Ladaboard

Mikä oli Suomen sodanaikainen suhde Saksaan verrattuna muihin Saksan puolella sotineisiin valtioihin kuten Unkariin, Romaniaan ja Italiaan?

Eritahtiset aseveljet vastaa tähän kysymykseen. Kirjassa perehdytään yksityiskohtaisesti siihen, millaisista taustoista eri maat ajautuivat toiseen maailmansotaan ja aseveljeyteen tai liittosuhteeseen Saksan kanssa.

Teos osoittaa, että Suomea arvostettiin suuresti niin Saksassa kuin muissakin asevelimaissa. Suomi toimi sodassa poliittisesti riippumattomampana kuin muut ja soti vain omilla rintamillaan sitomatta kohtaloaan Saksaan tai muihin kanssasotijoihin.

Suomella oli sota-aikana valittavana vain huonoja vaihtoehtoja. Saksa oli niin suomalaisille kuin unkarilaisille ja romanialaisille pienempi paha kuin Neuvostoliitto, jonka maantieteellinen ja ideologinen levittäytyminen nähtiin todellisena vaarana.

Länsimaiden suhtautuminen jatkosodan Suomeen näyttäytyy välinpitämättömyytenä pientä valtiota kohtaan, joka vielä talvisodan aikana oli kelvannut malliesimerkiksi taistellessaan hyökkääjää vastaan.

Kirjassa on Suomessa aiemmin julkaisematon kuvitus. Mikko Uola (s. 1943) on valtiotieteiden tohtori ja dosentti, joka on tutkimuksissaan käsitellyt Suomen itsenäisyysajan historiaa vuosien 1917–1918 väkivallasta toisen maailmansodan jälkeisiin vaaran vuosiin.