulatetun muovin sisällä, puukkoa tai saksia tarvitaan, ei saa käsin auki.
-Ja tosiaan CD-levyn muovikelmu antautuu minimissään Ladan virta-avaimella.

Suurin osa tietokonekamasta on pakattu kiinniprässättyihin muovipaketteihin, osa aukeaa helposti, osa kaipaisi melkein dynamiittia.