ff8728 kirjoitti:Pitää nostaa tuota vanhaa aihetta esille. Ohjekirjat neuvoo tosiaan sahaamaan tankin ja kaasuttimen kuivaksi jos tiedossa pitempi seisokki sahalla. Huskulle tein kesällä saman jutun. Tänään kokeilin käymään ,ei millään tunnetulla konstilla lähtenyt. Hörähti kun tulpanreiästä laitoin bensaa... Pitanee vissiin kalvot ostaa...
Ennen muistaakseni ei sahattu tankkia tyhjäksi, saha toimi seisokin jälkeenkin. Vähän mietityttää tuo Stiilin ohje, tankki ja kaasari kuivaksi
Kyllä tota samaa joskus yksi ammattimetsuri Hankasalmellakin puhui, että saha pitäisi ajaa kuivaksi jos jää seisomaan -kuulemma kalvo venyy seistessä, jos on bensaa sisässä. Aina on kyllä jäänyt itsellä tyhjentämättä ja hyvin on käyntiin lähtenyt ja pelannut.
En tiedä voisiko se kalvo vastaavasti sitten kuivaa tyhjänä? Pari juttua tuli mieleen, mitkä kannattaa tutkia jos se ei saa bensaa. Ekaksi kannattaa tarkastaa se bensaputsari sieltä tankista. Eli tyhjästä tankista kaivaa sen letkun päässä olevan molon ylös jollain rautalangalla tms. - se voi olla tukossa.
Kaasarissa (Valbro) on yhdessä kanavassa vielä yksi bensasihti (todella pieni, joku 5-6mm), siis sen tankissa olevan bensaputsarin lisäksi. Sekin voi olla tyhjään ajattaessa mahdollisesti vetänyt samalla jotain roskaa ja mennyt tukkoon? Kaasari on kuitenkin purettava ennenkuin sen sihdin löytää. Siinä pitää tietysti olla taas varovainen, ettei kalvot mene rikki siinä avattaessa!
Samara. Suomesta ja Venäjältä. Sputnikista Euroon.
«Хотели как лучше, а получилось как всегда»
samarai kirjoitti:
Kaasarissa (Valbro) on yhdessä kanavassa vielä yksi bensasihti (todella pieni, joku 5-6mm), siis sen tankissa olevan bensaputsarin lisäksi. Sekin voi olla tyhjään ajattaessa mahdollisesti vetänyt samalla jotain roskaa ja mennyt tukkoon? Kaasari on kuitenkin purettava ennenkuin sen sihdin löytää. Siinä pitää tietysti olla taas varovainen, ettei kalvot mene rikki siinä avattaessa!
Kannattaa myös varoa ettei puhalla sitä sihtiä paineilmalla huit helevettiin vahingossa
Tyhjäksi siksi, että jos kaasariin jää prosenttibensat, haihtuu bensiini ajan kanssa, mutta öljy jää ja saattaa tukkia kanavia ja suuttimia.
Jos pumppukalvot on vähän kohmeessa ja bensaa ei vaan tule vaikka tankissa on, saattaa pieni bensaryyppy suoraan kaasariin ennen käynnistystä irrottaa kalvot kohmeestaan ja taas pörisee. Ensiksi tietysti ilmanputsari pois.
Ostin uuden moottorisahan(mökkisaha) 1999 ja keltainen Partner, K. raudasta.
Toimii aina, eikä vikoja ole ollut ja en ole tyhjentänyt bensoja koskaan. (pari kertaa olen vaihtanut kahvan värinää estävän jousen, menee poikki)
Käytän vain kallista 2t öljyä bensan(98) kanssa ja samaa 2t öljyä käyttävät Crossipyörissä.
Partneri voi seistä kylmässä varaston nurkassa kk kaupalla ja pari painallusta ryyppykumista ja 2-3 nykäisyllä lähtee, vuodesta toiseen.
Eikä ole ammattisaha, on toimiva saha.
Metsurit ovat minulle sanoneet, että Motorisahaa on hyvä säilyttää kylmäsä paikassa, että se pysyy silloin toimintakunnossa.
Tällä kylmäsäilytyksellä ei tarkoiteta, että käyttämättömänä sahaa pidetään jossain kosteassa maakellarissa 5 vuotta.
Joo-o. Minulta oikeastaan puuttuu kuiva kylmätila. Ei viitsi tosiaan laittaa tuonne puun juurelle säilöön. Ehkä tuossa kesällä jos saisi aikaiseksi laittaa kylmän ulkovaraston. Mitenkäs muuten esim. Meksikolaiset metsurit, laittavatko he moottorisahansa jääkaappiin säilytykseen?
Tervehdykset toivottelen.
Aikoinaan metsurit säilyttivät moott.sahansa talviaikaan paperisäkissä lumeen haudattuna. Kesäaikaan kuivassa varjoisassa paikassa. Enemmistö moott.sahan omistajista ei käytä tankkia ja kaasaria kuivaksi, vaan viikon- kahdenvälein käyttävät sahaa jonkun minuutin. Näin kaasarinkalvot eivät pääse kuivamaan eivätkä kovettumaan. Metsureiden ongelma Moott.sahan suhteen ei ole kylmyys vaan puuterilumi, joka on HVA:n mukaan pahinta laatua Kainuussa. Ennen täällä oli muutama metsuri jotka sahasivat HVA:n testisahoilla ja raportoivat tehtaalle mielipiteitään ja arvioitaan sahan käyttäytymisestä ääriolosuhteissa talvisessa metsässä. Näiden testauskokemusten perusteella sahoihin tehtiin muutoksia. Tämänpäivän tilanneta en tiedä.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet
Ukilla on hyvää käytännön tietoa, paperisäkissä tosiaan tuli pidettyä sahaa metsässä, (muovipussissa hikoilee). Husku ja Jonsered taitavat tänä päivänä toimia kelillä kuin kelillä, ainakin nuo ammattisahat. Muilla on ollut ongelmia tuon pölylumen kanssa. Still on kärsinyt noista ongelmakeleistä, paljon asia korjaantui kun tuli nuo kaasuttimen lämmitykset stiiliin muutama vuosi takaperin. Testissä on meillä ollut tänä talvena 59 ja 63 kuution stiilit, toimivat hienosti vaikka ei ollut lämmityksiä kaasareissa, oli hankalia kelejäkin.
Pitää joskus tuota huskua käynnistää, ei viitsi tässä kerrostaloalueella päräytellä. Kalvot vaihdoin, tuskin tuo bensaletku on puhki, murtunut, näkkyypähän...
Vein tuossa syksyllä kaatopaikkalle jätekuorman, ja paluukuormaan tarttui 3kpl moottorisahoja metallilavalta. Putsasin yhden niistä (husgvarna), ja säädin hiukan kaasaria, niin nyt toimii ku uus! Ketjukin terässä Kaikkea sitä ihmiset heittääkin pois...
Monologi meidän taloudessa olevista sahoista: on käytettynä ostettu 38-kuutioinen 1999-mallinen stihl saha, hyvin on pelannut ja minusta kevyt saha tehoonsa nähden. Myös puolipuristin on hyvä asia kokemattomia käynnistäjiä ajatellen. Keskipakokytkin alkaa tässä sahassa luistaa kun tulee kunnolla vastusta terälle.
Toisena on Solo merkkinen 1990-luvun 35-kuutioinen saha, selvästi kevyempi mutta voimattomampi kuin stilh, ei kannata koittaa yli puolimetristä puuta kaataa, katkaisu voi onnistua pitää huolen ettei terä jää yhtään puristukseen. Karsintasahana hyvä. Kerran vikana oli katkennut kaasuvivun jousi, lakkasi metsässä käymässä, ja nyt eräs nimeltä mainitsematon katkaisi ketjut kun saha hirtti kiinni puun väliin.
Sitten on uutena ostettu esittelysaha, 50-kuutioinen Solo. Samannäköinen, painavampi ja tehokkaampi kuin edellä mainittu, voimaa on enempi oikein puidenkin kaatoon, ja kierroksia ottaa äreästi, tosin uutuudella voi olla osansa asiaan. Vikoja ei ole ollut, kevyt käynnistää kokoisekseen.
On myös 1983-vuonna ostettu comet merkkinen 50-kuutioinen moottorisaha, ollut aktiivikäytössä näihin päiviin, (lue 20 litraa bensaa vuodessa), ja koko aikana ollut ehkä kaksi vikaa, jos katkeavaa käynnistinnarun palautusjousta,(hitsattiin 10kertaa, sitten löytyi uusi sopiva jousi) narua (tähänkin löytyi kestävä naru) ja sytkätulppaa ei lasketa. Varaosien saanti onkin jo hankalaa. Alumiinirunkoisena painava mutta kestävä, ja raskas käynnistää, tosin herkästi lähtee käyntiin.
Voimaa on, ei kierroksen laske sahauksessa, ja vaikka lopettaa sahaamisen katkaistessa keskeltä kahden kiven välissä olevaa 35cm tukkia niin että terä joutuu puristuksiin. Kun kaasua painaa niin taas alkaa puru lentää.(oli muuten hankala päästä tästä tavasta eroon kun sen oli tällä cometilla oppinut) Muut talon sahat(paitsi ehkä uusin solo) eivät tuosti ilman apuvälineitä irtoaisi. Tosin tuollainen saahaaminen on väärinkäyttöä, johon kyllä joskus tulee syyllistyttyä kun nuo vanhojen opit unohtuu. Samoin voi käydä kaatamaan ilman pelkoa hyytymisestä niin isoa puuta kuin laippaa riittää, ja laippa on 48cm pitkä,pidempi kuin muissa talon sahoissa.
Voiman ja painon suhde on minusta kohdallaan, mutta tällä ei karsintaa tee kovin mielellään vaikka se sujuukin joutuisasti voimasta johtuen.
Isommat tukinkaadot tehdään edelleen cometilla, mutta muita käytetään niin paljon kuin ikinä pystyy, pienemmästä lähtien. Ehkä tuo comet on suunniteltu alumperin kovempaan käyttöön kuin nämä muut, mutta luulisi 20 vuodessa tapahtuneen kehitystä sen verran että jokainen (halpasahojan nämä muut ovat) 50cc saha päihittäisi joka työssä veteraanisahan, mutta ei niin ei. Jotenkin näistä muista puuttuu kierroksia ja vääntöä.
Bensat ovat sahoissa ympäri vuoden, ja tavallista 95eetä ja yleensä synteettistä 2-t öljyä käytetään. Ongelma on ollut kesäkeli, alkaa sahat ylikuumeta, bensat kiehuu tankissa, joskus on tapahtunut lämpöleikkaaminen (lakkaa käymästä,kun jähtyy niin lähtee taas) mutta ilmeisesti mitään isompaa vahinkoa ei ole koneelle tässä tapahtunut.
Tervehdykset toivottelen.
Hauska tapahtuma sattui vuosia sitten näiden pienien, nyrkinkokoisten moottorisahojen parissa. Korjaamolla ihmeteltiin ja vähän jopa kiroiltiinkin, kun näihin nyrkkäreihin ei tahtonut saada varaosia eikä sopivia työkaluja. Kerran sitten tuli eräs asiakas mukanaan HVA:n, oliko se 344, kalvojen vaihtoon. Hän näki pöydällä purettuna nyrkinkokosen, nimi kaikille merkeille, koska ne olivat tehdyt samassa tehtaassa USA:ssa. Asiakas kysyi, että nuitakinko korjataan? Vastasin näin tehtävän. Ei hyvä ihme, eihän niitä ole edes tarkoitettu purettavaksi ja korjattavaksi, ne ovat kertakäyttövehkeitä, totesi herrasmies ja jatkoi. Jenkeissä niitä myydään kaupoissa valmiina pakkauksina joissa on bensiinit ja öljyt valmiina mukana ja kun sahaa on käytetty niin paljon, että polttoaineet ja öljyt ovat loppu, viedään saha kaikkine astioineen ja pakkauksineen kierrätykseen ja ostetaan uusi samanlainen pakkaus sitten kun sahaa taas tarvitaan. Kertoi itse asuneensa Yhdysvalloissa useamman vuoden. Tälläinen tarkoitus jo suunnittelussa, valmistuksessa ja käyttötunneissa. Meillä eikun korjataan ja kirotaan, no mitäpä se Suomalainen ei tekisi.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet
Kaikkea sitä ihmiset heittääkin pois...