Ladaboard

vasemmalla näkyy kokonainen mäntä ja oikealla näkyy tuo osa 4 joka on automaattisäädön katkoprikka joka jättää mannän oikealle kohtaa, sen ura on parisen milliä leveämpi eli se on se liike minkä mantä kevyesti palautuu.

Jokari kirjoitti:Siis 3 erityyppistä takajarruratkaisua Ladoissa.

No tässä tais nyt olla ratkaisu tähän mysteeriin!

Oli mullekin uutta tuommoinen jarrusylinterin sisäinen automaattisäätö. Onkohan ihan Neuvostoliittolaista alkuperää tuommoinen ratkaisu? Fiat:ilta ei taida ainakaan olla peräisin.

osa 4 joka on automaattisäädön katkoprikka

Ok... Tosiaan tuota nyt painelin jarrupolkimesta varovasti rummun ollessa irti, mäntä ei palautunut enää sisälle kuten kuvasta näkyy mutta toisella puolella palautui ok.

Samoin ihmettelin sitä että takana näkyi liikettä vasta jarrupolkimen ollessa yli puolen välin matkalla pohjaan. Ilmasin systeemin kaikista pyöristä eikä siellä ilmaa ollut. Jarrupolkimen liikkeen ensimmäinen puolikas riittää pitämään auton paikallaan mutta vauhdista hiljentämiseen ensimmäisen 50% liikerata ei vaikuta juurikaan. Vastetta alkaa tuntua polkimessa vasta sen lähestyessä lattiaa. Pohjaan painettaessa jarrutua tuntuu ihan tehokkaalta. Polkimen painamisen alussa tuntuu ikään kuin rohinaa, vähän hankala kuvailla mutta tunto ei ole sellainen pehmeä kuin vaikka kaasua painaessa vaan hieman takelteleva... Jos vika ei ole tuossa sylinterissä niin en sitten keksi missä se on.

voi JUMALEISSÖN mitä tapahtu tänään!

Menin nimittäin hakemaan satikutia katsastuskonttorilta, mutta nehän anto mulle leiman! Kysyin kommenttia niin vastaus oli että "loistavassa kunnossa, vaikka kyllähän sä sen tiesitkin". No myönsin kyllä katsastusmiehelle että pikkasen jännitti...

Ei valitusta pitkästä jarrupolkimen liikkeestä, helmassa olevasta peukalon pään kokoisesta reiästä tai jarrusatulan katkenneesta korvakkeesta - tai umpiruosteisista jarrusatuloista... Eikä se edes hakannut pohjaa tai mitään muutakaan millään keskiaikaisella kidutusvälineellä!

Voi onnen päivää.

Auto kävi eilen hitsuussa, jossa laitettiin eturenkaiden takana pohjassa olevat poikittaispalkit uusiksi ja tänään kävin vaihtamassa uudet kumit alle. Sattu ihan kohtuullinen tarjous silmään niin kävin hoitamassa sen asian pois.

Mä nyt laitan tutkimustulokset tuosta lapusta tähän niin ottakaapa kantaa olisko niistä nähtävissä jotain minkä korjaamista kannattaisi harkita, kun on taas vuosi aikaa korjailla

Heilahdusvaimentimien mittaus

Etu: vasen 68% - oikea 66% - ero 3%
Taka: vasen 62% - oikea 61% - ero 2%

Päästöjenmittaus

Tyhjäkäynnillä:
CO%: 0,35
CO^2: 13,4
HC ppm: 590
O^2: 2,44

Kierroksilla näitä ei vissiin edes mitata / mitattu tämän ikäisestä autosta? Mutta sillä puolen kaikki nollassa.

Jarruvoimien mittaus

Etuakseli: vasen 2,4 kN - oikea 2 kN - ero 17%
Taka-akseli: vasen 0,9 kN - oikea 1,2 kN - ero 25%
Seisontajarru: vasen: 1,2 kN - oikea 1,4 kN - ero 14%

Havaitut viat ja puuttaeet

*** ei mitään ***

Se mikä tuossa itelle pistää silmään niin on heikompi vasen takajarru. Sieltähän löytyi se jarrusylinteri jota tässä ketjussa viimeksi puitiin että pitäiskö se vaihtaa.

Mutta kun itsellä ei ole mitään hajua ovatko nämä arvot hyvät vai eivät niin kommentit olis hyödyksi.

Ihan normaaleja arvoja, etu noin kahden kilon molemmin puolin ja taka noin kilossa, tuota ne on yleensä aina.

Tyhjäkäyntiseos on niin törkylaihalla että voisi pyörittää paremman käynnin takia seosruuvia auki, niin laskisi HC:kin melkein hylkyrajasta alas. Nämä käy parhaiten tyhjää kun CO on 2-3 välissä.

Jaahas, mahtaiskohan se johtua sitten tästä kun tyhjäkäynti on ollut vähän innottoman kuuloista? Siis käy kyllä ja pysyy käynnissä mutta tuntuu että on ihan hilkulla että alkaa yskiä. Erityisesti kun kylmällä koneella joutuu pysähtymään vaikka valoihin.

Korjausoppaassa tuo kaasuttimen säätö tapahtuu kierroslukua mittaamalla, ensin 600 rpm ja sitten oikealle joutokäyntinopeudelle 750-800 rpm. Mitenkähän tuo käytännössä mitataan vai onko siihen jotain ohjetta jolla homma hoituis korvakuulolta? Vissiin jollain yleismittarilla jotenkin, mutta en nyt löydä mistään ohjetta että miten.

Käännä akkuun 45 asteen kulmassa sojottavaa, kaasarin jalassa sijaitsevaa seosruuvia vaikka alkuun 1/8 kierros vastapäivään ja katso muuttuuko tilanne. Omat korvat on paras apu tässä.

No nytpä on kaasaria säädetty. Alkuun hieman hämmensi se että korjausoppaan kuva ja todellisuus poikkesivat hieman toisistaan, mutta oikea ruuvi varmaankin löytyi. Auton käynti ainakin muuttui huomattavasti!

http://www.flickr.com/photos/cocceli/5902322240/
http://www.flickr.com/photos/cocceli/5902362692/

Tosiaan tuo 1/8 kierros ei mun korvaan tehnyt mitään eroa. Sellaisia havaintoja tein että alkutilassa koneen käydessä säätäminen oli mahdotonta koneen heilumisen takia, mutta kun tuota oli vähän avattu niin ruuvia pystyi säätämään koneen käydessä ja muutosten havainnointi oli hieman helpompaa.

Itse kuulin hienoisen muutoksen kun tuota oli käännetty kokonainen kierros. 2,5 kierrosta avattuna kone alkoi ottaa hieman kierroksia sillä tavalla pulsseittain, vähän hankala tähän selittää...

Jätin sen nyt 1,5 kierrosta käännettyyn asentoon ja kävin testaamassa lyhyen rundin. Käynti muuttui aivan selvästi. Kun ennen valoihin tullessa piti olla todella varovainen kytkimen nostossa pienemmälle vaihtaessa niin nyt pystyi ajamaan jo tavanomaista varovaisuutta noudattaen.

Eli ennen on meinannut sammua erityisesti ihan hiljaa ajettaessa.

Samoten ennen oli mahdotonta ryömiä ykkösellä tasamaalla kun homma alkoi olla niin nykivää että niskoihin sattu. Nyt se ryömii kaasu painamatta loivaan ylämäkeen 2-vaihteella

Lisäksi paikalta lähtö onnistuu paremmin ja ihan tuntuis että auto kiihtyy paremmin. En tiedä onko se jo kuvitelmaa.

Joka tapauksessa kiitos vinkeistä!

Toi kuva on vanhemmasta, mekaanisella 2.kurkulla varustetusta kaasarista.

Siinä näet nyt ihan konkreettisesti persdynolla miksi näitä ei voi säätää kulutuslukemat silmissä kiiluen liian laihalle.

Niin, ajattelin vähän samaa. Täytyy mittailla kulutusta nyt uudelleen, tähän asti se oli kutakuinkin 8 litraa satasella kun ajo enimmäkseen maantietä. Olis sinänsä hauska tietää mitä tapahtui päästöarvoille, mutta se kait selviää viimeistään ensi vuonna

Mutta pääasia että kulku muuttui paremmaksi.

Ja toisaalta huomaan että suhde tähän autoon alkaa muuttua huomattavasti henkilökohtaisemmaksi kun pikkuhiljaa oppii aina uuden ruuvin joka saa aikaan jotakin konkreettista tässä maailmassa.

Ruuvista säädetään joutokäyntiseos. Säädöllä ei ole merkitystä seoksiin ajossa tai kulutukseen. Välillinen vaikutus toki sitä kautta, että väärillä säädöillä voi joutua kikkailemaan ryypyn kanssa enemmän tai pumppailemaan kaasua pitääkseen koneen käynnissä.

Okei, no kyllähän tuo kuulostaa ihan järkeen käyvältä. En tosi ymmärrä aiheesta sen vertaa että kun puhutaan seoksesta, niin minkä aineiden seoksesta tuossa on kysymys. Siis tankista tukee bensaa, niin mitä sen koostumuksesta tankin ja sylinterin väillä säädetään. Ehkä kaivan wikipediasta jonkun kaasutin for dummies -artikkelin

Seoksella tarkoitetaan ilman ja bensan seosta. Moottori ei suinkaan polta bensaa raakana, vaan se sotketaan kaasuttimessa ilmaan niin että moottori saa sellaista ilman ja bensan sumua/höyryseosta, jonka se saa poltettua.

edit:seos voi olla liian laihaa tai rikasta. Liian laiha seos sisältää bensaa liian vähän. Liian rikas seos sisältää liikaa bensaa suhteessa ilmaan, jolloin osa bensasta jää palamatta, koska happi ei riitä sen polttamiseen, koska ilmaa on liian vähän.

Ja kurkistamalla neulansilmän läpi voidaan vielä todeta että seokseen kuuluvat kampikammiöhöyryt eli sieltä tulee vielä oma mausteensa seokseen. No, tätä nyt ei ole kovin merkittävä asia seossäätöjen osalta.