Ladaboard

minulta löytyisi alle 5tkm ajettu hihna mallia samara-uudempi
ikää hihnalla 3vuotta

ostaessani satakympin ei ollut täyttä varmuutta vaihdosta ja siksi vaihdatin hihnan ja rullan
asentaja kyllä soitti heti että täällähän on uusi hihna mutta käskin vaihtaa kun oli tavarat hommattu
tosin uuden ostaminen ei vie ketään perikatoon ja kyllä jostain muusta liikeestä hihnan voi ostaa kuin motonetistä

no niin Hämeen Dieseliin sai tilaamalla seuraavaksi päiväksi noin 15 euron hintaisen kulmikas hampaisen jakoremmin, otin sitten kaksi kerralla, ettei tarvii taas tulevaisuudessa ihmetellä mistä niitä saa.

uusi hihna kannttaa säilöä perunakellariin
eli pimeään, kosteaan ja viileään

Ja peltilaatikkoon, ettei rotat syö niitä kantteja pyöreiksi

nyt on Samaraa taas tuunattu käytetyillä osilla, vaihdoin vetoakselin käytettyyn johon laitoin uuden ulomman vetonivelen, vanhassa vetarissa oli myös nivel rikki. varaosaraadosta otin olka-akselin ja pyörännavan ja vaihdoin koko pakettina, koska autossa ollut pyörän laakeri oli huomattavan väljä. nyt alustasta ja voimansiirrosta ei kuulu mitään erikoisia ääniä.

vaihdoin jäähdyttimen nesteet ja saamaan touhuun pesin pahimmat öljyvalumat moottoritilasta painepesurin raadolla. Nyt sylinterin kansi näkyy ja huomasin että lohko on sininen ajeltuani noin 30 km ei valumaa venttiilikopasta näy, eli Samarain toimittama erikoinen valkoinen venttiilikopan tiiviste taitaa olla tosiaan parempi kuin tarvikeliikkeiden musta tiiiviste, ne kun tuppaa vuotamaan aina.

jakohihnan vaihto ei onnistu sitten vieläkään. kampiakselin päässä oleva hihnapyörä on isketty niin kovaa kiinni ettei mun työkalut siihen riitä, pitää päästä järeemmän kompuran luokse.

niin ja autohan on 1,5i Sedan, 12 vuotta ja 189 tkm, ihan pikkuhuollolla toimii hyvin.

Joo kyllä se valkoinen tiiviste on mielestäni parempi kuin se musta, en kyllä ole itse kovin tarkka tosta koneenkaan puhtaudesta. Kerran taisi katsastusmies huomauttaakin asiasta, ei tosin Samarassa.

Tuli tehtyä itsekin vähän huoltotöitäkin pitkästä aikaan Samaraan - piti pikkusen montulla parsia talvella katsurin tekemää reikää ja samassa tuli havaittua, että tota polttoaineputsaria ei ole tullut ihan viime aikoina vaihdettua..

Olihan muuten kova savotta, koska ne letkumutterit oli päässeet jämähtämään "yhdeksi raudaksi" sen putsarin kanssa. No lähti se sieltä lopulta kappaleina ja pysyi letkujen kartiotkin kohtuullisen ehjinä ja ei onneksi vuotaneet. Olipas pikkusen musta putsari sisältä, suorastaan ihme ettei ole ollut mitään bensansaantiongelmia.

viikonloppuna tuli ajoa noin 1000 km, matka ajossa tasaisella nopeudella pääsi jopa alle 6 litran kulutukseen. Puolessa välissä ajoja vaihdoin jakoremmin ja se ei ollutkaan vaikea homma. Vaikein kohta oli kampiakselin hihnapyörän irroitus, se oli kiinni niin lujaa että piti lainata järeempää kompuraa. kiinni laitoin pikkupyssyllä pienellä voimalla ja näytti se kiinni pysyvän 600 km. alustassa ei ole nyt kolinoita ja auto kulki mukavasti, tosin jokaisessa pyörässä näkyy olevan patteja sivuissa (kudosvaurioita?) ja ne nähtävästi on lisännyt auton tärinää.

Kotimatkalla tampereelta pyörähti mittariin jo 90 tkm, eli 10 tonnin vajaa 200 tkm ajettu Samara ja on vielä ihan voimissa, pikku laitolla halpoja kilometrejä. Sen verran on nyt käyttökokemuksia kertynyt että jokaisen huoltotoimen piteen olen melkein jo oppinut tekemään, eihän se tietysti ole mitään verrattuna siihen että jotkut vaihtaa eri merkkisiä koneita autoihinsa, mutta jos heillä on monien vuosien kokemus autoalalta ja ite vedän ihan merkonomi pohjalta niin olen kyllä tyytyväinen itseeni. Varsinaisista määräaikaishuolloista pyörien suuntauksen tarkastus ja säätö on iteltä tekemättä, mutta sen kai varmimmin suorittaa siellä missä siihen on mittalaitteet.

Minulla on hoidossa yhden tuttavan 21093 -89, mielenkiintoinen peli, kuten kaikki varmaan tietää tätä 1,5 5-door mallia myytiin vain vuoden verran noilla lyhyillä lokareilla, kun jo -90 vuonna tuli pitkälokarinen eurokat versio ja sitäkin seurasi jo seuraavana vuonna axtec versio. Viisiovinen Samara onkin elänyt suomen markkinoilla vaiherikkaan historian

kertauksena (korjatkoon joku jos on virhettä, erikoisversiot kursiivilla):
1,5 5-ov (1989)
1,5 5-ov eurokat pitkät lokarit yms (1990)
1,5 5-ov carlotta erikoismalli (1990)
1,5 5-ov axtec (1991)
1,5i 5-ov GM ruisku (1995)
1,5i 5-ov Eurosamara (1997)
1,5i 5-ov GM ruisku korkea kojetaulu (1998)
1,5i 5-ov Bosch ruisku (2000)
1,5i 5-ov Bosch ruisku Euro-3 (2001)
myynti päättyikin sitten 2003

Noista monia voi pitää jo harvinaisuutena, yleisimpiä lienee eri ruiskuversiot, koska ovat vielä niin uusia. tämä hoidokkini on aika rempallaan monista paikkaa, varsinkin korista, mutta tekniikka on vahvassa kunnossa ja tuttua samara laatua, kulkee pirteästi. Tämä auto saattaa tulla myyntiinkin lähiaikoina on ollut kaverilla vähän niiq vara-autona nyt.

kävin tossa pyörähtämässä uuden kotini parkkipaikalla/kämpän edustalla samaralla, ja voih, kuinka murhaavia katseita tulevat naapurin mummot(ko?) loivat autooni ja minuun.

ne vihaa mua ennenku edes ehdin muuttaa sinne

mutta kääntyykös kävelijät katsomaan peräänne kun ajelette Stock-samaroillanne, mitä

mitenhän sais jotenkin filtteröityä että vaan mahdolliset etupenkinkuluttaja kanditaatit kääntys eikä myös ne mummot

miettii nykyinen sinkku-ladisti.

mä olen huomannu, että nuoret naiset kattelee kun ajan orkkis-samaralla

mutta kysymys kuuluu, ovatko katseet ihailevia vaiko sääliviä

noh noh....

Samara87/88 kirjoitti:mutta kysymys kuuluu, ovatko katseet ihailevia vaiko sääliviä

noh noh....

ai että ku tietäisit

^^

asiasta kolmanteen. On muuten komian näköstä kun tupruttelee käynnistyksen jälkeen konepellin raosta pakokaasua, siinä vois tietämätön olla ihmeissään, hämmästyttävän aidosti näyttää kuin jokin palaisi siellä

pitäis vaihtaa se tiiviste, lieneekö kuinka hanlala vaihtaa pakosarja-pakoputki välinen, altapäin varmaan pitäis päästä käsiksi...

ps. ei kannata ottaa herneitä nenään mun jutuista. ihan vaan

Voi olla aika paskamainenkin remontti se tiivisteen vaihto, sillä niitä pinnapultteja voi katketa ja sitten joutuu huonoimmillaan ottamaan koko pakosarjan kätösiin. Ja voihan se olla, että montulla tuokin homma olisi helpompi tehdä. Samalla kannattaa tietysti tarkastaa se putken yleinen kunto muutenki!

Terve vaan kaikille! Entinen Samaramies, nykyään takavetolassesta haaveileva "olosuhteiden pakosta ökyautoilija" alkaa nyt kehua entistä kulkinettaan.

Meillä oli -88 mallinen 1500 5D Samara nelisen vuotta. Vaimo sai sen ilmaiseksi eräältä sukulaiselta kun oltiin silloin opiskelijapariskuntana autoa ja rahaa vailla.

Hyvä vaunuhan se oli ajoltaan ja ennenkaikkea halpa omistaa ja käyttää moneen muuhun omistuksessa olleeseen verrattuna. Kilometrejä karttui matkamittariin vajaat puolensataatuhatta, eikä tielle jääty kertaakaan.

Vetonivel ja alapallo tuli tuona aikana vaihdettua, samoin sytkäboksin jouduin uusimaan kun tyhmyyttäni alkuperäisen käräytin. Lataussäädin tuli myös kerran vaihdettua koska alkoi yhtäkkiä lataamaan hitosti liikaa. Ruosteita tuli korjattua hitsaamalla pohjaan pari pientä peltilappua. Pari takajarruremonttiakin (=lue liikkuvien osien herkistelyä) tuli tehtyä. Siinä taisivat olla Samaran vaatimat korjaukset neljän vuoden aikana. Normaaleja huoltoja tietysti tehtiin säännöllisesti, mutta pesty ei autoa koskaan.

Kiusallinen ominaisuus tuossa yksilössä oli melko voimakas jälkikäynti. Parani huomattavasti kuumemmilla tulpilla ja poistui lopulta kokonaan sytytysennakon aikaistamisella hiukan nakutusrajan tuolle puolen. Samoin jostain pakopuolelta "supsutti" hiukan, mutta eipä tuo menoa haitannut. Pas*alaatuiset tarvikesytkäosat aiheuttivat kerran kiusallisen ongelmavyyhdin, mutta Deltasta haetuilla jakajan kannella ja pyörijällä homma korjaantui.

Kyllä Samaraa suositella ajopeliksi voi mikäli vaan etuvedon hyväksyy. Hallussa on tuon jälkeen ollut jokunen japsi, pari jenkkiä ja nyt MB. Yksikään noista myöhemmistä ei ole noin hyvän tuntuinen ajaa erilaisilla teillä kuin ex-Lasse. Tietysti suoraa asfalttibaanaa ajelee 80km/h taulussa mieluiten isolla jenkillä ja 120km/h taulussa MB:llä, mutta sorateillä ja kelirikkoisilla paikallisteillä tulee vanhaa vaaleansinistä iso ikävä.

Kulutus vaihteli olosuhteiden mukaan välillä 7-10l/100km, keskikulutus jäi johonkin 8,5 tienoille. Ja kenkää auto sai, tientukkona ei koskaan tuolla oltu. Silti oli kaikkien uudemmilla osamaksukikkareilla ajelevien pakko päästä ohi, aina ja joka paikassa. Hassu juttu, nykyään vanhan diesel-MB:n kanssa ihan sama juttu.