Ladaboard

aika saman näkönen on letkulähtö. het sit niin tiukka ryssän vinkkeli kun saa tehtyä
kai se on koneistaja osannut tehä riittävän kovan rympin mun teräspyörään että ei irtoa

ainiin, unohtu vielä lisätä että laturit ei kestä jatkuvia kovia kierroksia. oliko vakio 110:n 16v kone rajotettu n.6500 rpm. sen yli kun pyörii niin menee laturi ylikierroksille ja paukkuu. 4 laturi jo menossa.. nyt ollu isomman hihnapyörän metsästystä. vakion halkasija 54mm hihnan kohdalta.

tarviketorin myyjä tuumasi että kyllä he puhaltaa pelin poikki jos alan ravaamaan takuuseen latureita

Tooberi kirjoitti:nyt ollu isomman hihnapyörän metsästystä. vakion halkasija 54mm hihnan kohdalta.

Oliko sinulla sorvaria käytettävissä, äkkiähän tuollaisen sorvaa sopivan kapealla pistoterällä. Keskelle vaan 14mm:n reikä

Myös sellainen tasainen lieriö toimii moniurahihnan kanssa, kunhan vaan sivuilla on olakkeet jotka estävät hihnan paikaltaanhyppäämisen. Varsinkin kun halkaisija kasvaa niin pitopinta lisääntyy.

Tooberi kirjoitti: tuo limppu lähtee sorvarille ni saa laittaa lastun lentämään.

Niin sorvarihan olikin käytettävissä
Teetätä alumiinista laturiin uusi pyörä niin tulee entistä kierrosherkempi

Tuliha se limppu. Jostaki syystä keveni koneistamolla, paino nyt 5.3 kg. nyt pitäs passata alkuperänen startti nakkaamalla.



tuo tasapainotettiin samalla, ei ollu kuulemma paljon heittoa.


Jos se nyt pysys vähä aikaa hammaskehä paikallaan.

löyty sopiva hihnapyöräki laturiin, 2 litrasesta nissan primerasta. löyty lähempää ku luulinkaan ku katto vaan käyttiksen konepellin alle kaverilla sattu olemaan nissanin laturi irrallaan niin pysty vertailemaan hihnapyöriä. nissanissa halkasija remmin kohalta n.64mm, eli noin sentin isompi. tosin ei passaa alkuperäseen 110/samara sarjan latureihin kun mulla on tarvike, ja siinä on erilainen hihnapyörä. akseliki 17mm ja alkuperäsessä 15mm. kaveri katto että näyttää mun laturi kunnostetulta boschilaiselta, silläkö se pyörä passaski ku nissanissa boschin laturi seuraavana kattelemaan pitempää hihnaa varaosapuljusta ja kokeilemaan palaako latauksen merkkivalo tyhjäkäynnillä.. ainaha sitä tyhjäkäyntiä voi nostaa

Tooberi kirjoitti:Tuliha se limppu. Jostaki syystä keveni koneistamolla, paino nyt 5.3 kg. nyt pitäs passata alkuperänen startti nakkaamalla.



tuo tasapainotettiin samalla, ei ollu kuulemma paljon heittoa.


Jos se nyt pysys vähä aikaa hammaskehä paikallaan.

löyty sopiva hihnapyöräki laturiin, 2 litrasesta nissan primerasta. löyty lähempää ku luulinkaan ku katto vaan käyttiksen konepellin alle kaverilla sattu olemaan nissanin laturi irrallaan niin pysty vertailemaan hihnapyöriä. nissanissa halkasija remmin kohalta n.64mm, eli noin sentin isompi. tosin ei passaa alkuperäseen 110/samara sarjan latureihin kun mulla on tarvike, ja siinä on erilainen hihnapyörä. akseliki 17mm ja alkuperäsessä 15mm. kaveri katto että näyttää mun laturi kunnostetulta boschilaiselta, silläkö se pyörä passaski ku nissanissa boschin laturi seuraavana kattelemaan pitempää hihnaa varaosapuljusta ja kokeilemaan palaako latauksen merkkivalo tyhjäkäynnillä.. ainaha sitä tyhjäkäyntiä voi nostaa

multa kävit sahaa laatikosta akselin poikki

Onko tooberilla nyt sitten etu- vai takapotkun vauhtipyörä? Ja sopiiko aivan koskematon takapotkun startti paikalleen?

Mazak- kirjoitti:Onko tooberilla nyt sitten etu- vai takapotkun vauhtipyörä? Ja sopiiko aivan koskematon takapotkun startti paikalleen?

etuvetosen vauhtipyörä. kun koneistuttaa takavetosen hammaskehän samalle tasalle kuin se takavetoisessa on reunasta mitattuna lohkon päätyyn niin tottakai takavetoisen startti passaa. useita millejä pitää ottaa etuvetosen limpusta tavaraa pois koneen puoleiselta laidalta.

Kuinkas jos siirtäis askia x sentimetriä eteenpäin, tietty kardaaniahan voi joutua tuunaamaan, tai tekee tämän - 'amerikkalaissekotuksissa' joskus niin suositun - sovitusvälilaipan? Tulis tilaa vesiputkille sun muille tarvittaville 'tuninki-kikottimille'.

Ladavaari kirjoitti:Kuinkas jos siirtäis askia x sentimetriä eteenpäin, tietty kardaaniahan voi joutua tuunaamaan, tai tekee tämän - 'amerikkalaissekotuksissa' joskus niin suositun - sovitusvälilaipan? Tulis tilaa vesiputkille sun muille tarvittaville 'tuninki-kikottimille'.

jos laatikkoa siirtää, ottaa simpukoiden välinen tanko helpommin kiinni laatikon ja koneen väliseen peltiin. jos taas siirtää konetta eteenpäin paksulla välilaipalla, voi tulla murheita kytkinakselin kanssa yltääkö kampuralle. toinen paikka on kytkimen painelaakeri. sitä pakettia kun joutuu muutenkin jatkamaan että toimii, niin jos kone/kytkin on kauempana joutuu sitä jatkamaan saman x senttiä pidemmäksi. helpoimmalla voi päästä jos näyttää tulipellille isoa lekaa, mallailee kone/laatikko pakettia paikalleen ja tekee sopivanlaisen pienehkön vesiletkunlähdön.

Tooberi kirjoitti:

Ladavaari kirjoitti:Kuinkas jos siirtäis askia x sentimetriä eteenpäin, tietty kardaaniahan voi joutua tuunaamaan, tai tekee tämän - 'amerikkalaissekotuksissa' joskus niin suositun - sovitusvälilaipan? Tulis tilaa vesiputkille sun muille tarvittaville 'tuninki-kikottimille'.

jos laatikkoa siirtää, ottaa simpukoiden välinen tanko helpommin kiinni laatikon ja koneen väliseen peltiin. jos taas siirtää konetta eteenpäin paksulla välilaipalla, voi tulla murheita kytkinakselin kanssa yltääkö kampuralle. toinen paikka on kytkimen painelaakeri. sitä pakettia kun joutuu muutenkin jatkamaan että toimii, niin jos kone/kytkin on kauempana joutuu sitä jatkamaan saman x senttiä pidemmäksi. helpoimmalla voi päästä jos näyttää tulipellille isoa lekaa, mallailee kone/laatikko pakettia paikalleen ja tekee sopivanlaisen pienehkön vesiletkunlähdön.

Jos siinä on yksi kone-loota kiinnityspisteistä limittäin - eikö se niin ollu? -, välipalan ei välttämättä tarvi olla kovinkaan paksu. Lujahkosta levystä 5-6milliä riittää, sitä luokkaa vahvuutta oli välilaippa kun 5,7DX tiiselin perään laitettiin aikanaan TH200-4R:n tilalle Th700-4R. (En enää muista mitä oli tavara, ei kuitenkaan mitään räkä-kolme-seiskaa.)Se painelaakeri saattaa muodostaa kyllä siltikin pienen pulman.

Ladavaari kirjoitti:

Tooberi kirjoitti:

Ladavaari kirjoitti:Kuinkas jos siirtäis askia x sentimetriä eteenpäin, tietty kardaaniahan voi joutua tuunaamaan, tai tekee tämän - 'amerikkalaissekotuksissa' joskus niin suositun - sovitusvälilaipan? Tulis tilaa vesiputkille sun muille tarvittaville 'tuninki-kikottimille'.

jos laatikkoa siirtää, ottaa simpukoiden välinen tanko helpommin kiinni laatikon ja koneen väliseen peltiin. jos taas siirtää konetta eteenpäin paksulla välilaipalla, voi tulla murheita kytkinakselin kanssa yltääkö kampuralle. toinen paikka on kytkimen painelaakeri. sitä pakettia kun joutuu muutenkin jatkamaan että toimii, niin jos kone/kytkin on kauempana joutuu sitä jatkamaan saman x senttiä pidemmäksi. helpoimmalla voi päästä jos näyttää tulipellille isoa lekaa, mallailee kone/laatikko pakettia paikalleen ja tekee sopivanlaisen pienehkön vesiletkunlähdön.

Jos siinä on yksi kone-loota kiinnityspisteistä limittäin - eikö se niin ollu? -, välipalan ei välttämättä tarvi olla kovinkaan paksu. Lujahkosta levystä 5-6milliä riittää, sitä luokkaa vahvuutta oli välilaippa kun 5,7DX tiiselin perään laitettiin aikanaan TH200-4R:n tilalle Th700-4R. (En enää muista mitä oli tavara, ei kuitenkaan mitään räkä-kolme-seiskaa.)Se painelaakeri saattaa muodostaa kyllä siltikin pienen pulman.

juu yks kone-loota kiinnityspiste heittää. tuolla välilaippa systeemillä ei tosin sitä saa korjattua, kun kytkin koppa tulee lohkoon kierrettävän pultin eteen. voi onnistua loveamalla vain kytkinkoppaan pultille kolo niin ei tarvi uutta korvakkoa hitsata.
tässä linkissä kuva josta saa osviittaa: http://i1108.photobucket.com/albums/h40 ... 9691_o.jpg

eli tuossa näkyy vain takavetoisen koneen ja laatikon välistä peltiä joka 8mm pultilla lootassa "ylimääräisessä korvakossa" kiinni, kun etuvetoisen lohko on noin paljon kaposempi.

painelaakeri rakennelma voi olla paras tehdä niin, että sorvaa toisen takapotkun laakerin pidikkeen reikää isommaksi että toinen menee sen sisään ja hitsaa kiinni.. sillonhan se on pidempi, suorassa ja jäsy. eli periaatteessa kaksi pidikettä peräkkäin/päällekkäin.

taikka hitsaa paikan kopan sisään tulevalle sylinterille, niin jää vähemmän liikkuvia osia

START kirjoitti:taikka hitsaa paikan kopan sisään tulevalle sylinterille, niin jää vähemmän liikkuvia osia

osa porukasta haluaa päästä helpolla ja osa halvalla. minä oon aika avarakatseinen kaikille ideoille ja valkkaa niistä sitten itelle sopivimman tai parhaalle tuntuvan. jos ei toimi niin kokeillaan muuta. aina ei pääse helpolla eikä halvallakaan. joskus kun aattelee että nyt pääsee halvalla niin voi tullakkin kalliimmaksi kun ei kestä ja pitää tehdä asiat kahteen kertaan. esimerkkinä nyt meikäläisen kytkinpaketti, ostin edullisen kytkinpaketin jäykemmällä asetelmalla muttei kestäny kun vuodenpäivät. ensin toimi hyvin ja piti mutta nyt luistaa. kuluu tietty kaikki käytössä mutta kun autolla ei oo ajettu kuin reilu 5000km. nyt tulossa jousitettu 5 lapanen sintteri ja paineasetelma vielä suunnitteilla. toinen kantapään kautta opittu asia vois olla nokka akselit. tilasin uudet hiotut jyrkemmät nokat joita ei oltu käsitelty mitenkään. eli vain hiottu, ei nitrausta tai lämpökäsittelyä. sillon kun sain akselit niin ajattelin että säästän enkä käytä niitä pinnoitettavana. katotaan mitä kestää. no jo näillä kilometreillä koneteho on persdynossa laskenu. ekanahan nuo nokat tuli mieleen että on kulahtanee. aika jännä että melkeen kaikki muut paikat leviää, mutta vakio 5 lovinen loota senkun porskuttaa sen manasin että hajoaa ensimmäisenä kun auton sain ajoon mutta niin se vain ääntää vain. aika pahasti on aina ääntänytki, muistuttaa melkee suorahampaista suorakytky lootaa melkee vois jo kysyä, millä porukka oikein saa ladan lootan rikki nojoo, onhan se käytöstäki kiinni vaikka metallihilua tulee joka öljynvaihdon yhteydessä..

mutta mutta, tuli mieleen vielä yks juttu tuohon painelaakeri systeemiin mikä kävi itelläki mielessä joskus. voihan sitä tappia tuoda ulospäin laatikosta, jota vasten kytkin käpälä keinuu. näin saa molempia, laakeri-pidike pakettia ja käpälää tuotua lähemmäs paineasetelmaa. en muista miksi silti muokkasin laakerin pidikkeen enkä tappia. oisinko jo kerenny alottaa tekemisen ennenku tuo tappi tuli mieleen no pelaa kumminkin.

sehän tuli avautumisen tapainen, enkä oo ees kännissä nooh, niinhän se on että meistä on moneksi

Tooberi kirjoitti: toinen kantapään kautta opittu asia vois olla nokka akselit. tilasin uudet hiotut jyrkemmät nokat joita ei oltu käsitelty mitenkään. eli vain hiottu, ei nitrausta tai lämpökäsittelyä. sillon kun sain akselit niin ajattelin että säästän enkä käytä niitä pinnoitettavana. katotaan mitä kestää. no jo näillä kilometreillä koneteho on persdynossa laskenu. ekanahan nuo nokat tuli mieleen että on kulahtanee.

oot tottunut, ajele sillä datsunilla muutaman kuukauden ni iigori tuntuu taas pirteemältä
ei vainkaa. ajetaan penkissä ni nähään onko se laiskistunut ja nokkaakselikki voidaan mitata onko asteet ja nostot samat mitä ilmoitettu.