Ladaboard

,_,/ukka kirjoitti: Eli järkevämpi tehdä venttilin säätö näin:
-Venakoppa auki
-Mittaa välykset ja kirjaa säätöpalatarve
-Kone kasaan
-Aja 15km/sivu lähimpään varaosaliikkeeseen hakemaan "ei oota"
-Tilataan palat
-Uudestaan 15km/sivu hakemaan paloja
-Taas venakoppaa auki ja vaihdetaan oikean vahvuiset palat
Aikaa meni viikko, turhaa ajelua 60km ja vielä maksaa nuo palat. Sensijaan että mirkelissä vähä ohenhtaa muutamaa palaa ja hivasee kiiltäväksi...

,_,/ukka

Esimerkiksi..., jostainhan se on aloitettava.... Näin minäkin tein muinoin ensimmäistä kertaa TC:n venoja säätäessä... Tilasin sitten paloja reilusti, ja sen jälkeen osa nurkkiin tulleista TC:n kansista purettiin ja niistäkin säätöpalat jemmaan... Kun itse kilpahommissa keskityin enemmän Ladan moottoriin, annoin omat säätöpalani TC koneita harrastavalle kaverille, jolla onkin niitä jo mittava varasto... Nyt on helppo säätää välykset kohdalleen kaverin pajalla.... Noh, tottapuhuakseni harvempi Ladailija näin tekee, mutta eipä tuo venttiilien säädättäminenkään paljon maksa lähimmässä korjaamossa..., ja useimmista löytyy sopivia paloja heti hyllystä...

Ja vielä kerran, KOROSTETAAN että tässä ei ollut tarkoitus säästää

Tuo ei jäännyt minullekaan epäselväksi... Tarkoitinkin asiaa noin yleisellä tasolla..

ei siksi. että mä näitä kalajuttuja uskoisin

Niinpä...., noh kalajuttuja voi turista lisää tuolla...

http://www.kalastajat.com/forum/

Kyllä mä sen sentään koneista jotain luulen itsekin tajuavani, vaikka mikään inssi olekaan, että säätöpalan hionta on sentään vähän eri asia kuin joku nokkien virittäminen rälläkällä - ettei nyt sentään ihan pellenä tarvitse pitää.

Tarviiko tässä kaikkien inssejä ollakaan.., en ole itsekään.. Tosin autoremonttia tehnyt jo kymmen vuotiaasta.., ja autoalalla olen edelleekin töissä sekä virittänyt ja rakentanut kilpa-autoja jo yli 15vee joten jotain tietoa saataa minullekin olla jäänny.... Kuten Porin kolleegani taannoin sanoi; älkää tehkö mitään mistä ette ole varmoja..., suosittelen sitä kaavaa lämpimästi itsekin, se saattaa säästää ikäviltä takaiskuilta..

Sitten se mistä jo Stefakin varoitti; säätöpalojen pinta ON kovempaa ainetta, eli pintakäsitelty, joten sen hiominen heikentää sen kestävyyttä, eli siis pala saattaa kulua varsin nopeastikin tuhoten myös nokka-akselin... Saman ilmiön tekee myös se että pala ei pääse vapaasti pyörimään, ja tästä aiheesta olen maksanut itse KALLIIT oppirahat (Alfan moottorin kanssa), joten kannattaa uskoa...

Ja tietääkseni en ole sinua pellenä pitänyt, tuskin kukaan muukaan.., mutta kuten sanoin kaikkea on kokeiltu, jotta muiden ei tarvitsisi sitä tehdä perässä huomatakseen ettei se toimikaan näin..

Ja lopuksi; ne palkokasvit tuntuu lipsahtelevan sinne hengitys elimiin kumman helposti.... Edellinen kirjoitukseni oli tietenkin vain oma näkemykseni asiasta, vuosien kokemuksella moottoreiden parissa, mutta kukin tekee kuten tykkää, joten turhaa näistä on kiukutella.....

No huhhuh. On kuin myrsky vesilasissa. Näyttääpä palstalta löytyvän nyt paljon viisaita miehiä tietämään ja kantamaan huolta jostain venttiilin säätöpalojen hionnasta. Eiköhän ole parempi kun pidätte vaan huolta niistä virinokistanne mitä vahinkoa ne tekee koneelle.

Ja minähän en usko näillä puheilla, että niitä on millään pinnotettu ainakaan sieltä pohjapuolelta ja tuskin päältäkään. Kyllä mä niitä sen verran tutkin. Jotain parempaa todistetta pitää olla kuin vain tällaisia epämääräisiä tyhjiä heittoja.

mickey-69 kirjoitti: Tilasin sitten paloja reilusti, ja sen jälkeen osa nurkkiin tulleista TC:n kansista purettiin ja niistäkin säätöpalat jemmaan...

No jos enempi pelaa yhden konetyypin kans, niin sitten noin. Mutta esim. ladassa taitaa säätöväli olla 60tkm ja mun ajoilla säätötarve keskimäärin olisi siis 1krt/10v, ni turha kovin laajaksi olisi hommaa paisuttaa.

,_,/ukka

Tervehdykse toivottelen.
Käytin 110HB 8v. 30000km huollossa paikallisessa Deltassa, vaihtoivat kaikki nesteet, moottoriöljyn, kaikki suodattimet, panivat uudet tiivisteet.vaihtoivat nokka-akselin asentoanturin, säätivät venttiilit, vaihtoivat muutaman säätölimun ja mikä hassua velottivat uuden limun hinnan vaikka panivat vanhan. Koko roska maksoi 565,00E Hinta tuntui korkealta mutta jos pelkkä ventt.säätö on ollut 440,00E niin ei se huoltohinta kokonaisuutena tunnukaan niin pahalta. Mutta kun sitä on maksajan paikalla, eritoista olisi saajan paikalla.

Nojoo, ei se Deltan hinnoittelu nyt enää niin pahalle tunnu. Kävin tänä aamuna vedättämässä yhden kulmahampaan tyngän - työ kesti noin 15min ja lasku oli 142€ (hampaan poisto 102+neulokset 40) Saa tosta Kelalta kai parikymppiä kyllä takaisin.

samarai kirjoitti:No huhhuh. On kuin myrsky vesilasissa. Näyttääpä palstalta löytyvän nyt paljon viisaita miehiä tietämään ja kantamaan huolta jostain venttiilin säätöpalojen hionnasta. Eiköhän ole parempi kun pidätte vaan huolta niistä virinokistanne mitä vahinkoa ne tekee koneelle.

Minä henk.koht en kanna huolta sinun samaroistasi, annoin aiheeseen vain oman näkemykseni asiasta, kuten voit tuolta edeltä lukea.., vai onko luetun ymmärtämisessä ongelmaa... Omien autojeni nokista ym. tekniikasta pidän toki huolta, joten sinun on siitä turha huolehtia...

samarai kirjoitti:Ja minähän en usko näillä puheilla, että niitä on millään pinnotettu ainakaan sieltä pohjapuolelta ja tuskin päältäkään. Kyllä mä niitä sen verran tutkin. Jotain parempaa todistetta pitää olla kuin vain tällaisia epämääräisiä tyhjiä heittoja.

Ja jos kerran tälle linjalle mennään, niin sen verran olisin kiinnostunut vielä, että mitenkäs herra samarai on niitä tutkinut...., en minäkään usko sinun ylimalkaisiin teorioihin... Silmä kun ei tutkimuksissa aina kerro kaikkea...

Mulla on just parasta aikaa säätölevynippu kädessä, missä monen niiden pinta on ruosteessa. Sanosko toi mitään. Yritin ottaa valokuvan mutta en saa läheltä niin tarkkaa.

Yllättävän kevyt kyllä kokoonsa nähden.

Metalleilla tuppaa olemaan taipumus ruostua..., mietippäs nyt hieman... Kevythän se toki on...

mickey-69 kirjoitti:
Sitten se mistä jo Stefakin varoitti; säätöpalojen pinta ON kovempaa ainetta, eli pintakäsitelty, joten sen hiominen heikentää sen kestävyyttä, eli siis pala saattaa kulua varsin nopeastikin tuhoten myös nokka-akselin...

Tuota... Kun kerran TIEDÄT että palat on pinnoitettu niin kerroppa meille tietämättömille miten tuo pinnoitus on tehty ja mitä ainetta se on??. Vai onko kysymyksessä pelkkä karkaisun aikaansaama pintakovuus??. Vai onko kysymyksessä kenties teräksen hiilletyskarkaisu???.

Mikä kovuus (aivan sama mikä asteikko esim HRC, Rockwell....) ja mikä on pinnoituksen paksuus. Kuinka pinnoitus näkyy palssa.

Noihin olisi kiva saada vastaus .

Eiköhän ne säätöpalat pidä olla pehmeämpiä kuin nokka-akseli.Muutenhan joutuisi vaihtamaan nokan eikä säätöpaloja.Kuinkahan monella Ladistilla on edes mikrometriä palan paksuuden mittaamiseen puisen taittomitan sijaan .Mittaus tulee suorittaa ainakin keskeltä ja neljästä reunasta ja tehdä tästä päätelmä palan suruudesta.Kieroista säätöpaloista voi tehdä esimerkiksi tammipelin nappuloita.

Noin pieniä osia on taloudellisesti järjetöntä pinnoittaa. On varmasti paljon halvempi tehdä koko pala riittävän kovasta aineesta, kuin sisus heikommasta ja päälle kova kerros.

,_,/ukka

RTJN65 kirjoitti: Tuota... Kun kerran TIEDÄT että palat on pinnoitettu niin kerroppa meille tietämättömille miten tuo pinnoitus on tehty ja mitä ainetta se on??. Vai onko kysymyksessä pelkkä karkaisun aikaansaama pintakovuus??. Vai onko kysymyksessä kenties teräksen hiilletyskarkaisu???.

Mikä kovuus (aivan sama mikä asteikko esim HRC, Rockwell....) ja mikä on pinnoituksen paksuus. Kuinka pinnoitus näkyy palssa.

Noihin olisi kiva saada vastaus .

Ladan säätöpalat on tietämäni mukaan juurikin hiilletyskarkaistuja jolloin niiden pintakerros on kovempi... Yleisesti ottaen ne palat mitkä ovat paininkupin päällä ovat useasti myös nitrattuja, ja paininkupin alapuolella hiilletyskarkaistuja....

HRC arvosta puhuttaessa liikutaan arvoissa 50>

Pinnoitus näkyy parhaiten kun sipaiset palan keskeltä kahtia ja ottaa silmän käteen...

Ja sen Ladan säätöpalan pintakerroksen paksuuden Mickey tietää, vai pitääkö noita todella ruveta sahaamaan halki, että nähdään se paksuus Hionnan perusteella se on ainakin enemmän kuin se 0,10? - sai niitä sen verran työstää. En kyllä näistä karkaisuista mitään ymmärrä, mutta äkkipäätä ainakin luulisi se, että tollainen paksuus (3-4) on läpikarkaistu.

Yhdessä noissa vanhoissa paloissa on nokan kiillottama kohta keskellä mutta ei siinäkään kyllä mitään kuoppaa ole. Rälläkälläkö vedetään halki?

Tuossa pikainen oppimäärä hiiletyskarkaisusta:
http://www.hilamet.fi/default.aspx?id=115
tai tuossa:
http://bodycote.fi/fi/mainframe/hiiletyskarkaisu.htm


,_,/ukka