ja jotkut sopivat isommat suuttimet, parempi bensapumppu, ja bensapainesäädin.lastu löytyi saksasta, jossain oli jopa linkki. tuola: http://ladakerho.mercy.hpsjr.fi/ladaboa ... lastu+1700
1700i viritys?
Otetaanpa tämä aihe taas esille. Nyt kaivattaisiin käytännön neuvoja bensanpaineen, sekä ruiskusuuttimen suhteen. Elikkä, mistä hankitaan sopiva bensapumppu ja sellainen säädin? Entä isomman ruiskusuuttimen hankintapaikka, kuinka ison siihen voi laittaa ettei ihan mene soosit sekaisin? Suutin ei tarvitse olla katsastukseen sopiva, mikäli se on helposti vaihdettavissa vakion tilalle ja toisinpäin. Katin tuhoutumista ei tarvitse pelätä, koska se saa nautiskella puhtaasta ilmasta loppuvuoden.
En ole vielä edes katsonut missä tuo bensapumppu sijaitsee, joten minkähänlainen siihen sopisi tilalle? Ilmeisesti se kuitenkin on tankin sisällä ja se aiheuttaa tietysti ongelmia. Onko ladassa vakiona bensanpaineensäädintä, ja jos on niin missähän se taas sijaitsee? Mihin tuo säädin laitetaan jos ruisku toimii siten että suuttimen ohi tavallaan virtaa kokoajan bensaa, jota se päästää kaasuläpän päälle ohjauksen saatuaan, vai ymmärsinkö vähän väärin bensan kulun systeemissä?
En ole vielä edes katsonut missä tuo bensapumppu sijaitsee, joten minkähänlainen siihen sopisi tilalle? Ilmeisesti se kuitenkin on tankin sisällä ja se aiheuttaa tietysti ongelmia. Onko ladassa vakiona bensanpaineensäädintä, ja jos on niin missähän se taas sijaitsee? Mihin tuo säädin laitetaan jos ruisku toimii siten että suuttimen ohi tavallaan virtaa kokoajan bensaa, jota se päästää kaasuläpän päälle ohjauksen saatuaan, vai ymmärsinkö vähän väärin bensan kulun systeemissä?
En kai liian tyhmiä kysellyt kun ei vastauksia ole yhtään tullut?
Ruiskusuuttimista kiinnostaisi niiden yhteensopivuus, eli käykö kierteet, letkut ja lohdot suoraan liittämällä, vai joutuuko muokkaamaan paljoa? Jos vaikka 2.0 opelin suuttimen hankkisi, tai jotain. Eikö kukaan tiedä ladan bensalinjoista noita asioita joita koitan selvittää? Pakko se on jostakin tämän ruutan perustiedot hankkia.
Ruiskusuuttimista kiinnostaisi niiden yhteensopivuus, eli käykö kierteet, letkut ja lohdot suoraan liittämällä, vai joutuuko muokkaamaan paljoa? Jos vaikka 2.0 opelin suuttimen hankkisi, tai jotain. Eikö kukaan tiedä ladan bensalinjoista noita asioita joita koitan selvittää? Pakko se on jostakin tämän ruutan perustiedot hankkia.
1-piste ruiskussahan on hyvin matala ruiskutuspaine. Joten pääset hyvin pitkälle pelkällä paineen nostolla, suutinta tuohon tuskin tarvitsee lainkaan vaihtaa. Vakammassa virityksessä sitten kannattaa harkita joko tuplia tai MS:ää, jälkimmäisellä saisi päästöistäkin läpi.
Paineen nosto kannattanee toteuttaa erillisellä säiliöllä, eli käytät vakiopumppua siirtopumppuna (vaikka etuvastuksen kanssa) ja kerääjäsäiliöstä sitten korkeapainepumpulla säätimen läpi ruiskun ruokinta.
Päästöt voi kyllä tulla ongelmaksi, koska kun painetta nostaa, niin bensamäärä lisääntyy myös tyhjäkäynnillä, jolle tuo lisäys on tarpeeton. En tosin tiedä kuinka fiksusti tuo orkkis ruutta osaa säätää lambdan kanssa tuota.
Pumppu kannattanee tilata vaikka motonetistä jonkun ruiskuauton alta. Ainakin jossain saabeissa ja volvoissa on ollut noin 100e maksavia pumppuja jotka varmasti toimivat. Säädettävä säädin jostain virikaupasta, esimerkiksi vaikka free technics. Kannattaa varmistua että pystyt sitten säätimellä saamaan paineen riittävän alas, koska nuo on usein tarkoitettu monipisteruiskuihin joissa paineet paljon suurempia. Lisäksi tarvitset ehdottomasti kunnon painemittarin polttoainelinjaan.
Noilla nyt alkuun vaikka.
Paineen nosto kannattanee toteuttaa erillisellä säiliöllä, eli käytät vakiopumppua siirtopumppuna (vaikka etuvastuksen kanssa) ja kerääjäsäiliöstä sitten korkeapainepumpulla säätimen läpi ruiskun ruokinta.
Päästöt voi kyllä tulla ongelmaksi, koska kun painetta nostaa, niin bensamäärä lisääntyy myös tyhjäkäynnillä, jolle tuo lisäys on tarpeeton. En tosin tiedä kuinka fiksusti tuo orkkis ruutta osaa säätää lambdan kanssa tuota.
Pumppu kannattanee tilata vaikka motonetistä jonkun ruiskuauton alta. Ainakin jossain saabeissa ja volvoissa on ollut noin 100e maksavia pumppuja jotka varmasti toimivat. Säädettävä säädin jostain virikaupasta, esimerkiksi vaikka free technics. Kannattaa varmistua että pystyt sitten säätimellä saamaan paineen riittävän alas, koska nuo on usein tarkoitettu monipisteruiskuihin joissa paineet paljon suurempia. Lisäksi tarvitset ehdottomasti kunnon painemittarin polttoainelinjaan.
Noilla nyt alkuun vaikka.
Vauhdin tae - alamäki
Noniin, nyt rupesi tulemaan niitä kaivattuja tietoja.
MS:ällä tarkoittanet Megaruuttaa? Netissä selatessa törmäsin karuun totuuteen Hestecin ruiskusta, ominaisuudet näyttävät suorastaan loistavilta, mutta hintaakin on sitten riittävästi. Jokin halvempi pitää löytää tulevaisuuden 4-p kokeiluihin, mutta ohjelmoitavuus ja ominaisuudet eivät paljoa saisi kärsiä. Ehkäpä tuo Megaruisku olisi sitten se oikea vaihtoehto.
Mitenkäs tuo bensa tarkalleen ottaen tässä systeemissä sitten virtaa, paineensäätimen merkitys on jäänyt vähän epäselväksi kun luulisin bensan kiertävän kokoajan järjestelmässä, ja tuossa paluulinjassa ei kauheasti ole vastusta, niin jos syöttöputkeen laittaa säätimen niin silloinhan ei painetta saa nostettua? Vai onko paluulinja jotenkin kuristettu, vai miten tuo homma toimii?
Enpä tuosta kerääjäsäiliön rakenteestakaan mitään tiedä, pitää koittaa löytää netistä jokin valmis toteutus ja matkia siitä. Kiitos kovasti, näillä nevoillakin jo pääsen taas kartuttamaan tietoja lisää.
MS:ällä tarkoittanet Megaruuttaa? Netissä selatessa törmäsin karuun totuuteen Hestecin ruiskusta, ominaisuudet näyttävät suorastaan loistavilta, mutta hintaakin on sitten riittävästi. Jokin halvempi pitää löytää tulevaisuuden 4-p kokeiluihin, mutta ohjelmoitavuus ja ominaisuudet eivät paljoa saisi kärsiä. Ehkäpä tuo Megaruisku olisi sitten se oikea vaihtoehto.
Mitenkäs tuo bensa tarkalleen ottaen tässä systeemissä sitten virtaa, paineensäätimen merkitys on jäänyt vähän epäselväksi kun luulisin bensan kiertävän kokoajan järjestelmässä, ja tuossa paluulinjassa ei kauheasti ole vastusta, niin jos syöttöputkeen laittaa säätimen niin silloinhan ei painetta saa nostettua? Vai onko paluulinja jotenkin kuristettu, vai miten tuo homma toimii?
Enpä tuosta kerääjäsäiliön rakenteestakaan mitään tiedä, pitää koittaa löytää netistä jokin valmis toteutus ja matkia siitä. Kiitos kovasti, näillä nevoillakin jo pääsen taas kartuttamaan tietoja lisää.
Se paineen säädin on nimen omaan paluulinjassa, eli kun paine nousee riittäväksi niin se avaa kanavan takaisin tankkiin. Paineen säätimeen pääsee käsiksi kun ottaa ilmanputsarin pois, sen alta paljastuu ruiskuyksikön yläosassa pellikuppi joka on kiini 4torx ruuvilla kokoa t15 kuvun keskellä on säätöruuvi josta saa painetta hienosäädettyä avaimeksi käynee t10 torx jossa reikä keskellä. Jos kovin paljon pitää nostaa niin sitten joutuu kuvun ottamaan auki ja vaihtamaan jousen jäykempään. Periaatteessa Lambda korjauksen pitäisi pystyä säätämään seokset osakuormalle sopivaksi paineen noston jälkeenkin, mutta varsinkin kylmänä kun voi kone käydä mahdottoman rikkaalla.
Ongelma ratkeaa helposti kun tekee tuon vakio säätimen tilalle peitelaipan ja pistää normaalin ruiskusäätimen paluuletkun väliin ja siitä tunnistus letku imusarjaan, sitten pysyy paine pienenä kun on alipainetta imusarjassa ja vasta läppä auki nousee.
Ongelma ratkeaa helposti kun tekee tuon vakio säätimen tilalle peitelaipan ja pistää normaalin ruiskusäätimen paluuletkun väliin ja siitä tunnistus letku imusarjaan, sitten pysyy paine pienenä kun on alipainetta imusarjassa ja vasta läppä auki nousee.
Vapari ei ole vaihtoehto.
voimaa
voimaa
Eikä tartte käyttää edes kertovaa kun vaan on imusarjan paineen tunnistuksella, eli normaali säädinjokapitää paineen vakiona imusarjaan nähden, mutta koska suutin onkin ennen kaasuläppää niin todellisuudessa suuttimen sisään ja ulsotulon välinen paine nousee kaasua painettaessa.
Periaatteessa sen omankin pystyisi muuttamaan imusarjan painetta mittaavaksi, sen ilman paineen haistelu reikä on siinäpeltikupissa joka siis ilmansuodattimessa, siihen jos juottaa putken jonka vetää imusarjaan niin johan laskee paineet joutokäynnillä.
Työkaverin vw 1piteruutasta jouduttiin nostamaan painetta aika rajustikin eikä koneelle tehty muuta ku kevyt porttaus (virtauspenkki väitti että 170 heppaa virtaisi ilman imusarjaa) Muuten toimii hyvin mutta ekan käynistyksen jälkeen ei meinannu liialta pensalta pysyä käynnissä, mutta heti kunlambda lämpeni niin rupesi käymään. Viikko meni ennen kuin monomotronic oppi käymään myös kylmällä lambdalla. Ja luultavasti sama toistuu jos akunkaapelit irrottaa.
Periaatteessa sen omankin pystyisi muuttamaan imusarjan painetta mittaavaksi, sen ilman paineen haistelu reikä on siinäpeltikupissa joka siis ilmansuodattimessa, siihen jos juottaa putken jonka vetää imusarjaan niin johan laskee paineet joutokäynnillä.
Työkaverin vw 1piteruutasta jouduttiin nostamaan painetta aika rajustikin eikä koneelle tehty muuta ku kevyt porttaus (virtauspenkki väitti että 170 heppaa virtaisi ilman imusarjaa) Muuten toimii hyvin mutta ekan käynistyksen jälkeen ei meinannu liialta pensalta pysyä käynnissä, mutta heti kunlambda lämpeni niin rupesi käymään. Viikko meni ennen kuin monomotronic oppi käymään myös kylmällä lambdalla. Ja luultavasti sama toistuu jos akunkaapelit irrottaa.
Vapari ei ole vaihtoehto.
voimaa
voimaa
Ideana on tehdä tuollaiset tavalliset kikat kuten kanavien kohdistukset, palotilat, parempi nokka, vähän lisää ruttua ja paremmat virtausmahdollisuudet imu-, sekä pakopuolelle.
Todellista kakunlisäämistarvetta en tiedä kun ei ole seosmittaria, mutta eiköhän tässä bensaa tarvita lisää kun ruvetaan tehoja hakemaan. Minkäslaiseen lambda arvoon pitäisi pyrkiä jos haluaa paljon tehoja? Ja vaihteleeko optimaalinen arvo eri kierroksilla?
Katille ohjelmoitu ruiskuboksihan koittaa pitää lambdan siinä yhden tietämissä kun taas 0,8 kohdilla taisi tulla paras teho? Tulipa mieleen että jos painetta saisi sen verran lisättyä ettei boksi saisi vedettyä seosta noin laihalla niin siitähän voisi olla jopa hyötyä :idea:
Kuinkas tuon ruiskun vakio kaasuläppä rajoittaa menoa, jääkö liian pieneksi kovinkin helpolla viritellessä?
Todellista kakunlisäämistarvetta en tiedä kun ei ole seosmittaria, mutta eiköhän tässä bensaa tarvita lisää kun ruvetaan tehoja hakemaan. Minkäslaiseen lambda arvoon pitäisi pyrkiä jos haluaa paljon tehoja? Ja vaihteleeko optimaalinen arvo eri kierroksilla?
Katille ohjelmoitu ruiskuboksihan koittaa pitää lambdan siinä yhden tietämissä kun taas 0,8 kohdilla taisi tulla paras teho? Tulipa mieleen että jos painetta saisi sen verran lisättyä ettei boksi saisi vedettyä seosta noin laihalla niin siitähän voisi olla jopa hyötyä :idea:
Kuinkas tuon ruiskun vakio kaasuläppä rajoittaa menoa, jääkö liian pieneksi kovinkin helpolla viritellessä?
poksi yrittää korjata seosta vain osakuormalla jolloin se on jopa suotavaa, kaasupohjassa ei tietääkseni missäänautossa olellambdakorjaus käytössä (poislukien laajakaistalambdalla varustetut kuten mun turbolada) Eli painetta sen verran että kaasupojassa on seokset hieman rikkaalla ja antaa poksin korjata loput alueet.
vakio kaasuläppä on kyllämelko pieni mutta ei mulla ole ahtoputkistokaan paljoa sen suurempi kun 1pisteruutan läppä, ja hyvin vetää ennen turbon heräämistäkin.
Paras teho tulee kapeakaistalambdan jänitteellä 0.7-0.9v riippuen anturista (eivätole tarkkoja kuin optimiseoksella 0.5v eli lambda arvona 1)
vakio kaasuläppä on kyllämelko pieni mutta ei mulla ole ahtoputkistokaan paljoa sen suurempi kun 1pisteruutan läppä, ja hyvin vetää ennen turbon heräämistäkin.
Paras teho tulee kapeakaistalambdan jänitteellä 0.7-0.9v riippuen anturista (eivätole tarkkoja kuin optimiseoksella 0.5v eli lambda arvona 1)
Viimeksi muokannut Turbiini, 9.1.2006 23:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vapari ei ole vaihtoehto.
voimaa
voimaa
Nokan kanssa kannattaa olla varovainen kun vähäpäästöistä virittää. Jos hiotutat niin mainitse tuo vähäpäästöisyys.
Seosmittarin tarvitset kyllä. Maksimitehot saat jollain 0,85 lambdalla ja taloudellisuuden jossain karvan yli 1:ssä. Kattihan vaatii tuon seossuhteen molemminpuolin stökiömetriaa, eli ykköstä. Arvot ovat kaikilla kierroksilla samat.
En usko että kaasuläppä ensimmäinen rajoitin on. Tuo ruisku loppuu, samoin kun imusarjakin.
Seosmittarin tarvitset kyllä. Maksimitehot saat jollain 0,85 lambdalla ja taloudellisuuden jossain karvan yli 1:ssä. Kattihan vaatii tuon seossuhteen molemminpuolin stökiömetriaa, eli ykköstä. Arvot ovat kaikilla kierroksilla samat.
En usko että kaasuläppä ensimmäinen rajoitin on. Tuo ruisku loppuu, samoin kun imusarjakin.
Vauhdin tae - alamäki
Ei kukaan sattuisi tietämään minkälaiset seokset tässä ruiskussa on vakiona kaasupohjassa? Jotenkin vain epäilen että ei ainakaan ne kaikkein optimaalisimmat.
Ja tosiaan, tuosta uudesta aihiosta otettava tuleva virikone on menossa nappikseen joten vähäpäästöisyyden voi unohtaa ihan laillisesti. Ruiskua pitää siis parantaa paremmalla pumpulla paineita nostamalla kunhan pääsen tositoimiin.
Ja tosiaan, tuosta uudesta aihiosta otettava tuleva virikone on menossa nappikseen joten vähäpäästöisyyden voi unohtaa ihan laillisesti. Ruiskua pitää siis parantaa paremmalla pumpulla paineita nostamalla kunhan pääsen tositoimiin.
Johan rupesi kiinnostamaan, mitä kautta tuo putki pitäisi viedä imusarjaan tuolta paineensäätäjästä? Täytyy huomenna kurkistaa tuon säätimen sijoituspaikkaan ja ruveta miettimään alipaineohjauksen toteuttamista.Turbiini kirjoitti:Eikä tartte käyttää edes kertovaa kun vaan on imusarjan paineen tunnistuksella, eli normaali säädinjokapitää paineen vakiona imusarjaan nähden, mutta koska suutin onkin ennen kaasuläppää niin todellisuudessa suuttimen sisään ja ulsotulon välinen paine nousee kaasua painettaessa.
Periaatteessa sen omankin pystyisi muuttamaan imusarjan painetta mittaavaksi, sen ilman paineen haistelu reikä on siinäpeltikupissa joka siis ilmansuodattimessa, siihen jos juottaa putken jonka vetää imusarjaan niin johan laskee paineet joutokäynnillä.
Työkaverin vw 1piteruutasta jouduttiin nostamaan painetta aika rajustikin eikä koneelle tehty muuta ku kevyt porttaus (virtauspenkki väitti että 170 heppaa virtaisi ilman imusarjaa) Muuten toimii hyvin mutta ekan käynistyksen jälkeen ei meinannu liialta pensalta pysyä käynnissä, mutta heti kunlambda lämpeni niin rupesi käymään. Viikko meni ennen kuin monomotronic oppi käymään myös kylmällä lambdalla. Ja luultavasti sama toistuu jos akunkaapelit irrottaa.