Tehdäänpä isompi päivitys!
Osa suuunnitelmista mennyt uusiksi viimeisiltä postauksilta.
Sain korviini tiedon, että viimeinkin oli tullut tilaa yhteen vuosia havittelemaani tallipaikkaan. Tilaisuuteenhan täytyi tarttua!
Pienen siistimisen ja järjestelyn jälkeen, saatiin oiva Ladan mentävä aukko..
Siinä sitten olikin hässäkkää, kun haalittiin työkaluja ja vermeitä. Pöydät ja hyllytkin rakenneltiin.
Eräisellä ManseMotorsin visiitillä, sain samalla pientä valistusta 110 Ladan 16v moottoriswapista. Ei kuulemma iso homma, ja onhan niitä pari jo leimattukin takavetoisissa Ladoissa. Täytyihän semmonen 16v 110 Lada sitten hakea.
Matkalla Raisioon sain puhelun "pienestä yllätyksestä", mikä paikan päällä selvisi kahdella pytyllä käyväksi Ladaksi. Koska Ladaa tultiin ostamaan, niin Lada myös ostetaan ja samalla vaivalla ajetaan kotio.. kahdella pytyllä.. 250km. Surullista.
Siinä se olis.
Sovitusta.
Löysin netistä juttua, missä eräs virolainen kilpakuski oli käyttänyt Fordin OHC Type9 vaihteistoa Samaran koneen jatkeena, käyttäen Ladan omaa kytkinkoppaa. Kytkinkopan ja vaihteiston väliin täytyy kuitenkin tehdä sovitepala.
Sattumoisin tallin nurkilta löytyi kyseinen Fordin aski, eikun soveltamaan.
Laatikkona oikein oiva ratkasu, kestää ja halpa. Osiakin vielä saa. Lisäksi tuo vaihdekeppiä n. 30cm taaksepäin, mutta omaan käteen se on vain hyvä asia!
Kävin ManseMotorsilta noutamaan
parit alustan osat.
Vaihdelaatikon välilaippa saapui Virosta.
Valmistettu Alumec-89 alumiinista.
Osia lähdössä hiekkapuhallukseen.
Täytyy etupyörän koteloita vähän puhdistella massasta ja pintaruosteesta. Samalla vahvikehitsaan saumat.
Etupalkki hiekkapuhallettuna ja vahvikehitsattuna.
Etujarrusatuloiden rungot hiekkapuhallettuna ja maalattuna. Loput osat tulikin uutena Venäjältä. Saa nähdä pysyykö
tuo Hammertien maali hyvin pinnassa. Levyt saa keskiöönsä saman värin.
Ensi talvena täytyy tehdä etujarrut uusiksi kuitenkin, koska jäähdyttämättömät jarrut ei varmaan ihan hirveitä kestä radalla.
Loppujakin osia saapui ManseMotorsin kautta.
Ajankuluksi siinä sitten aloin konehuonettakin vähän jo siivoilemaan ja siistimään. Saumat pitää putsata ja vahvikehitsata myös täältä. Mainittavana "ongelmana" olivat nuo etupalkin kiinnityspultit, mitkä sijaitsee konehuoneen runkopalkeissa. Kuitenkin niin, että kanta on runkopalkin sisällä lukittuna semmoisilla metalliliuskoilla. Arvatkaapa pyörikö tyhjää, kun etupalkkia irroittelin..
Parin reiän ja puukkosahan jälkeen saatiin kannat halki ja pultit pihalle. Nyt täytyy tehä huoltoystävällisempi ratkaisu ja jättää reiät palkkiin, josta voi aina
upottaa työkalun reikään.
Vähän kärsimättömänä tuli myös soviteltua alustan osia kuiviltaan. Kaikki ainakin näillä sovittamisilla on lähes bolt-on. Puhutaan kuitenkin Venäläisvalmisteisista osista..
Etualatukivarret.
Taka-akseliin takavakaaja. Pienellä mukiloinnilla ja hiomisella se meni paikalleen. Tukivarret on alkuperäisiä vastaavat, mutta pusla on VFTS-tyyppinen. Panhard onkin säädettävää mallia.
Poikkesin tossa naapuripaikkakunnalla Pohjanperän verstaalla. Melko innokkaana oli valmis tekemään koneen mulle. Innokkaampi taidan asiasta itse olla!
Kansi tulikin kiikutettua sitten Teuvolle, joka siinä vähän tutkaili sitä. Yli 40 vuoden kokemuksella osasi heti kertoa, että huomattavasti fiksumman oloinen kun esim. Toyotan arvostettu 4A-GE. Kuulemma 250hp ei ole edes ongelma tavoitteena, mutta mulle kyllä riittäis se 200hp:kin!
Teuvo tekee myös alakerran, mielenkiinnolla odotetaan mitä saadaan pihalle! Ihan perinteinen kone
ei ole tulossa.. !
Keulan värkkäilyt alkais oleen kohta valmiita, lukuun ottamattta konehuonetta. Vahvikehitsaukset ja maalaukset / massaukset pyöräkoteloihin, niin päästään kokoamaan etupäätä.
Viimeisimpänä tekona, kairattiin tuplavakaajalle tarvittava tila.
Konehuonetta on parsittu, ja viimeinkin alkaa saamaan 'tilaa'.
Sähköjä kun revin pois, niin tulin yksinkertaisesti siihen tulokseen, että tehdään nekin täysin uusiksi! Nykyset on aikalailla alkuperäiset, mutta kattaa kaikkea turhaa, mitä itse en tarvitse. Tarkoitus on tehdä ihan ns. 'kilpasähköt'.
Siinä myös pikkuhiljaa aloin ihmettelemään jousi/iskari -yhdistelmiä. Valikoimia löytyy aika lailla, mutta taidan päätyä kuitenkin AVO:n tarjontaan. Eteen napsusäätöiset alkuperäisiä lyhyemmät tolpat ja jouset haetaan kohdilleen ajokorkeuden mukaan. Taakse olikin vähän enemmän mietittävää, kun vakio jousitusratkaisu ei oikein miellytä pääkoppaa, mutta isoja muutoksiakaan ei voi tehdä, koska nyt jo on epävarmaa kesän ajamiset.
Tämänmoiseen ratkaisuun päädyttiin pohdinnan päätteeksi, parit havannointikuvat tarinoineen:
AVO:ltahan saa aika huokeasti yleismallisia kynätolppia, onneksi juurikin molemminpuolisilla silmukkakiinnityksillä. Yläpää tarvisi vain jäykistää.
Tehdään paksusta latasta tukeva 90 asteen kulmatuki, josta toinen pää tulee iskarin yläpäähän kiinni ja toinen auton pohjaan.
Kontin puolelle tehtäisiin paksusta raudasta vastapuolelle levy, mihin se kulmatuki kiinnitetään. Lisäks tehtäisiin takapyörän koteloiden välille poikkituki, josta lähtee lisätuet vastapuolella olevaan levyyn.
Näin varmaan saatais huomattavasti tukevampi ja kestävämpi kiinnitys iskarin yläpäälle, ja samalla myös takapää jäykistyisi.
Mietteitä?
Omaatko ylimääräisen hitsauskaasupullon Pirkanmaan / Kanta-Hämeen alueella? Laita YV:tä, jos olet halukas vuokraamaan sen talven ajaksi!
