Ladaboard

Mutta onhan siinä pakoputketkin. Niistä tulee osa pakokaasuista, mutta mitä sillä haettiin? Kyseessä 1910-luvun kisakone.

Tämä on niitä board track koneita, 8-venttiilinen, luultavasti Indian. Olen joskus nähnyt videon, jossa tuolta tulee hitonmoiset lieskat grillaamaan kuskin vasenta säärtä. En kyllä keksi funktiota tuolle pakoputken ohi virtaamiselle.

Kyseessä oli pakoventtiilien "ilmajäähdytys", jolla pyrittiin parantamaan lautasten kestävyyttä. 1910-luvulla ei vielä pystytty tekemään kestäviä pakoventtiileitä kisakäyttöön. 1920-luvun board-track koneissa jäähdytystä ei enää ollut.


Edellä jäi tuo Mishan yhteys Viroon väliin. Kyse oli tietysti Moskovan kisojen olympiaregatasta, jota luonnollisesti ei siellä voitu pitää, niin se järjestettiin Tallinnassa. Tallinnan olympiaregatalla oli myös oma maskotti: "Vigri"- hylje.

Joskus kuulemani mukaan nuo Regatan järjestelyihin osallistuneet Ladat, RAFit jne. olivat OM-rekisterillä (Olümpiamängud). Tallinnan kisojen järjestyshenkilökuntaa oli n.9000 henkeä 154 purjehtijaa kohti! Ei ole vaikea päätellä, että tuosta määrästä vähintään puolet oli KGB:stä.

Löytyi vanha promovideo Tallinnan kisoista, jossa esiintyy myös Monica Aspelund, esittäen kappaleen: "Kultaa-hopeaa" alkaen 12.28.

http://www.youtube.com/watch?v=ZbySW7UZ3Ss

Kuka tunnistaa paikan, jossa Monica laulaa?

Mikähän tarkoitus tällä rakennelmalla on?



No turhan vaikea varmaan tuosta kuvasta päätellä. Se on Rex Acmenista joskus 30-luvulla tehty 2-veto prototyyppi.

samarai kirjoitti:
Löytyi vanha promovideo Tallinnan kisoista, jossa esiintyy myös Monica Aspelund, esittäen kappaleen: "Kultaa-hopeaa" alkaen 12.28.

http://www.youtube.com/watch?v=ZbySW7UZ3Ss

Kuka tunnistaa paikan, jossa Monica laulaa?

Ihan siinä kisapaikan vieressä
http://goo.gl/maps/EkXac

Piritan luostarirauniot. Eikä ollut muuten Stalin tai Hitlerkään asialla, luostaria tuhoamassa, vaan Iivana Julma aikoinaan.

Hyvin Corona tunnistit paikan ja lisäksi tiesit kenen jäljiltä se tuhoutui.

samarai kirjoitti:No turhan vaikea varmaan tuosta kuvasta päätellä. Se on Rex Acmenista joskus 30-luvulla tehty 2-veto prototyyppi.

Taitaa se kardaaniveto toimia kuitenkin paremmin..?

Olisi jännä tietää vähän tietoja.

Vähän katselin netistä noita "pakkarimoottoreita", niin tuollaisella sivusta pyörittävällä vannerullalla ei tullut yhtään vastaan - tuntuu kyllä äkkiseltään helpolta asentaa paikalleen, mutta onkohan käytännössä oikein toimiva ratkaisu?

Takarenkaan päältä pyorittäviä apumoottoreita ja vaikeammin asennettavia, kiilahihnalla, ketjulla ja takapyörän sisään tai ulkopuolelle asennettavia moottoreita on kyllä lukuisia versioita ja lisäksi tietysti etupyörä ja keskimoottorit.

Takapyörän päältä pyörittävä Trojan vm.1950:
http://www.users.globalnet.co.uk/~pattl ... rc0119.htm

Ketjuvetoinen Rudge-Whitworth (mp) vm. 1920
http://www.oldbike.eu/wordpress/?page_id=3518

Ja tässä mennään kiilahihnan välityksellä 1 heppasella DKW:llä vuodelta 1920.
http://www.youtube.com/watch?v=HVg1sV1FNbU


Mm. tälläisia kiinalaisia apumoottoreita kaupitellaan tänäpäivänä:
http://www.finbike.fi/kauppa1/
http://www.youtube.com/watch?v=u-Z3wdAAfQ8

Zapsky kirjoitti:

samarai kirjoitti:No turhan vaikea varmaan tuosta kuvasta päätellä. Se on Rex Acmenista joskus 30-luvulla tehty 2-veto prototyyppi.

Taitaa se kardaaniveto toimia kuitenkin paremmin..?

Jaa, etupyörään veto ? Mites se sinne laitetaan?

Isä-Pavelille tuli joskus 50-luvulla autokauppojen kylkiäisenä etupyörään kitkavedolla toimiva Sysy-apumoottori. Se vaikutti ihan kokonaiselta, mutta olin vielä siinä iässä, että sen kunto ja polkupyörään asentaminen ei vielä kiinnostanut. Jonnekin romumiehelle se kai päätyi.
Sen verran vehkeestä tiedän, että se oli kotimaista tekoa ja kai lainaa jostain ruotsalaisesta vastaavasta.

Mutta mitä, ettekö ole kuulleet 2- ja 3-vetoisista moottoripyöristä? (3-veto siis sivuvaunullisissa)

samarai kirjoitti:Mm. tälläisia kiinalaisia apumoottoreita kaupitellaan tänäpäivänä:
http://www.finbike.fi/kauppa1/
http://www.youtube.com/watch?v=u-Z3wdAAfQ8

Meikäläisellä on yhdessä pyörässä kyseinen motti, ja voin vannoa että hurja on vehe! Asiallisen oloisesti rakennettu ja tehty, joskin poljinkäynnistäminen on hankalaa. Vetostartti helpompi. Huiput olen saanut gepsiin 77 km/h, ja siinä vaiheessa loppui välitykset ja uskallus kesken. Jos moottori olisi kiinni jossain hieman laadukkaammassa koneessa kuin Bilteman Cruiserissa (mikä sattui olemaan sama pyörä kuin paketin mukana tulleessa, kiinan kielisessä kasausohjeen kannessa. Arvatkaas mikä nauru siitä syntyi.), niin ajo-ominaisuudet ja turvallisuus kertaantuisivat taas monella.

Juu on kyllä kuultu
http://www.ladakerho.fi/ladaboard/viewt ... 2A#p313337
Ajattelin lähinnä tuossa Rexin voimansiirrossa sen toteutusta.

Mistähän näissä rakennuksissa on kyse? Haetaan rakennustapaa ja materiaalia.

Pavlovits kirjoitti: Sysy-apumoottori.
Sen verran vehkeestä tiedän, että se oli kotimaista tekoa ja kai lainaa jostain ruotsalaisesta vastaavasta.

Tästä Kauko Hyryläisen nekrologista selviää, että Sysyä valmisti Helsingin Vallilassa Auto-Koneistamo Oy, sen lisäksi Larus-perämoottoria, Hyry-moottorisahaa.
http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/19 ... %C3%A4inen

Kierrätys on kova juttu.

Ei ole kierrätysmateriaalista rakennettuja, jos sitä tarkoitit. Materiaalin säästöä tällä rakennustavalla on kyllä joskus haettu.

Tuon ensimmäisen kuvan rakennus on jo purkuvaiheessa , toinen vastavalmistunut ja hieman eri systeemillä materiaalin muodosta/käyttösuunnasta johtuen.

Tätä tuli mieleen kysyä, koska olen itse asunut 70-luvulla tuollaisessa samanlailla rakennetussa talossa kuin ensimmäisessä kuvassa.

Rakennukset on rakennettu luonnonkivistä.Ensimmäinen talo on ladottu luultavasti kalkkikivestä koska ikkunan päällä on vahvistava laatta.Kalkkikivi kestää puristusta mutta ei vääntöä.Nurkkapalkki voi olla betonia tai jopa terästä.Alempi talo on muurattu suomalaisesta pyörökivestä joka kestää mitä vaan.