Ladaboard

Osram Night Breaker-ajovalopolttimoiden pakkausta on varmaan sekä insinööri että designeri muutaman päivän suunnitellut. On se vain niin vaikeasti avattava.

Ainakin tietynlaiset energiansäästölamput on niin maan perusteellisen tiukasti pakattu, ettei meinaa ilman sorkkarautaa pakkausta auki saada.
Ja sitten ne CD:t ja DVD:t, niitten kanssa meinaa hermo mennä. On niissä olevinaan joku repäisynauha vai mikä lie, mutta ei siitä päästä meinaa mitään otetta saada. Enemmän kuin kerran olen ottanut avuksi sakset tai veitsen ja onnistunut sitten tekemään jonkun helkkarin naarmun siihen koteloon...

Mikojan kirjoitti:Olen. Jos minun pitää avata uuden CD:n tai DVD-aihion muovikääre, ei sitä tahdo millään saada auki paljain käsin, vaan useinkin tarvitsen terävän veitsen.

Tuota kun monikin ihmetteli, niin itse noista selviydyn helposti painamalla peukalon kynnellä kannen ja selkäosan väliseen koloon ja vetämällä edestakaisin. Ei niitä repäisynauhoja jaksa etsiä.

Pakkauksissa on se ongelma, että kun sillä on useampi tehtävä niin lopputulos on monen asian kompromissi. Maitopurkki pitäisi aueta helposti, mutta sen maidon pitäisi pysyä silti siellä sisällä. Mielellään tulisi vähän kestää kuljetustakin.

Jos se ostettu energiansäästölamppupakkaus on helposti avattavissa, mutta lamppu on rikki, niin onko sitten hyvä mieli? Ja paljos niiden lamppujen paloaika olikaan?

Upea esimerkki pakkaustekniikasta on muuten ne pienet kahden sokeripalan paperipaketit joita on huoltsikoilla. Sääli vaan, ettei niitä useimmiten osata avata oikein, vaan revitään miten sattuu Ehkä tuon pakkauksen heikkous onkin tuossa. Sitä vaan, että ei se paketti välttämättä ole huono, ehkä et vaan osaa...

Tervehdykset toivottelen.
Jos mikä on ilkeä ja inhottava pakkaus, niin elintarvikeosastolla olevat ns. muoviset hedelmäpussit. Kun sen ottaa siitä rullalta, niin kertyy melkoinen suma kirosanoja ennenkuin sen on saanut siihen kuntoon, että voi käyttää siihen tarkoitukseen johon ne on tarkoitettu.

[quote="Stefa]Upea esimerkki pakkaustekniikasta on muuten ne pienet kahden sokeripalan paperipaketit joita on huoltsikoilla. Sääli vaan, ettei niitä useimmiten osata avata oikein, vaan revitään miten sattuu Ehkä tuon pakkauksen heikkous onkin tuossa. Sitä vaan, että ei se paketti välttämättä ole huono, ehkä et vaan osaa...[/quote]

Nippeli tietoa ja ohi aiheen, mutta tiesittekö, että näiden sokeripalapakkauksien tekijä teki aikoinaan itsemurhan turhautuneena siihen, kun kukaan ei ymmärtänyt kuinka hänen tekemä keksintönsä toimii, eli kuinka tuo kahden sokeripalan paketti aukastaan.

khonkonen kirjoitti:Nippeli tietoa ja ohi aiheen, mutta tiesittekö, että näiden sokeripalapakkauksien tekijä teki aikoinaan itsemurhan turhautuneena siihen, kun kukaan ei ymmärtänyt kuinka hänen tekemä keksintönsä toimii, eli kuinka tuo kahden sokeripalan paketti aukastaan.

Olen mä tuon jutun kuullut. Todenperäisyydestä en sitten tiedä. Ainakin itestä tuntuisi ihmeelliseltä turhautua moisesta niin kovin, mutta kai se voi olla mahdollista. Toisaalta legenda kertoo Porin liikennesuunnittelijankin muuttaneen ensin Porista pois ja sitten ottaneen nirrin itseltään

on sentään joillakin tuotteilla sekä muotoilultaan, että käytettävyydeltään todella hienojakin pakkauksia. Yksi tällainen on äidinmaito.

Stefa kirjoitti: Olen mä tuon jutun kuullut. Todenperäisyydestä en sitten tiedä. Ainakin itestä tuntuisi ihmeelliseltä turhautua moisesta niin kovin, mutta kai se voi olla mahdollista. Toisaalta legenda kertoo Porin liikennesuunnittelijankin muuttaneen ensin Porista pois ja sitten ottaneen nirrin itseltään

Tiedä sitten tuosta nirristä, mutta nykyisellä liikennesuunnittelijalla ei ole ajokorttia. Hyvin silti luonnistuu ympyräsuunnittelu. Itse ainakin olen ollut kovin tyytyväinen.

Yogi kirjoitti:Tiedä sitten tuosta nirristä, mutta nykyisellä liikennesuunnittelijalla ei ole ajokorttia. Hyvin silti luonnistuu ympyräsuunnittelu. Itse ainakin olen ollut kovin tyytyväinen.

Juu, en mäkään tuosta tarinasta tiedä. Porilaiset vaan joskus kertoilivat kun tuli oltua Seikussa yksi kesä töissä. Toisaalta ulkopaikkakuntalaiselle Porin liikenne on vähän jännä kokemus, tuota ympyräsuunnittelua on taidettu harrastaa siellä jo jonkin aikaa, kuten myös yksisuuntaisia ja joka ympyrän kulmaan tulee grilli Taisipa siinä Seikun nurkilla olla yksi nelisuuntainen risteys jossa oli kärkikolmio joka suuntaan

Mutta jottei ihan aiheesta eksyttäisi, niin referoin joskus tutkimuksen pakkausmateriaalin vaikutuksesta leivän säilymiseen. Vertailussa oli perinteinen paperi ja kolme eritiheyksisesti rei'itettyä muovia. Voin tuon kaivella esiin kun ehdin ja laittaa tähän julki. Paperi ei muuten ole paras

Pavlovits kirjoitti:on sentään joillakin tuotteilla sekä muotoilultaan, että käytettävyydeltään todella hienojakin pakkauksia. Yksi tällainen on äidinmaito.

Erittäin totta. Joka päivä minäkin jaksan noita pakkauksia ihailla, jopa sormeillakin, jos riittävän lähelle pääsen.

Se sokuripalapakkausjuttu on tosiaan outo, meni yli kymmenen vuotta itsellänikin, ennenkuin ymmärsin sen avaamisen olevan toisille vaikeata. Sehän on vähän kuin kirjan avaisi.

Stefa kirjoitti:Mutta jottei ihan aiheesta eksyttäisi, niin referoin joskus tutkimuksen pakkausmateriaalin vaikutuksesta leivän säilymiseen. Vertailussa oli perinteinen paperi ja kolme eritiheyksisesti rei'itettyä muovia. Voin tuon kaivella esiin kun ehdin ja laittaa tähän julki. Paperi ei muuten ole paras

Olkaatten hyvä.

Tuosta ei oikein selvinnyt, mikä pakkaus on paras. Jos leipää ei säilytetä yli vuorokautta, on mielestäni paperipussi paras pakkaus. Pehmeänä leipä pysyy muovipussissa, mutta jos se ei läpäise kosteutta, leipä homehtuu nopeasti.
Sivistysmaissahan tätä ongelmaa ole, koska päivän aikana tarvittava leipä haetaan aamulla vastapaistettuna naapuritalon leipäkaupasta.

Pavlovits kirjoitti:Tuosta ei oikein selvinnyt, mikä pakkaus on paras. Jos leipää ei säilytetä yli vuorokautta, on mielestäni paperipussi paras pakkaus. Pehmeänä leipä pysyy muovipussissa, mutta jos se ei läpäise kosteutta, leipä homehtuu nopeasti.
Sivistysmaissahan tätä ongelmaa ole, koska päivän aikana tarvittava leipä haetaan aamulla vastapaistettuna naapuritalon leipäkaupasta.

Tervehdykset toivottelen.
En osaa sanoa minkälainen pakkaus mahtoi olla Reissumies leivissä. Naapurilla sattui tapaus, että syksyllä viimeisen hirvenkaadon jälkeen jäi eväänä ollut leipäpakkaus leipineen auton takakonttiin. Seuraava syksynä eräällä metsäreisulla leivät löytyivät takakontista ja olivat vielä syöntikuntoisia, eivät kovia, eivätkä homeessa. Tästä voidaan tulla ainoastaan siihen johtopäätökseen, että ompahan sattunut kerrankin erikoisen hyvä pakkaus leivilla.

Pavlovits kirjoitti:Tuosta ei oikein selvinnyt, mikä pakkaus on paras. Jos leipää ei säilytetä yli vuorokautta, on mielestäni paperipussi paras pakkaus. Pehmeänä leipä pysyy muovipussissa, mutta jos se ei läpäise kosteutta, leipä homehtuu nopeasti.
Sivistysmaissahan tätä ongelmaa ole, koska päivän aikana tarvittava leipä haetaan aamulla vastapaistettuna naapuritalon leipäkaupasta.

Suoraan tuossa ei sanota mikä on paras, koska tuohan olisi vain mielipidekysymys ja siten humanismia Tuossa on tutkittu miten leipä käyttäytyy eri lailla eri paketeissa. Jos esimerkiksi sattuu arvostamaan kuoren rapeutta ja sisuksen pehmeyttä, niin graafeista selviää, että C250-kalvo toteuttaa nuo vaatimukset parhaiten. Lisäksi erilainen leipä käyttäytyy varmaan erilailla, tuossahan tutkittiin jotain patonkia. Puhdasta muovipussia tuossa testissä ei ollut, mutta C10 kalvosta voi hakea vertailukohtaa ja miettiä siitä. Tuossahan on myös mainittu alkuperäinen artikkeli jos aihe kiinnostaa laajemmalti

Terve!

Leipomotuotteiden ongelmana on lähinnä homehtuminen.

Koska homesieni tarvitsee kasvaakseen happea, se voidaan pitää kurissa pakkaamalla tuote käytännössä hapettomaan suojakaasuun.

Hiilidioksidi (C02) ja typpi (N2) lienevät aika tavallisia leipomotuotteiden suojakaasuja. Niiden käyttö on luonnollisesti järkevää vain suhteellisen kaasutiiviissä pakkauksessa (muovipussi).

Reissumiehestä en tiedä, täytyypä nuuhkaista pussia seuraavan kerran avatessa. (Hiilidioksidi on kirpeän tuoksuista, sama tuoksu on "hapotetuissa" kivennäisvesissä yms.)

SvS