Ladaboard

Moi,

En tiedä yhtään. Arvataan ilmakanava piippuun?

Kärynimijä hormi saa esim talvella uunia lämmittäessä turbomaisen lisäimun...

Jäljillä kyllä oltiin, mutta ei tullut ihan sitä mitä haettiin. Kyseessä on ns. tulisijan tuettu liitinhormi yläliittymälle, viroksi tuolle on yksinkertainen nimi "slepe". Eli savupiipusta kauempana oleva yläliittymällä tehty lämmitysuuni on tuolla virityksellä saatu liitettyä savupiippuun. Yleensä nuo on tehty sisätiloissa mutta kuvassa se on tehty vesikaton puolelle.

Tässä on pari otosta mistä "slepen" rakenne selviää. Uunin ja piipun välille on jämäköillä kulmaraudoilla rakennettu "silta", jonka varaan on muurattu yhdyshormi. Olen nähnyt myös suoraan neliöputkella tehtyjä liittymiä.



Suomesta löytyy joistain isommista rakennuksista lähinnä 1800-luvulla tehtyjä holvattuja liitinhormeja joiden varaan on jopa tehty varsinainen savupiippukin kuten tässä.

Moi,

Hieno keksintö. Parempi ratkaisu tuo on kun tavallinen puukeskuslämmitys kattila. Se kun puhaltaa koko lailla suurimman osan lämmöstä harakoille.

Jouska kirjoitti:Moi,

Hieno keksintö. Parempi ratkaisu tuo on kun tavallinen puukeskuslämmitys kattila. Se kun puhaltaa koko lailla suurimman osan lämmöstä harakoille.

Olisko jotain laskelmia väitteesi tueksi?

Lattarauta kirjoitti:

Jouska kirjoitti:Moi,

Hieno keksintö. Parempi ratkaisu tuo on kun tavallinen puukeskuslämmitys kattila. Se kun puhaltaa koko lailla suurimman osan lämmöstä harakoille.

Olisko jotain laskelmia väitteesi tueksi?

Ei hyvää päivää.

Onhan Samarai täällä asiantuntijana paikalla kertomassa.

Heh, en koe kuitenkaan olevani sen luokan asiantuntija, että pystyisin antamaan Lattarautaa tyydyttävän vastauksen. Teoreettistet laskelmat hyötysuhteesta ei välttämättä toimi käytännössä, pitäisi seurata pitkällä aikavälillä halkopinon hävikkiä toisiaan vastaavissa käyttöolosuhteissa. Uunilämmitys ei kuitenkaan tarvitse erilistä pannuhuonetta, se on helpommin toteutettavissa.

Lämmitysuunin vastavirtaperiaaate patentoitiin v. 1878, kymmenen vuotta ennen polttomoottorikäyttöistä autoa (v.1888). Jo v. 1914 tehdyissä lämpökokeissa alaliittymäisen ns. vastavirtauunin hyötysuhteeksi saatiin 93,8-95,9%. Sen parempaan hyötysuhteeseen puunpoltossa ei ole päästy millään tekniikalla tänä päivänäkään.

Moi,

Samarailta oikein hyvä asiantunteva vastaus.

Pavlovits kirjoitti: 18.6.2012 20:10 Saattoi ollakin jossain vuosimallissa. Niissä noin viidessä, joissa olen istunut, ei sellaista ollut.

Vanhaa ketjua selailin. Radion puuttuminen voi johtua myös siitä, että se on poistettu. Ainakin vielä 70-luvun alkupuolella piti olla autoradiolupa. Todistus maksetusta luvasta piti olla aina mukana. Jos ei ollut, jäi viimeistään katsastuksessa kiinni luvattomasta radion kuuntelusta. Samoin matkaradiolle piti olla oma lupansa, joka piti kuljettaa radion mukana. Monessa matkaradiossa oli tasku lupakuittia varten. Jos matkaradiota kuunteli vain kotona, riitti normaali radiolupa. Televisiolle piti olla luonnollisesti televisiolupa. Kun väritelevisiolähetykset alkoivat, piti olla väritelevisiolupa värivastaanottimelle. Tässä vaiheessa saattoi olla, että radiolupia karsittiin niin, että yksi lupa riitti kaikkiin radiovastaanottimiin.