Joo, pientä juttua noista Viron "kauniista itä-autoista".
Toi Tarton "Autode Remondi Katsetehas" luotiin 1949 ns. remonttipajana "kaikille autoille". Jo vuoden perästä (1950) se erikoistui ainoastaan Gaz-kuorma-autojen ja bussien remonttiin. Ensimmäisen oman koeauton (bussi TA-1) se valmisti jo vuonna ensimmäisenä toimintavuotenaan. Tästä lähti samalla liikkeelle bussien ja umpinaisten tavara-autojen valmistus, joka kesti Neuvostoliiton alaisuudessa aina vuoteen 1988 asti. Sen tuotannossa oli n.70 erilaista mallia, joista suurin
rakennettiin Gazin alustalle. Lisäksi tehtiin 30 mallia erikoistilausautoja, esim. televisio-, laboratorio-, tienhuolto jne. Sitä voidaan kyllä pitää mielestäni jo aivan "oikeana" autotehtaana nimestään huolimatta. (tai sitten Uusikaupunkikin on vaan "remonttipaja"

)
Tehtaan historia runsaine kuvineen löytyy kokonaisuudessaan:
http://kodu.pri.ee/ta/?
-galleriasta löytyy muuten todella kauniita "itäautojakin" -mm. urheiluauto "Tartu" (taisi olla Warren tekniikalla?)
Koerun Autode Remonditehas nr.2 (Virossa oli näitä remonttipajoja yht.4kpl) oli taas oikeastaan puhdas remonttipaja, siellä ei suoritettu uusien Volgien kokoonpanoa vaan se teki pelkästään Volgien "täysremontteja" eli se oli ns. valtiollisessa käytössä oleva "remonttipaja". Alkuun se remontoi 21 malleja ja myöhemmin 24 malleja. Jokaisella valtion (NL) Volgalla oli tehtaan puolelta määrätty tietty "elinikä". Kun "kilometrit oli täynnä", lähetettiin Volga remonttipajaan, missä kunnostettiin kori, kaikki "pyörivät osat" ja lisäksi vielä sisustus uusittiin kokonaan. Autoon ei kuitenkaan koskaan käytetty sen omia "komponentteja" vaan ns. "valtion vaihtopankista" jo aikaisemmin kunnostettuja tai sitten kokonaan uusia. Auton kunnostukseen käytettyjen varaosien laatu riippui paljon "tilaajasta" - oliko tästä hyötyä tehtaalle tai esim. mitä lahjoja tms. tällä oli tarjolla. "Pahimmassa tapauksessa" auto sai huonommat varaosat kuin tuotaessa.
Tehtaasta lähtiessä kyseessä oli käytännössä uudesti syntynyt Volga, mutta auton alkuperäisyydestä ei ollut enää mitään jäljellä. Entisestä luxusautosta oli tullut "amistuunattu" ja huonolaatuinen "työkalu". Autoa kunnostaessa ei välitetty eri vuosimallien osien erovaisuuksista. Auton maalaus ei myöskään vastannut originaalia ja koritöiden laatu oli myös huono.
Koska em. täysremontin takia auton originaalisuudesta ei jäänyt mitään jäljelle, auto sai myös uuden identiteetin. Gazin tehtaan VIN-kilpi korvattiin tehtaan ART-2 (Autoremonditehas 2) kilvellä ja auto sai näin uuden tehdastunnuksen. Kyseessä oli näin tavallaan Virossa "kokoonpantu" Volga, jota ei kuitenkaan voi verrata originaali Gazin tekemään. Kutsumanimeltään ne ovatkin Virossa "Koeru-Volgia".
lähde: volga.ee
Tässä Koerun "remonttipajassakin" on kuitenkin kyseessä osa Neuvostoliiton autohistoriaa, eikä senkään autoja kannata historiallisessa mielessä väheksyä. Tällainen ART-2 Volga on selvää "museokamaa".
