Ladaboard

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Katollaoleva piipunpätkä on kulutustavaraa. Mitenkähän kauan sen sanottiinkaan kestävän?

No oho, oisko sata vuotta? kun meidän katolla on 25v vanha piippu ja on vieläki ku vasta muurattu.

,_,/ukka

Mulla on nyt 60v. piippu. Pellitys on tehty joskus 60-luvun loppupuolella. Piipun lerssi (piippua kiertävä valu) on ehjä. Jotkin väliseinätiilet hieman rapautuneet.

Tämä alkaa mennä pahasti ohi otsikon, joten jätän piiputtamisen tähän.

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Katollaoleva piipunpätkä on kulutustavaraa. Mitenkähän kauan sen sanottiinkaan kestävän?

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Mulla on nyt 60v. piippu. Pellitys on tehty joskus 60-luvun loppupuolella. Piipun lerssi (piippua kiertävä valu) on ehjä. Jotkin väliseinätiilet hieman rapautuneet.

Kestänyt 60v ja puhut kulutustavarasta?

,_,/ukka

Mitäs arvon raati tuumii oheisen linkin takana kuikuilevista keskuslämmityskattiloista? Ulkonäkö tuo kovasti mieleen pönttöuunin, mutta rakkineen toiminta hieman epäilyttää. En voi välttyä ajatukselta, että ne voivat nokeentua ja tervaantua herkästi, jolloin hyötysuhde kärsii. Suomalainen maahantuojakin näyttää olevan, mutta lienevätkö vielä toimittaneet yhtään tuollaista kattilaa ostajalle? Sinänsä kiinnostaisi, kun pannuhuoneeni on mitoitettu pikkuruiselle 60-luvun hiilikattilalle, ja uusilla puukattiloilla suojaetäisyydet (mm. 1000 mm vapaata tilaa luukkujen edessä) eivät toteudu, ellen siirrä seinää. Tuon kanssa suojaetäisyydet toteutuisivat helposti, mutta mutta...

t. Mikko

Tällaisella polttimella ei ole mitään tekemistä pönttöuunin kanssa. Palamisprosessia hallitaan aivan eri tavalla. Tuossa väitetään, että ilmakierrolla palaminen hallitaan tapahtuvaksi vain ylhäällä, mikä on ehkä mahdollista niin, ettei polttoainekerroksen alaosiin päästetä paloilmaa. Miten se tapahtuu, siitä ei tuossa juuri kerrota. Jokin muu ilmankierto tuolla täytyy olla kuin vaapaahengitys.

Katselinpa tarkemmin. Siis puuta kaasutetaan koko palavan aineen kerroksen osalla, mutta ilmaa annetaan vain palavan aineen yläpuolelle, jolloin puukaasu palaa. Moderni HäkäPönttöhän tuo on. Karmeat täyttötilavuudet. 8kuutiota vähintään kerralla. HuH Hellettä.

Keskellä on siis täyttöluukkua ja alhallalla tuhkanpoisto. Jos tuota osaa käyttää oikein niin voipa olla melko hyvä peli.

Minkähän mittaisen piipun vaatii, että vetoa on riittävästi? Meillä tahtoo ensimmäisellä sytytyksellä olla alapalokattilaan riittävän vedon saaminen hankalaa, vaikka piippu on metriä suositusta pidempi.
Tuo ei kyllä ole alapalokattila, mutta vetoa varmasti tarvii normaali kattilaa enempi, kun palamiseen tarvittavaa ilmaa kiskotaan ylhäältä alaspäin.

,_,/ukka

Tuolla väitetään, että kuiva puu palaa kuumemmin kuin tuore. Täyttä kukkua. Jos suuri määrä tuoretta puuta saadaan palamaan niin se palaa huomattavasti kuumemmalla liekillä kuin tuore. Tätä ominaisuutta ihmiset ovat jo pitkään käyttäneet mm. kalkin valmistuksessa.

mites nää ihme lämpöilmapumput, eiku mitä ne on, niitä saa jo jostain kuljun kartanosta 100 eurollakin jotain 2kW aparaatteja ja niitten pitäis kai kivasti pitää ainakin peruslämpö ja samalla vaihtaa ilmaa ja energian kulutus olisi tosi vähäinen, onx noissa jotain ideaa?

Ei ne vaihda ilmaa... Ideaa on kunnes tulee kovemmat pakkaset. Sitte pitää lämmittää jollakin muulla. Kunnolliset asennettuna 1500-2000euroa.

,_,/ukka

eli sellasella korvais normaalia sähkölämmitystä, mutta ei saisi mitään lisähyötyä, huijausta

Hyötyä on keväällä ja syksyllä, kun ei ole kovia pakkasia niin lämmittää samalla sähkömäärällä paljon enemmän kuin sähköpatterit. Kesällä voi käyttää viilentämään, mutta kovilla, laitteesta riippuen 10-20astetta, pakkasilla toimeton.

,_,/ukka

Maapallomme suurin öljy-yhtiö – amerikkalainen Exxon – on omaksunut saman, hyväksi havaitun, konstin kuin tupakkayhtiöt. Tupakkayhtiöt väittivät vuosikymmeniä, ettei tupakan ja syövän välillä ole yhteyttä, vaikka jokainen tervejärkinen ihminen tiesi, ettei se ole totta. Exxon väittää, ettei ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidin määrän suhteen ole mitään yhteyttä toisiinsa.

Exxonin vuotuiset tulot ovat yli 25’000’000’000 dollaria. Exxon rahoittaa useita ryhmiä, jotka levittävät omaa propagandaa, ettei mitään ilmastomuutosta ole olemassakaan. Yksi prosentti Exxonin liikevoitosta on 250’000´000 dollaria. Tällaisella rahamäärällä saa vaikka paavin kääntymään muslimiksi. Yksi väärän informaation lähettiläs on Myron Ebell, joka sai öljy-yhtiöltä todistettavasti ainakin 1.7 miljoonaa dollaria.

Katselin netistä Exxonin tv-mainoksen. Siinä kauniit pienet tytöt puhalsivat voikukan siemeniä, ja heidän alleen ilmestyi teksti: CO² They Call Pollution. We Call Life. Kaunista, niin kaunista.

Ilmalämpöpumppu on hemmetin hyvä kun ostaa tarpeeksi ison, kalliin ja tehokkaan. Satasella saa kivan jäähdytyskoneen ja jonkun Etelä-Eurooppaan suunnitellun lelun. Ne palaa varmasti Suomen talvessa. Itselläni on sellainen 4,8kw tykki, jolla voi ajaa kuin dieseliä tyhjäkäynnillä. Sillä saataisiin lämpöä irti -40asteessa, mutta siinä on "unitoiminto". Se käy nukkumaan -20astetta ja herää lämpötilan laskiessa. UniTila siinä on siksi, että mitä kovempi pakkanen sitä kovemmalle liikkuvat osat joutuvat. Ulkoyksikössä on vain yksi liikkuva osa, ropelli, joka imee ilmaa kennoston läpi.

Kaikkein tärkein on tehokas kennojen sulatus. Jos kennosto täyttyy jäästä, ropellin moottori joutuu koville. Pikkuhiljaa jää hiipii kohti ropellia ja polttaa lopulta vehkeen.

Se vehe on todella hyvä. Sitä ei tarvitse käytää automaatilla, mutta laiskalle siinä on kaikki automaattiohjaukset. Se tekee juuri niin kuin herra haluaa. Kuten tuolla kirjoitin en parempaa kaksikkoa keksi (ellei oteta kallista maalämpöä lukuun) kuin uunilämmitys ja ilmalämpöpumppu.

On sanottu, että ilmalämpöpumppu pitäisi ostaa niin, että sitä käytettäisi aina miltei ylikierroksilla. Silloin kuulemma saataisiin paras hyötysuhde. Tällä tarkoitettaneen sitä, että pumppu maksaisi itsensä mahdollisimman nopeasti takaisin. Minä taas ajattelen pitkällä aikavälillä. Ajan pumpullani tyhjäkäynnillä, jolloin oletan sen iäksi paljon enemmän kuin täydellä ajolla.

Pumppu on yksinkertainen. Siinä on kaksi moottoria kahdelle ropellille. Toinen sisällä ja toinen ulkona. Sitten siinä on pumppu lämmönkuljetusnesteen liikuttelua varten. Lisäksi tietenkin ohjauselektroniikka. Ohjaus toimii kaukosäätimellä, jossa on lämpötilan haistelija. Jos kaukosäätimestä loppuvat patterit tai se ei saa yhteyttä sisäyksikköön, pumppu siirtyy automaattisesti sisäyksikköohjaukseen eli se on käyttövarma. Sähkökatkon sattuessa pumppu ei toimi, mutta palaa sähkökatkoa edeltäneisiin asetuksiin kun sähköt kytkeytyvät.

Ilmalämpöpumppu ei ole mikään sähkölämmitin. Se haukkaa antamaansa lämpöön nähden huomattavasti vähemmän sähköä kuin sähköpatterit. Väitetään sen olevan kustannustehokkain suoran sähkölämmityksen kanssa. Toiseksi tulee öljy. Minä en ajattele kustannustehokkuutta. Minulle uunilämmityksen ja ilmalämpöpumpun sula rinnakkaiselo on luksusta. Kun lämpö ulkona laskee alle -10, niin kytken lämpöpumpun pois. Puu on minulle aina halvempaa. Mutta säästän omaa työtäni kun ajan pumpulla. Niin ja ei tarvitse aina olla pyytämässä lämmittäjää käymään jos sattuu olemaan pidempään pois.

Pumppu asennuksineen maksoi. Mutta saatiin sovittua aika iso työn osuus. Siitähän sain kotitalousvähennyksen. Energia-avustusta ilmalämpöpumppuihin ei saa, toisin kuin maalämpöön. Energia-avustusta kannattaa hakea kotikunnasta asunnon pääasiallisen lämmitysmuodon uudistamiseen, parantamiseen ja tehostamiseen. Avustus on haettava ennen työn teettämistä ja työn on oltava arvonlisäveron alaista. Ja varautukaa siihen, ettei virkamies helpolla neuvo tuon avustuksen hakemisessa. Työ on lisäksi kilpailutettava.

Mutta se siitä pumpusta. Laitata Lada-Jussi Tupla tai Kuitti -rahoilla kunnon pumput uuniesi oheen niin jää aikaa harrastella. Suosittelen lämpimästi. Niissä monissa on tehokkaan ilmansuodattimet, jotka keräävät pienhiukkaset ja pölyn. Eivät ole nykyään edes äänekkäitä.

PS: Minä en noita kauppaa enkä saa miltään virmalta mainosbonusta. En edes kerro mistä omani hommasin. Varokaa nettimyynnissä olevia itseasennettavia. Homma täytyy osata ja jos on itse asentanut takuu saattaa mitätöityä. Ammattilaiset asentakoon itse.

Kaikki ovat kyllä laitetta kehuneet, joilla se on. Hitsi kun ei ole nyt ylimääräistä rahaa sellaiseen, vaikka ajan mittaanhan se säästäisi.

Pöyhöinille vastausta

Pönttöuunia en itse ole koskaan varsinaisesti muurannut, olin kyllä ammattikoulussa aikoinaan mukana sellaisen "maketin" muurauksessa, joten tiedän kyllä sen muurausperiaatteen - "ensin pelti sitten tiili". Itse tein pääasiassa omakotitaloon liittyviä muuraustöitä - eli julkisivu-, piippu- ja takka/uunimuurauksia. Myös tarvittaessa rappaukset ja laatoitustyöt. Oma muurarin ammattini alkoi juuri siihen saumaan (80-luvun vaihde), joilloin omakotitaloihin alettiin taas rakentaa "paniikissa" varaavia tulisijoja - öljyhän oli loppumassa hetkellä millä hyvänsä. Vielä 70-luvullahan suosiossa olivat lähinnä avotakat jms.

Itse kyllä väitän, että pönttöuunin hyötysuhde ei ole sen parempi kuin vastaavalla periaatteella rakennetun tiili-vuolukivi- tai kaakeliuunin. Niiden poskikanavat ovat käytännössä aivan samanpituiset - uunin laesta sen sen jalkaan. Uunin lakeen voidaan lisätä massaa (esim. tiilikerroksia, hiekkaa) missä tahansa lämmitysuunissa. Lämmön keruupintaa on sitä vastoin enemmän suorakaiteen muotoisessa rakenteessa kuin pyöreässä, koska sen sisäpinnan pinta-ala on suurempi kuin pyöreässä. Suurimmassa osassa uuneja on pääasiassa kaksi alaspäin johtavaa savukanavaa, jos ei kyse ole ns. yläliittymähormista (liittymä lähellä kattoa -yleinen tosi wanhoissa piipuissa), jolloin uunin takaosassa savukaasu johdetaan savuhormiin. Näissä uuneissa myös savupellit sijaitsevat yleensä uunin yläosassa eivätkä savupiipussa.

Tästä mä en kyllä vähällä hellitä, mitään lämmitysuunityyppiä ei voi pitää ylivertaisena - kaikilla on puolensa. Esim. peltipöntön suurempi pintalämpötila on varmasti ollut mukava vanhoissa heikoimmin eristetyissä huoneissa jne..Liitän tähän pari kuvaa G.E.Aspin "Uuninmuuraaja"-kirjasta (1944), jossa selviää mm. peltipöntön ja tiiliuunin (Tarjanne) niiden pääpiirteissään "yhtäläinen rakenne". Jos se rautalangasta väännettynä paremmin uskottaisiin. Yhtenä vielä ns. tasalämpöinen peltipönttö, jolla korkean uunin lämpötilaeroja on pyritty tasaamaan. Idea voidaan toteuttaa myös helposti tiiliuunissa.



Vuolukiven hyvä varauskyky perustuu sen tilavuuspainoon, tiiltä painavampana materiaalina se pystyy varastoimaan enemmän lämpöä. Huomioitava on kuitenkin, että se "varattava lämpö" ei synny itsestään, vaan siihen on myös käytettävä enemmän polttopuuta!

Omassa talossa, joka on rakennettu 1890, on edelleen savupiippu ehjä myös katolla. Näissä wanhoissa piipuissahan se ylävahvistus on tehty tiilellä eikä betonilla ja piippu läpeensä pellitetty myös päältä ja pellitys yhtyy "saumattomana" saumattuun peltikatteeseen. Joten ei sitä välttämättä ainakaan saman muurarin tarvitse olla uudelleen korjaamassa. Satavuotiaat ja pahasti rapautuneet pönttöuunit (3kpl) purettiin tästä rakennuksesta 90-luvun vaihteissa ja tilalle muurattiin tiiliuunit. Samalla uusittiin myös leivinuuni ja 2kpl hellaa.

Eihän tietysti enää kukaan noita kaikkia jaksa enää lämmittää, joten asensin myös Tulikiven edustamat uunin sähkövastukset (4x500W) roikkumaan poskikanaviin. Niillä on helppo lämmittää uuni, jos ei halua puiden kanssa pelata ja varastoida sitä edullista yösähköä. Kyllähän näitä oli jokainen silloin ilkkumassa, mutta nyt voin sanoa, että ne on todella hyvä lisävaruste lämmitysuuneihin/varaaviin takkoihin.

Vastusten paikka ja periaate selviää tässä kuvassa (ei löytynyt kuin Tulikiven venäläiseltä sivustolta?)
http://www.google.com/translate?u=http% ... fi&ie=UTF8