Minne katosivat Ukrainaan jätetyt burjaati Spetnaz-taistelijat?
Venäjän Federaation ihmisoikeushenkilö Jelena Vassiljevalle lähetetty kirje Burjatiasta:
En voi olla kertomatta, kuinka VF suhtautuu omiin sotilaisiinsa. Minun siskonpoika Tsingis Bazarov palveli Burjatian Tasavallan TSN:n Spetnaz joukkueen hyökkäysryhmässä. Syyskuun alussa hänet ohjattiin ryhmänsä mukana komennukselle Ukrainan rajalle käskyllä "takaamaan pakolaisten turvallisuutta leireissä".
Hän ei halunnut sinne lähteä ja yritti komennukselta kieltäytyä, komentaja kuitenkin ilmoitti, että ainoa vaihtoehto on eroamisilmoitus. Sukulainen ei kuitenkaan halunnut erota sen takia, että puoltatoista vuotta aikaisemmin oli hänet pakotettu eroamaan Burjatian Alfasta oman poliittisen näkökantansa takia. Sotaan hän suhtui äärimmäisen negatiivisesti ja ennen komennusta ilmoitti, ettei missään tapauksessa lähde Ukrainaan.
Ensimmäiset kaksi viikkoa oli heidän ryhmänsä todellakin Rostovin oblastissa, sukulainen hankki paikallisen SIM-kortin ja soitti säännöllisesti äidilleen. 17. syyskuusta alkaen oli hän kaikkien tunnusmerkkien perusteella jo Ukrainan alueella. Puhelin oli koko ajan kiinni, ja soittaessaan harvoin pari minuuttia, kuuluvuus oli muuttunut erittäin huonoksi, muutaman kerran kun hänelle soitettiin, operaattorin sanoma puhelimen vastaamattomuudesta tuli ukrainaksi. Tsingis oli hyvin ärtynyt, eikä halunnut selvittää yhtään mitään. 29. syyskuuta hän soitti viimeistä kertaa. 4. lokakuuta soitettiin sukulaisen puhelimella hänen äidilleen ja vahvalla ukrainanaisella aksentilla ilmoitettiin, että äskettäin olleessa taistelussa kaatui separitistiryhmä ja heidän joukossaan oli myös minun siskonpoikani. Sen jälkeen puhelu katkesi ja puhelin kytkettiin verkosta.
5. lokakuuta käännyimme joukkueen johtajan puoleen kyseisen puhelun, sukulaisen sijainnin ja hänen kohtalonsa selvittämiseksi. Meille vastattiin, että puhelu oli vain jonkun tyhmä vitsi, sukulainen on elossa ja on Rostovin oblastissa ja enintään kahden vuorokauden kuluessa hän soittaa teille takaisin.
Luonnollisesti kukaan ei meihin ottanut yhteyttä. Tällaisen julkisen petoksen jälkeen sisko alkoi keräämään tietoa toisten "komennuksella" olevien kohtaan. Monella heistä oli samankaltainen tilanne. Päätettiin organisoida aloiteryhmä joka koostui 15:stä ihmisestä.
13. lokakuuta aloiteryhmä pääsi Burjatian vt.sisäministerin luokse - hän lupasi alkaa selvittää tilannetta. Samoin hän vannoi todistajien läsnäollessa, ettei meidän Spetnaz-taistelijoita ole Ukrainassa, eikä ole koskaan ollutkaan.
16. lokakuuta tiedotettiin Spetnaz-joukkueen aloiteryhmän edustajalle, että noin kuukausi sitten lähti luvatta joku määrä sotilaita Ukrainan rajan pinnassa olevalta leiriltä ja astuivat DNR:n puolustusjoukkoihin. Tarkkaa taistelijoiden määrää, heidän nimiään ja motiivia kyseiseen asiaan ei kuitenkaan sanottu. Samoin ilmoitettiin, että se on rikollisesti rangaistavaa ja toivottiin olemaan enempää "venettä keikuttamasta", eli omalla toiminnallamme teemme taistelijoiden tilanteen vain hullummaksi. On tarpeen lisätä, että sellainen versio on täyttä soopaa ja ei ole minkään arvoinen. Sukulainen oli täysin sodanvastainen ja ei olisi koskaan tällaista tehnyt.
19. lokakuuta oli aloiteryhmä saanut selville, että ainakin 57 taistelijaa ottivat viimeistä kertaa yhteyttä omaisiinsa lokakuun ensimmäisinä päivinä.
20. ja 23. lokakuuta tehtiin ensimmäiset yritykset päästä tasavallan MVD:n johtokunnan luokse. Kumpikaan yrityksistä eivät tuottaneet tulosta.
25. lokakuuta järjestettiin mielenosoitus MVD:n rakennuksen edessä.
27. lokakuuta oli varuskunnan upseerien talossa joukkueen taistelijoiden perheiden ja läheisten kokoontuminen TSN:n johtokunnan, tasavallan MVD:n johtokunnan ja Moskovan edustajien kanssa. Kokoontumisessa ilmoitettiin, että taistelijoiden joukossa on tappioita (ei kuitenkaan viittä enempää), heidän kaatumisensa olosuhteita eikä nimiä pystytty selvittämään. Luvattiin maksaa 2,5 miljoonaa ja apua elämisvaikeuksien ratkaisemiseen.
31. lokakuuta tapahtui uusintakokoontuminen. Silloin julkistettiin luetteloa seitsemästä virallisesti kaatuneesta ja tunnistetusta sotilaasta.
1.Solbon Badmadašijev
2.Žambal Žigmitov
3.Bujanto Nimbujev
4.Bair Otširov
5.Dorži Tsõrenov
6.Tšingis Tšimitov
7.Radnai Tšimitsõrenov
Samalla ilmoitettiin, että tällä hetkellä kuuluu kadoinneitten joukkoon 11 ihmistä ja lisäksi 38:n sijaintia ei ole pystytty varmistamaan.
Kaatumisten olosuhteet oli seuraavat: Lokakuun ensimmäisinä päivinä suorittivat Oikeasektori ja Kolomoiskin pataljoonien palkkasoturien joukkueet hyökkäyksen pakolaisten leiriin ja meidän taistelijat kaatuivat sitä hyökkäystä torjuessaan. On mahdollista, että muutamat olivat haavoittuneet ja ne otettiin mukaan vankeina. Jäljelle jääneet taistelijat lähtivät puolestaan omia tovereitaan vankeudesta päästämään.
Keskiviikkona, 5. marraskuuta minun sisareni tapasi TSN:n johtokunnan edustajien kanssa. Johtaja ilmoitti, että Tsingis on todennäköisesti kaatunut, mutta koska ruumista ei kuitenkaan ole, kompensaation maksaminen ei ole mahdollista. Korvauksen saamiseksi on kolme mahdollisuutta:
1. Odottaa siihen asti, että ruumis löytyy. Mutta sen todennäköisyys on minimaalinen, lisäksi - jos hänet löydetään puolen vuoden päästä tai vuoden päästä, silloin voi olla asiat paljonkin muuttunut ja kompensaatiota ei enää tehdä tai se on olematon.
2. Odottaa, kunnes armeija tunnistaa seuraavan suuremman ryhmän kaatuneita ja saada hänet kaatuneitten luetteloon. Sellaisesta omaisten on maksettava heti 250 000 virallisen tunnistuksen jälkeen ja 750 000 korvausten saamisen jälkeen.
3. Tunnistaa omakseen mikä tahansa tunnistamaton ruumis niiden joukosta jotka ovat ruumishuoneella. Tällöin allekirjoitetaan paperit kompensaatiolle paikanpäällä ilman tutkimuksia. Palvelun hinta on 250 000 heti ja 250 000 korvausten maksun jälkeen.
Miettimisaikaa siskolleni annettiin maanantaihin asti.
Vimeinen valokuva Tsingis Bazarovista 23. syyskuulta
http://cripo.com.ua/?sect_id=4&aid=183826
Kylmän sodan aikaan rajojen siirtely olisi tarkoittanut kolmatta maailmansotaa, ja siitä oli silloin molemmat osapuolet erittäin tarkkoja. Vaikka olisi mieli tehnyt "vapauttaa" toisen alueita.
