Ladaboard

Aloitanpa tässä mielenkiintoisen liikenne aiheen. Tämä koskee varmasti monien ns. entisten kehitysmaiden tai nykyisin kehittyvien maiden liikennettä ja liikennekulttuuria. Itselläni on kokemusta vain Kenian liikenteestä. Velipojalla taas Intian kaaoksesta. Molemmissa on paljon yhteistä. Molemmathan ovat entisiä Iso-Britanian siirtomaita tai alusmaita. Kuuluivat siis aikanaan Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin.

Sekä Intian että Kenian liikenne on vasemmanpuoleista. Näin on aina ollut Iso-Britanian siirtomaahallinnosta lähtien. Tosin Keniassa ei aina ole niin tarkkaa kumpaa puolta ajaa. Keskitiellä on parasta ajella. Siitä on helpoin väistää "potholeja" eli vapaasti suomennettuna vaikkapa perunakuoppia. Siis todella teräviä ja syviä monttuja tiessä. Näitä voi olla sekä asfalttitiessä että luonnonpintaisilla teillä. Jälkimmäisten reunat eivät tosin ole kovinkaan teräviä, mutta syvyyttä niillä voi olla paljon.

Nämä kuopat olisivat monen meikäläisen auton totaalinen surma. Nykyiset muovipuskurit tai keulat, miksei myös perät, menisivät tuhannen P...un päreiksi. Öljypohjat senkuin valittaisivat. Ladoilla, vasinkaan takavedoilla ei näissä nyt niin suuria ongelmia olisi.

Näitä potholeja voi olla mitä yllättävimmissä paikoissa. Täysin uuden näköinen päällyste ja sarja karmeita kuoppia. Sitten taas satoja kilometrejä aivan virheetöntä tietä.

Moni Venäjänmatkaaja varmasti on tottuntu samanlaisiin olosuhteisiin. Kommentoikaahan tähän samaan Venäjän liikennettä ja varsinkin yhtäläisyyksiä Kenian liikenteeseen.

Kirjoitin tuolla aiemmin Kenian valojen käyttötavoista. Kirjoitan tähän aina yhden osa-alueen Keniasta ja pidän taukoa, jotta ihmisillä on aikaa kommentoida jos he haluavat. Sitten taas jatkan uudella ilmiöllä.

Keväällä kävin Värtsilän kylällä(Karjalan tasavalta).Jäinen ja kuoppainen tie sinne vei,Jänisjoen sillan toisessa päässä oli lähes tien levyinen railo,jonka sai selvitettyä sopivalla nopeudella ja tarkalla ajolinjalla.Takaisin tullessani en tietenkään muistanut katsella eteeni,vaan tein paniikkijarrutuksen (liian myöhään),tuloksena etupyörät montussa! Rupesin "heijaamaan",mutta parahiksi takaa tuli vähän vanhempi takapotku vähän vanhempine kuskeineen,joka tottuneesti tyrkkäsi Atsteekin liikkeelle.Hymyili ja vilkutti vielä,selvää Ladakerhoainesta!
Pari viikkoa sitten kävin saman kylän turistibaarissa kahvilla ja sitten viereisessä kaupassa.Matkalla kaivelin taskujani,tein ostoksia ja autolle tullessa jouduin kaivelemaan taskuja tosimielessä.Avaimia ei missään!
Olkapäälleni taputettiin,nuori mies hymyili ja antoi avaimet!Änkkäsin,että mistäs nämä löytyi.Eipä se osannut vastata,moikkasi ja meni kahville.Selässänsä luki OXPAHA.

Vissiin Kenian ja Venäjän liikenteessä tarvitaan "pelisilmää", ennakoi tuleva tilanne. Mennäänkö Keniassa vahvemman oikeudella liikenteessä, sis jos olet arkajalka, odottele koska Minä annan sinulle vuoron.? Maaseudulla varmaan pärjää pohjlan poikakin, mikäli koneet toimii. Kaupungissa ja asutuskeskuksissa varmaan tarvii totutella muutama päivä liikenteen rytmiin.

Väistämissäännöistä tosiaan sovitaan Keniassa aina tapauskohtaisesti. Tulen kertomaan tarinaa kaupunkiliikenteestä erikseen. Kaupunkien ulkopuolella vallitsevat aivan omat säännöt. Tosin kaupunkien ulkopuolella liikennettä ei juuri ole kuin valtateillä. Erilaisista tiestöistä tullaan kertomaan joskus myös.

Vois luulla että afrikassa tuo tapauskohtaisesti tarkoittaa sitä että kenellä on isoin konekivääri hiluksin lavalla saa mennä ensin

Norsu menee ensin,sarvikuono toiseksi

Keniassa on kai osaksi ihan paimentolaisalueitakin. Kuvittelen että pohjoisemman osan väki ei ole autoa nähnytkään, tai jonkun ikivanhan jeepin joskus...Kamelillakohan siellä muuten pöristellään piip rallia torin ympäri?
Onkohan Keniassa oikeasti olemassa kuinkakin tarkat liikenne säännöt? Ajattelen lähinnä nopeusrajoituksia ja väistämisvelvollisuuksia.

Tapauskohtaisuuteen todellakin vaikuttaa auton "aseistus". Toisaalta oltiin aivan oikeassa siinä, että Keniassa on alueita, joihin ei saa ajaa. Näiden alueiden rajalle on tiesulut, joita vartioidaan rynnäkkökiväärein. Niissä on lisäksi piikkimatot, joiden piikit ovat n. 20cm korkeita. Alueille, jotka eivät ole hallituksen "valvonnassa" ei ole mitään asiaa ilman erikoislupaa ja aseellisia saattueita. Ja niiden saattueiden aseistuksen on oltava järeää.

Aivan oikein, Kenian pohjoisosat ovat alueita, jotka eivät ole hallituksen "valvonnassa". Jos sinne kuitenkin menee tiesulkujen ohi omalla luvalla, niin siellä ollaan sitten omalla luvalla. No valkoisille se tietää helposti kevyttä hengen huokausta.

Voisin kuitenkin seuraavaksi jatkaa kertomisella tiestöstä, koska aloitin niiden kunnosta kertomisella.

Keniassa on monen tasoista tiestöä, kuten meilläkin. Kaupungeissa tiet ovat kohtuullisia, joskin mainitut perunakuopat ovat tavallisia. Kaupungithan Keniassa ovat miltei täysin siirtomaa-ajan peruja. Miltei voitaisiin sanoa, ettei siellä ole kuin kaksi Kaupunkia; Nairobi ja Mombasa. Molemmissa olen ollut.

Kaupunkiliikennettä kuvaa parhaiten sana "Meluisa". Siellä on tärkeää käyttää äänimerkkiä ja kaikenlaisia lisä-äänilaitteita, joita vain keksii. Väistäminen ei ole tärkeää vaan sekaan mahtuminen. Vuoroa odottamalla ei pääse mihinkään. Ei kaupungeissa ole valtavasti autoja, mutta ne ovat keskittyneet niin tiheään, että meininki on mahdotonta. Toisaalta siellä on selkeät ruuhka-ajat. Ja huom. Valoja ei saa käyttää. Kaupungin liikennettä hallitsevat Matatu -pikkubussit. Yleisimmin ne olivat Toyota Hiaceja tai Nissan Urvankingejä. Matatut ovat kaupunkien, esikaupunkien ja niiden ympäristöjen ehdottomia hallitsijoita. Niistä sitten aivan erikseen joskus.

Sitten ovat valtatiet. Ne ovat siirtomaaisäntien rakentamia valtasuonia, joita pitkin maanosan arvokkaita tuotteita kuljetettiin isäntiä rikastuttamaan. Niitä pitkin imettiin maanosan verta toisten ravinnoksi. Valtateitä hallitsevat raskaat ajoneuvot. Ja ne ovat todella raskaita. Mitään ylikuormaus säännöksiä ei tietenkään tunneta. Ja raskas liikenne ei sitten saa Valoja käyttää Eipä juuri edes pimeällä. Nimimerkillä kokemusta on.

Sitten ovat pienemmät alueelliset tiet, jotka ovat joko päällystettyjä tai sitten ei. Niiden kunto voi olla jopa erinomainen. Siellä ei ole ruuhkia. Tapaa auton silloin, toisen tällöin. Kaiken kokoisia ja näköisiä. Kerran ohitsemme ajoi hieno vanha ellipsitakalasinen kupla. Tosin etulasia siinä ei ollut. Runko oli lähes korkkiruuvilla ja sen mukaista oli menokin. Mutta iloiselta se näytti. Se oli kuin Kenia. Kaikki yhtä suloista sekamelskaa ja kaaosta, mutta iloista. Eivät he jouda murehtimaan, koska elämä voi loppua huomenna.

Sitten ovat karttaan merkityt tiet, selvästi merkityt, joissa ei tule toimeen ilman maastoautoa. Sellaisilla tuli ajeltua Neliveto Isuzu BigHornilla ja mukavahan se oli kun oli ilmastointi ja alennusvaihteet. Siellä ei siis tule toimeen ilman maastoautoa. Siis valkoiset eivät tule toimeen. Paikalliset tulevat. En tiedä miten, mutta iloisesti eräänNissan h-auton kuljettaja tervehti kun vedin vähän sivuun erässä louhikossa, jotta se sai jatkaa kolisteluuan keskiuralla. En tosiaankaan tiedä miten.

Sitten on savanni. Siellä ei saisi ajaa ilman lupaa, ainakaan olemattomien ajourien ulkopuolella. Ainakin puistoissa kuten Masai Marassa on näin. Siellä on joko helppoa ja tasaista ajaa tai sitten liukasta ja mahdotonta ajaa. Sain BigHornin pyörähtämään 180astetta 10km/h vauhdissa. En oikein edelleenkään tiedä miten. Näissä kirjoituksissa tolee esiintymään paljon sellaista, johon joudun sanomaan, etten tiedä miten tai miksi. Siellä vain on niin. Ei valkoinen poika paljoa ymmärrä vaikka luuleekin olevansa niin H....tin viisas ja oppinut. No, savanni on siis tasainen ja pitävä, vaikkakin erittäin pölyinen. Tai sitten se on kuoppainen, mutalammikkoinen ja jääradan tai rypsiöljyradan liukas. En minä sitä uskonut. Ajelin vaan pollena ja jo pyörähti. Masaimies, eikä turha Mies ollutkaan, neuvoi ajamaan siellä missä on eniten vettä. Enhän uskonut, kun luulin, että urissa vosi jäädä kiinni. Kaljanhakureissulla oltiin. Kalja siellä maittaa niin SuomiPojalle kuin MasaiMiehellekin.

Niin, pieniä teitä ja savannia hallitsevat tietenkin eläimet, aivan kuten marssijärjestystä joku tuonne laittoi. Norsu, Sarvikuono, Virtahevonen, Puhveli ja yöllä hyeena. Myös lehmät ovat hallitsijoita. Niille on syytä antaa tilaa, jos haluaa tulla Masaiden ja monien muiden kansojen kanssa toimeen. Norsu ei todellakaan väistä autoa. Jos norsu alkaa tulla tutustumaan autoon lähemmin oma-aloitteisesti keulanpuolelta, suosittelen lämpimästi peräytysvaihteen kytkemistä ja kaasun painamista pohjaan. Jos norsua auto häiritsee tai sen malli ei miellytä, se tallaa sen mielellään uuteen uskoon ja jatkaa tätä niin kauan kuin malli alkaa sitä miellyttää. Jos norsu saa autosta otteen, autoissa ei ole niin paljon niitä hevosia, että ne pystyisivät vetämään norsun kumoon. Kuorma-autot ovat erikseen, mutta eivät nekään Keniassa lähde norsujen kanssa köyttä vetämään. Kylläkai norsunvoittaneenkin vehkeen löytää, mutta mitäpä se meitä Ladaihmisiä kiinnostaisi.

On siis eriasteisia teitä ja niillä on erilaisia hallitsijoita. Mihin jäi pieni valkoinen rikas vähemmistö ja entiset siirtomaaisännät. Heillekin on tiestöllä paikkansa. He hallitsevat suljettujen asuinalueidensa tiestöä. Heidän annetaan olla muuallakin, mutta ovet on pidettävä lukittuina ajettaessa ja YöAikaan ei saa ajaa. Jos on pakko, on ajettava kovaa, eikä saa missään tapauksessa pysähtyä. No joskus voi olla pakko, mutta sitten on vain heittäydyttävä herran haltuun. Jos öiseen aikaan ajetaan enemmänkin, suositellaan aseistettuja paikallisia vartijoita, jotka taitavat tarvittavat kielet. Suahililla ja englannilla ei kaikissa paikoissa pärjää. Keniassa on ainakin 52eri kieltä.

Siinäpä tarinaa: Yritin säilyttää jonkinlaisen punaisen langan. Tiet ja Niiden hallitsijat. Ehkä ainakin Matatuista ja Raskaista-ajoneuvoista tarinaa lisää, näkökulmana niiden suhde tiestöön ja liikenteeseen. Niin ja joskus pieni pala Paviaaneista ja autoista. Herkkupala sanoisin.

Vielä joku kyseli liikennesäännöistä. Siellä on äärimmäisen tarkat säännöt kaikessa. Ja byrokratia on valtava. Kaikki tämä siirtomaavallan, Iso-Britanian, järjestelmistä peräisin. Ja sääntöjä tosiaan noudatetaan! Viranomaiset niitä noudattavat. Niitä noudatetaan piluntarkasti. Kaikki tämä niin kauan kuin tietää keinot näiden sääntöjen kiertämiseen, läpisormien katsottamiseen ja valvovan silmän vähäisyyden havaitsemiseen. Eli säännöt 10 / niiden kiertäminen 100.

Jos liikennesäännöistä: Nopeusrajoitukset on. Kuka noudattaa? Moni. Moni auto ei yllä sallittuun nopeuteen. Toisessa eivät jarrut pelaa, jotta voisi hiljentää nopeutta. Ei ole mitään nopeusmittareja. Eivät nopeudet ole Kenian liikenteessä mikään merkittävä kysymys. Eikä niitä kukaan valvo. Ei Keniassa ole liikennepoliisia. Liikkumispoliisi sitä vastoin valvoo. Saattaa kai siellä jossain joku tutkakin olla. Kettuillessaan pitävät ja perivät kovat sakot omiin taskuihinsa.

Tähän hätään en kerkiä sanoa muuta kuin viime kesän reissulta jossain Šoutjärven paikkeilla kun kuulin lapsuudesta tutun suorahampaisen vaihteiston äänen sivulta - ja Gaz-kuorkki painoi ohi ylämäkimutkassa vähintään kaheksaakymppiä!

Mahtaa olla melkoisia viritelmiä Kenialaisten liikennevälineet, katsastetaankohan niitä ollenkaan. Hyvä viittaus tuohon Kenialaisten elintapaan, he elävät tätä päivää, huominen on kaukana. Heidän maailma ei siihen kaadu jos auto sippaa, jääköön siihen, nyytti olalle ja menoksi.
Erottuukohan siellä valtion autot liikenteessä, lähinnä kai armeijan? Miinoitettu, ajoit varmaan Kenian maaperällä, mikä vaikein osa-alue.?

Ei Keniassa katsasteta autoja. Jokainen vastaa pelistään itse. Tai eihän Keniassa niinkään arvosteta yksityisomaisuutta. Suku on ensin ja sitten kanssa. En tarkoita kenialaisia vaan Masaita, kikujuja ja niin edelleen.

Se mikä on minun on myös veljieni. Veli on sitten aivan erilainen käsite kun meillä. Se ei tarkoita veriveljeä eikä sillä viitata syntymään samasta äidistä.

Keniassa on monenlaisia ihmiskategorioita. Me, toiset, ihmiset, turistit ja ValkoinenMies. Ja ne menevät tässä järjestyksessä. Arvokkain ensin mainittuna. Tarkoitan tietenkin paikallisten ihmisten asennoitumista.

Mikä oli vaikeinta liikenteessä kysyitte. Minulle se oli ainainen kuoleman läheisyys. Ei niinkään oman kuolemani vaan toisten ihmisten. Eihän tuollaisilla autoilla kuten BigHorn ja minun ajotavoillani ollut mitään hätää. Ystäväni, joka asui Keniassa 3,5vuotta ajoi enimmäkseen ja minulla oli aikaa tehdä havaintoja. Vaikeuksista tulen kertomaan melkein jokaisen tarinatuokioni yhteydessä. Kyselkää vaan. Tuosta kuoleman läheisyydestä kerron muutaman esimerkin yhteydessä myöhemmin.

Mukavaa kun olette kiinnostuneita.

Luulen hiukan olevani jyvällä miksi Kenialaiset menestyvät kestävyysjuoksussa. Heille urheilu on leikkiä.
On niin laaja käsite tuo Kenia. Kaikki tiellä liikkujat varmaan kulkevat omalla vastuullaan, vakuutukset eivät korvaa vahinkija. Mistäs siellä polttoaine ostetaan, kuljetetaanko varasäiliötä matkassa?
Minkä takia valojen käyttöa ei sallita? Osaisitko kuvata tuota, liikennepoliisia ei ole, liikkumispoliisi on.

Lähden tässä viikoksi Joensuuhun. Toivottavasti KiliKaliPorukka ei lue ahkerasti näitä palstona. No jäähän minulle vahti ja talonmies.

Nyt en siis viikkoon ehdi kommentoida enkä jatkaa sarjaa. Erittäin hyviä kysymyksiä esitettiin. Minun juttujani saa tosiaankin analysoida ja kritisoida. Edelleen kysymykset ovat tervetulleita.

Kenia on tosiaan suuri Maa! Tämä jo ansiokkaasti todettiin edellisessä kirjoituksessa. Ei ole olemassa tarkkarajaista maata Kenia. Se toimii vain siirtomaaisäntien jälkeisten aikojen papereissa. Hehän jakaessaan Afrikkaa keskenään rajat vetivät. Ne ovat lähes viivottimella vedettyjä monesti.

Kirjoitukseni ovat rankkoja yleistyksiä, eivätkä ne varmaankaan pidä paikkaansa monessakaan tapauksessa. Kirjoitusteni tarkoitus on kuvata, elävöittää, tuoda esiin ilmiöitä ja saada aikaan keskustelua. Ne ovat tarinoita, joissa on totuuden siemen. Se kasvakoon kunkin mielissä minkä näköiseksi puuksi tahansa.

Yritän siis vastailla n. viikon päästä tähän ja muihin esilletulleisiin kysymyksiin.

Sain taas kannettavan toimimaan. Nyt voi jatkaa tätä Ladavoorumiilua. Kysyttiin, miksi valojen käyttöä ei saallita. Se on siellä tietenkin laillista ja varmaankin myös laissa määrättyä. Luulisin, ja huom. todellakin luulisin, että valojen käyttöä valvovat kanssakulkijat kuten meilläkin. Eli väläytellään valoja. Homma menee siis vain toisin päin.

Ehkä asia voisi olla näin: Valot ovat kulutustavaraa. Lamppuja ei vaan saa Keniassa joka paikasta. Tai niihin ei ole varaa. Jos valojen käyttö ei ole ajamisen kannalta välttämätöntä, toiset huomauttavat turhasta käytöstä. Pimeällä ajettaessa kuljettaja itse arvioi näkeekö hän tien vai ei. Ei hän ole kiinnostunut siitä näkeekö joku hänet vai ei. Valojen, siis polttimoiden on toimittava silloin kun niitä ehdottomasti tarvitaan ja kenties valoja säästetään tätä varten.

En ole tietenkään tästä varma. Joku logiikka noilla ihmisillä on ja se toimii heidän mielestään hyvin. Eihän renkaitakaan vaihdeta siellä kuin vasta kun ne kuluvat puhki. Siis tavalliset ihmiset eivät vaihda. Tästä myöhemmin erään karmaisevan tapauksen yhteydessä.