Ladaboard

puhaltimen kun laittaa täysille niin alkaa sisään tuleva ilma jäähtyä
vikakin löytyy paisunta säiliön letku tulee lämmppärille menevästä letkusta ei samarassa ollut tälläistä onkelmaa

Mikähän virka sillä paisuntasäiliöstsä kiinni olevalla ohuella letkulla lienee

Minulla on sellainen käsitys, että paisuntasäiliöön liittyvät ohuet letkut ovat ilmausletkuja; kun järjestelmää täytetään ilma poistuu jäähdyttimen ja lämmityslaitteen kennoista jotka täyttyvät.

Paisuntasäiliön kautta ei merkittävää kiertoa tapahdu. Paksu letku on varsinainen paisuntaletku jonka kautta nesteen tilavuusmuutokset siirtyvät paisuntasäiliöön.

Galleriassa kuva.

Tuntuu todella ihmeelliseltä jos 110 palelee,ei ole koskaan tänmän 7 talven aikana ollut vielä niin kylmää että olisi edes täysille laittaa lämmitys laitetta ,ihmetellä tarvii todella jos 110 ei tarkene.

näissä satakympeissä on suuria eroja
minulla on ns. kylmä malli
lämityslaitteesta ei tule läheskään yhtä kuumaa ilmaa kuin takavetoisesta tuli

pressa kirjoitti:näissä satakympeissä on suuria eroja
minulla on ns. kylmä malli
lämityslaitteesta ei tule läheskään yhtä kuumaa ilmaa kuin takavetoisesta tuli

Uteliaisuuttani kysyn, liekkö näissä erinlaiset lämmityslaitteenkennot(tilavuus) vuosimallista riippuen?
Tuttavalla 2x110, toinen lämmin, kun toinen taas ei? Vuosi ikäeroa..

niinhän nuo samaroistaki sanoo, että jotkut on lämpimiä, jotkut taas kylmiä, mitkähän arpajaiset siellä rajan takana lie sitten ollutkaan

Itellä kylmä... tietäneekö kukaan siihen mitään yleistä syytä, mistä heitto johtuu...

joissain on ilmeisesti alumiini ja joissain messinki kenno??
en toki ole purkanut läppäkoteloa että sulkeutuuko kylmäpuoli kunnolla vai antaako kylmää sekaan kokoajan

Lisäsin galleriaan kuvan sisätilan lämmitysjärjestelmän laitteista.
Voisiko olla että suurimmat ongelmat (kylmyys, kuumuus) liittyvät
noihin vempeleisiin!?

Kuparin ja messingin lämmönjohtavuusominaisuudet ovat melko samat,
joten molemmista syntynee aika samanlaiset kennot.

Tarkistin lämmönjohtavuudet, ero on suurempi kuin muistin:
Kupari 390 W/(K·m)
Alumiini 236 W/(K·m)

http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mm%C3%B6njohtavuus

Kyllähän kuparilla ja messingillä on paljon parempi lämmönjohtavuus kuin alumiinillä. Mutta tuo on kustannuskysymys.
Messinki kennoja saa venäjältä ja suomessakin sellasen voi teettää. Lämmityslaitteiden erot selittyy varmaan sillä että biitä on ainakin 3 eri versiota. Kennoja on kahta mallia vakiona, molemmat alua. En tiedä meneekö tarkalleen erittely näin mutta kokemusten mukaan kyllä.

Eka versio, varustettu sisäilman kierrolla. Näissä on ilmanohjausläppä ja kotelot hiemen erilaiset kuin

Seuraavassa versiossa joissa ei ole enää sisäilman kiertoa.

Täysin uusi versio tuli ehkä samoihin aikoihin kun automaattitoiminto jäi puhaltimesta pois eli 2004 (?). Näissä on erilainen kenno ja ilman jakoläppä on paljon isompi ja muutenkin erilainen. Näissä taitaa olla vakiona kaikissa raitisilmasuodatin (ja uusi ilmanotto kaukalo). Näissäkin on kahta jakoläppä versiota: muovista jonka sarana särkyy ja metallista joka on painava ja moottori särkyy.

Termostaattikin on vaihtunut jossain välissä parempaan. Tämän johdosta moottororin lämpötila nousee nopeammin parantaen täten myös lämmitystä. Mielestäni termostaatti on ratkaisevin tässä lämpimyyskysymyksessä.

Itselläni on vuoden 2000-malli - sieltä kylmemmästä päästä. Mielestäni riittää, että tuuli- ja sivulasit peilien kohdalta pysyvät auki. Vaatteet hoitavat loput ja ei anakaan palellu, jos sattuu jäämään tien päälle mikä on tosin aika harvinaista.
Toissa talvena särkyi termostaatti ja saksalainen tarviketermostaatti on noin 5 astetta alkuperäistä kylmempi!

Mielenkiintoista olis kattilassa keittää muutama ladan termostaatti, katsoa lämpömittarilla veden lämpö, siis tarkistaa aukeavatko noi termostaatit siinä asteluvussa mikä laatikon kupeessa lukee. Vähän olen miettinyt noita termostaatteja, aukeaako esim. 90 asteen termostaatti 82 asteessa.

pitää varmasti purkaa se systeemi kesällä katsoa josko siellä on jotain tehtävissä