Ladaboard

pressa kirjoitti:Maanantaina kävin päästömittauksessa satakympillä ja tankissa 50% etanoli. Kierroksilla mitattuna hyvät (pienet) arvot (ja liito-oravatkin tulivat halaamaan kun maailma pelastuu). Tyhjäkäynnillä kaikki muuta arvot todella hyvät (pienet) mutta jäännöshappi hivenen rajan yläpuolella (eli olisi hylätty). Katsastusmies totesi että hivenen on laihalla ja siksi palamatonta happea tulee putkestakin...

Kyllä tankkiin edelleen etanolia laittelen (kun niissä suunnissa ajelen mistä sitä saa), toki tuon o-renkaan joskus laitan kun sen jo kävin ostamassa (nyt paikalla pätkä 6mm kumiletkua väliaikaisena tiivisteenä). Onhan vanhassa autossa muutenkin pientä laitamista mutta en usko että johtuu etanolista (ainakaan tuo vetoakselin suojakumin murtumisesta aiheutunut vetonivelen rikkoontuminen, on naputtanut jo vuoden enkä ole vielä uutta akselia jaksanut vaihtaa joka odottaa jo peräkontissa...)

Ajelu re85:lla jatkuu, tuli viime viikolla sellainen ongelma että alkoi buuaamaan kiihdytyksissä. Luulin että polttoainesuodin on mennyt tukkoon, joten sen vaihdoin. Mutta kun moottorinohjausyksikön liittimen käytin pois ja suhuuttelin liittimiin elektroniikan puhdistus/suoja-ainetta niin ongelma poistui. Siis ei vieläkään ole etanoli aiheuttanut mitään syöpymiseen tai muuhun liittyvää. (Tuo ohjausyksikön liittimen putsaus ja sillä korjaantuminen voi johtua huonosta maadoituksesta jossain paikkaa, sitä tutkitaan jos vika uusiintuu).

Osaisikos joku vastata seuraavanlaiseen probleemaan: Voiko puhtaan RE85:n käyttö aiheuttaa joutokäynnin heikkenemistä? Samara sammuu helposti useamman kerran kylmäkäynnistyksen jälkeen eikä aluksi vastaa kunnolla kaasuun. Kun liikkeelle pääsee, ei ongelmia ole.

Kaasuuntuu RE85 lämpöisellä koneella paremmin..?

Joku tällainen kemiallinen selitys sopisi hyvin

Sanoisin nyt jonkinlaisella kokemuksella, ettei Samarassa kannata käyttää RE85:ta raakana ainakaan. Joku puolet-puolet-seos voisi mennä, mutta raa'alla etanolibensalla tulee ongelmia. En tiedä, onko tämä autokohtaista. Olen nyt ajanut joutokäyntiongelmien takia tankin tyhjäksi ja täyttänyt 98:lla ja nyt Samara kulkee kuin mummon mankeli. Ihmettelen kyllä vähän sitä, miksi ongelmia ei tullut heti käytön alkuvaiheessa vaan vasta pitkähkön käytön jälkeen. 95:lla Samara toimii varmasti ihan yhtä hyvin kuin 98:llakin.

Saranoita on niin monen erimallisia että en menisi kategorisoimaan "samaralle ei kannata puhtaalla RE85:llä päristellä".
Itse kun näen satakympin samarana, tekniikka kun on hyvin pitkälti ruiskutinvehkeissä samat.

Mutta nemossa nostettu painetta 4 bariin ja kulku maistuu ihan jees. Yleismittarilla suoritettujen lambaadan arvojen perusteella seos menee vedätyksessä laihaksi yli 4000 rpm.
Ratkaisuna on etten kierrättele yli 3500 rpm, se kun riittää näillä etäseudun maanteillä mainiosti.

Kylmän koneen toiminta takkuaa, kun ei ole vielä arduinon koodi valmis ja digipotikan kortti puuttuu.
Imusarjahehku/imuilman esilämmitys (kuiva, sähköinen malli) on käväissyt kerran taikka monta mielessä talvikäyttöä varten. Työkoneissa käytetty "thermostart" on hiukkasen liika raaka imusarjaan suihkuttavaan kipinäsytysmoottoriin.

Samaraan/110:piin olis tarjolla paineen säädintä joka nostaa bensan paineen sinne 4 baariin. H,35€

Lattarauta kirjoitti: Jokos Ladat on poksuneet?

Ei vieläkään saatu rikki kovasta yrityksestä huolimatta. Kohta juhlitaan kaksivuotista taivalta:
http://www.ladakerho.fi/ladaboard/viewt ... 27#p284627

Itsellä meni bensaletku haperoksi ajamalla 98:lla.. letkussa vuosimalli 1990.. ja kauankohan on ollut autossa paikoillaan n.15v.. Letkussa luki professional..
Mureni ihan käsiin.. pitkittäin halkeillut.

Lattarauta kirjoitti: Ookko ajanu koko aikaa 50/50 ?

Kesällä vähän reippaammilla seoksilla, etanolia tällä hetkellä n.65-70%, talvella sitten hieman laihempaa, kovilla pakkasilla ollut noin 20-30% etanolia.

Kilometrilukemaa ei tullut käytön alussa otettua ylös, mutta kaikkein varovaisemmankin arvion mukaan 25tkm takana.

Lada 110 päivittäisessä ajossa. N. 20tkm tullut ajeltua RE85:lla. Vielä ei ole mikään poksunut. Muuta kuin kylmästartissa pakoputkesta saattaa kerran-pari poksahtaa

Väliraporttia nemon seikkailuista:
-Kulkee, kulkee... kuten Turos Hevi Geen biisissä ja jopa viiden päivän sateessa seisottaminen ilman ajoa ei kulkua/lähtöä heikennä. Ihan hyvä näin.

Talven varalle suunniteltu imusarjavastus on hylätty kuten myös arduino. Vastuksen teho olisi pitänyt olla jotakin 150 ja parin sadan watin välillä. Idean hylkäykseen johti luotettavuusodotukset ja helpon toteutuksen mahdottomuus. Arduino hylätiin liikana monimutkaisuutena ja pakkasen kestämättömyyden vuoksi. Eipä tuota italiaanolta muuta voi odottaakkaan.

Talvikäyttön kylmäkäynnistys suoritetaan siis apupolttoaineen voimin, kuten Sdelano demostroi ruiskulla. Itse tosin asennan radio-ohjattavan auton metallisen polttoainesäiliön bensiinille. Syöttö tapahtuu sähköisen polttoainepumpun voimin, sivistyneesti painikkeesta painaen matkustamon puolelta. Haihtuviin höyryihin ja alipaineongelmat ratkaistaan säiliön sijoituksella syöttöpaikkaa alemmas ja sekä korvausilma- että syöttöletkut kytkemällä imusarjaan.
Kuvaa tulee virityksestä kunhan maahantuoja saa toimitettua kyseisen alumiinisen säiliön.

khj-582 kirjoitti: Mutta nemossa nostettu painetta 4 bariin ja kulku maistuu ihan jees. Yleismittarilla suoritettujen lambaadan arvojen perusteella seos menee vedätyksessä laihaksi yli 4000 rpm.
Ratkaisuna on etten kierrättele yli 3500 rpm, se kun riittää näillä etäseudun maanteillä mainiosti.

Siskollani on vm 2000 111, 8-venaisena. Siitä nostin polttoainepaineen viiteen baariin, ottaa kiihdytyksissä täydet kierrokset eikä nikottele yhtään. Siskoni käyttää joskus raakaa 85:sta, joskus ihan ysikasia. Kaipa se lambda osaa huolehtia ettei mene rikkaalle 98:lla. Polttoainepumppu on tietenkin tavallista lujemmalla, sen verran testasin että kuuteen baariin saa säädettyä.

khj-582 kirjoitti:Väliraporttia nemon seikkailuista:
-Kulkee, kulkee... kuten Turos Hevi Geen biisissä ja jopa viiden päivän sateessa seisottaminen ilman ajoa ei kulkua/lähtöä heikennä. Ihan hyvä näin.

Talven varalle suunniteltu imusarjavastus on hylätty kuten myös arduino. Vastuksen teho olisi pitänyt olla jotakin 150 ja parin sadan watin välillä. Idean hylkäykseen johti luotettavuusodotukset ja helpon toteutuksen mahdottomuus. Arduino hylätiin liikana monimutkaisuutena ja pakkasen kestämättömyyden vuoksi. Eipä tuota italiaanolta muuta voi odottaakkaan.

Talvikäyttön kylmäkäynnistys suoritetaan siis apupolttoaineen voimin, kuten Sdelano demostroi ruiskulla. Itse tosin asennan radio-ohjattavan auton metallisen polttoainesäiliön bensiinille. Syöttö tapahtuu sähköisen polttoainepumpun voimin, sivistyneesti painikkeesta painaen matkustamon puolelta. Haihtuviin höyryihin ja alipaineongelmat ratkaistaan säiliön sijoituksella syöttöpaikkaa alemmas ja sekä korvausilma- että syöttöletkut kytkemällä imusarjaan.
Kuvaa tulee virityksestä kunhan maahantuoja saa toimitettua kyseisen alumiinisen säiliön.

Mikset käyttäis vaan moottori lämmitintä !?