Ladaboard

Pavlovits kirjoitti:Gustavin tietäen tästäkin tulee filosofinen kysymys.
Kotipuolessani noiden kellonaikojen kanssa ei oltu ihan minuutintarkkoja. Jos kello oli minuutinkaan yli kymmenen se oli "yhestoista tunti" Seuraava aikamääre oli "kohta puol ykstoista" Ja sitä seuraava "kohta ykstoista"

Näistä tarkempia aikamäärityksiä ei juurikaan käytetty kunnes...
Savotalla eräs metsuri oli hankkinut digitaalinäyttöisen kellon. Kahvinuotiolla joku metsuritoveri kysyi sitten kelloa.
"Kolometoista neljäkymmentäseihtemen. Siinäpähän räkneet paljonko se on"

Tervehdys

Eihän kello näytä muuta, kuin mitä se on asetettu näyttämään. Jos se näyttää jotakin lukua se on vain sen kellon näyttämä luku, jolla oikeastaan ei ole ajan kanssa mitään muuta, kuin jakaa vuorokausi ihmisen määrittämään rytmiin 24h- 1h 60min- 1min 60s. On sovittu suomen seuravan +2h Grenwitsin aikaa. On sovittu jne....
Mitä aika on? se onkin kysymysten kysymys...

Pavlovits kirjoitti:Eli helsinkiläispoika Tapsa Rautavaara ei tiennyt mistä lauloi kappaleessa Juokse sinä humma.

Tervehdys.
Sanoittaja ei tiennyt, mitä eroa on aisakellolla ja tiu´ulla.

Ukki kirjoitti:Mitä aika on? se onkin kysymysten kysymys...

Nyt pisti Ukki pahan..

En kyllä osaa vastata tuohon aikakäsitteeseen, mutta peiliin aika kylläkin näyttäisi vaikuttavan.

Tuosta eteisen peilistä kuvastui kauan sitten varsin salskea nuorimies ja nykyään siitä kuvastuu vain vanha harmaantunut ukko.

Kaippa sitä on vihdoin lähdettävä peilikaupoille.

Usein kuulee sanottavan, että aika ei riitä, tai ettei ole aikaa.
Aika kuitenkin lienee yksi harvoista loppumattomista asioista.

Tuttuja nuo aisakello ja tiuku käsitteet. Aisakelloa ei joka reissulle laitettu aisaan, meinaan taidettiin silloin laittaa kun ajeltiin "ihmisten ilmoilla". Meillä aisakello sidottiin aisaan kiinni erillisellä remmillä tarvittaessa.
Ukot aina kehuivat kaikkea...Kerran istuin pirtin penkillä iltauutisten alkaessa, naapurin isännän vieressä. Olivat juuri arvostelleet kellojaan, kuinka tarkasti ne kävivät. Radio antoi aikamerkin, vieressäni istuva naapuri kaivoi taskukellon takin liepeen alta, "se on sekunnilleen oikeassa", sanoi kun tihrusti kelloaan, laittoi sitten taskuun takaisin.
Kurkistin isännän olan yli, kymmentä vailla oli...

Tervehdys.
Aika on, ei se kulu tai juokse, oikeastaan jos katsellaan asiaa eripuolilta, niin me elämme vain tätä hetkeä. Se mikä on eletty sitä ei enää voida muuttaa ja se mitä tapahtuu tunnin (ajan rytmitys)päästä se tapahtuu ja sille emme voi mitään paitsi, jos on kalenteri merkintä ts. tieto mitä silloin ja silloin pitää tehdä. Mennä vaikka peilikauppaan kuten Kustaan. Puhutaan aikamatkustmisesta taakse päin, että liikkumalla valonnopeutta lähestyen palaamme ajassa taaksepäin. Näin on metemaattisesti esim. Einstein ns. Suhteellisuusteoriassaan väittänyt. Se on vain se kuva joka valonnopeudella etenee jostakin tapahtumasta esim. atomipommin räjähdys. Tietysti kaikki hiipuu energiansa loppuun kuluttaneina aikoinaan. Sanotaan että valonnopeus on joka on vakio. Mutta nyt jo tiedetään, että valo taipuu mustataukot vetävät sitä puoleensa ja tietysti kun se taipuu nopeus kasvaa ja jos vetovoima riittää se säde syöksyykiihtyvällä nopeudella aukkoon. Ja se osa taipunutta sädettä saavuttaa tasonsa pikkuhiljaa vetovoiman pienentyessä. Myös valon kantoaalto kulkee pidemän matkan kuin suora valo.
Ajan rytmitys on jokaisella aurinkokunnan planeetalla erilainen riippuen sen kiertonopeudesta ja säteestä auringon ympäri.
Aika on kuin Sökö jos nokitat et voi perua. Peilien laatu on huonontunut myös uusissa peileissä, ei niissäkään ole kuva sen kummempi.
Aika määrättynä suureena joka on sovittu on jotta voitaisiin ilmoittaa esim. Nopeus, kiihtyvyys, hidastuvuus ja muut matemaattiset yhtälöt olisivat likellekkään paikansa pitäviksi.
Minusta itsestäni kuitenkin tuntuu, että aika junnaa tai kiitää. Mutta se on vain tunne. Tulihan tuota sepitelmää. Joka on mielestäni makuasia,kuten uskonto, ja erilaiset opit. Mutta henk.koht jokaisella oma aito totuus.

Vaikka aika ei kulukaan, niin kyllä nuo aikaa mittaavat yksiköt tuntuvat eri tilanteissa eri mittaisilta.
Näin elämän ehtoopuolella tuntuvat viikot ja kuukaudet vilahtavan ohi tuosta vain.
Vaan odotapa, että täytät viieitoista ja pääset ajamaan mopolla. On muuten pitkiä viikkoja.

"Ulos kun iltaisin mä odotan sua
sä aina viivyt niin kauan
Mutt yhdessä kun ollaan
aika saa kuin siivet selkään"

"kuka voisi kellot seisauttaa..."

"Tunti vain, voi kuinka viisarit käy vitkaan..."

Kyllä se aika vaan kuluu.. joskus paremmin, joskus huonommin.

Ukki kirjoitti:

Pavlovits kirjoitti:Eli helsinkiläispoika Tapsa Rautavaara ei tiennyt mistä lauloi kappaleessa Juokse sinä humma.

Tervehdys.
Sanoittaja ei tiennyt, mitä eroa on aisakellolla ja tiu´ulla.

Sama helsinkiläispoika myös oli sanoittaja.
Vai onko tuo Oulunkylä Helsinkiä ollenkaan?

Tervehdys.
Rautavaara ei tiennyt, ei tiennyt kustantaja ja tienneekö kehä kolmosen sisäpuolella puoletkaan missä on tiuku ja mikä se edes on. Aisakellossa jo nimikin sanoo missä ja mikä kello on kysymyksessä. Sitolokka tai zetolka po Ruskij monikohan on edes kuullut sanaa. Se kantaa aisat aisaremmeillä suitset menevät sen renkaista läpi se kiinnitetään mahavyöllä ja mäkivyöt ovat kytketyt myös sen kautta hevosen rinnukseen. Mäkivyö on hännän alla takareisiin vastaten ja ylävyössä on reikä hännälle. Hevonen ei vedä se työntää ja sitä työnnetään. Täysin muistin mukaan enkä mene ihan takuuseen onko järjestys oikein.

^^ Osittainen lainaus..

Ukki kirjoitti:Hevonen ei vedä se työntää

Onko hevonen työntöjuhta?

Nelityöntöajoneuvo.
Kyllä mnulta samoin kuin monelta muultakin jäisi hevonen valjastamatta. Noista nimityksistä vielä. Minä olen kuullut sen setolkkana ja setolkkaremmi lienee toinen nimitys mainitsemallesi aisaremmille.

Tervehdys.
Katsokaapa jotain kuvaa vaikka reen eteen valjastettua hevosta niin hevosella on länget kaulassa ja ne vastaavat hevosen rinta- ja kaulalihaksiin ja hevonen työntää niitä länkiä ja rahkeiden avulla voima siirtyy längistä aisoihin. Sinähän työnnät lumikolaa edessäsi. Jos menet kolan sangan sisäpuolelle ja putki vastaa vatsaasi ja vaikka kola on takanasi sinä työnnät sitä aisaputkea edelleen.Jos reki sidotaan hevosen häntään se vetää.
Mäkivyö työntää hevosta myötämäessä takapuolen lihaksista.

Tere!

Onko autossa työntö- vaiko vetovoimaa?

Tervehdys.
Autossa on sekä että mutta pääasiassa kitkavoimat ja vääntömomentit sekä akselistojen tuennat. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. tästä voisi kirjoittaa kohtuullisen paksun kirjan. Eikä sekään olisi kaikkien mielestä oikein. kuten se hevosen työntö/veto.
Autossa 4veto/työntö etuveto takatyöntö. Lähtökohta keskustelulle.