Auton korjausta.
Tervehdykset toivottelen.
Auton korjauksesta moottoripyöriin. On kysymys IZ merkkisestä Neuvostopyörästä. serkkutytön mies osti sen itselleen. Se oli malliltaan sellainen jossa tosiaankin oli jalka- ja käsivaide. Siinä myös lokasuojat olivat sellaiset suorat pyörien suuntaisesti taivutetut peltilevyt. Pyörä oli edelliseltä omistajalta käynnistettäessä katkaissut jalan kun ns. oli potkaissut takaisin. Uusi omistaja vei pyörän jollekin kuuluisalle autosähkö-asentajalle sytytyksen säätöä varten, kun se oli aikaisella. Asentaja tarkasti sytkän ja sanoi sen olevan kohdallaan. No, aikansa ajeltuaan hän kerran epähuomiossa polkaisi huolimattomasti ja silloin Iz teki takapotkun ja jalka poikki nilkasta. Muutaman kuukauden paranneltuaan jalkaansa serkun puoliso meni kokeilemaan josko pyörä käynnistyisi, yksi yritys ja taas jalka poikki. Sen jälkeen velipoika osti sen äkkivihaisen pyörän, toi sen hinaten kotiin ja yhdessä rupesimme tutkimaan käyttöohje ja huoltokirjasta mikä menopeliä oikein vaivasi kun se oli niin vihainen. Aikansa tutkisteltuamme huomasimme, että toisesta keskipakosäätimen painosta oli jousi poikki. Ei muuta kuin hakaneulasta uusi jousi, kun vara-osia ei ollut saatavilla. Sytytyksen säädössä oli ohjekirjan mukaan säädin vedettävä täysille ennakoille ja siihen säätö kohdalleen. Eli aivan päinvastoin kuin autossa ja tässä menivät asentajat vikaan. Näiden toimenpiteiden jälkeen kulkimesta tuli erittäin nöyrä ja toimiva ajopeli.
Auton korjauksesta moottoripyöriin. On kysymys IZ merkkisestä Neuvostopyörästä. serkkutytön mies osti sen itselleen. Se oli malliltaan sellainen jossa tosiaankin oli jalka- ja käsivaide. Siinä myös lokasuojat olivat sellaiset suorat pyörien suuntaisesti taivutetut peltilevyt. Pyörä oli edelliseltä omistajalta käynnistettäessä katkaissut jalan kun ns. oli potkaissut takaisin. Uusi omistaja vei pyörän jollekin kuuluisalle autosähkö-asentajalle sytytyksen säätöä varten, kun se oli aikaisella. Asentaja tarkasti sytkän ja sanoi sen olevan kohdallaan. No, aikansa ajeltuaan hän kerran epähuomiossa polkaisi huolimattomasti ja silloin Iz teki takapotkun ja jalka poikki nilkasta. Muutaman kuukauden paranneltuaan jalkaansa serkun puoliso meni kokeilemaan josko pyörä käynnistyisi, yksi yritys ja taas jalka poikki. Sen jälkeen velipoika osti sen äkkivihaisen pyörän, toi sen hinaten kotiin ja yhdessä rupesimme tutkimaan käyttöohje ja huoltokirjasta mikä menopeliä oikein vaivasi kun se oli niin vihainen. Aikansa tutkisteltuamme huomasimme, että toisesta keskipakosäätimen painosta oli jousi poikki. Ei muuta kuin hakaneulasta uusi jousi, kun vara-osia ei ollut saatavilla. Sytytyksen säädössä oli ohjekirjan mukaan säädin vedettävä täysille ennakoille ja siihen säätö kohdalleen. Eli aivan päinvastoin kuin autossa ja tässä menivät asentajat vikaan. Näiden toimenpiteiden jälkeen kulkimesta tuli erittäin nöyrä ja toimiva ajopeli.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

Taitaa laskea puristuksia käynnistämisen helpottamiseksi. Tunturi-mopoissakin taisi tuollainen olla muutaman ekan vuoden, ei kai käynnistämisen vaan polkemalla ajamisen takia.Pavlovits kirjoitti:Kun nyt eksyttiin aiheesta ja mentiin vanhoihin moottoripyöriin, niin mahtavatko nuoremmat harrastajat tietää, mikä vempain on puolipuristin ?
Exät: 21013, 21093-20, 2111-P00-110
Tervehdykset toivottelen.
Mainitsemasi puolipuristus oli muistaakseni myös dieseltraktoreissa, niissä vanhemmissa malleissa esim. Majorissa, Valmetissa, Zetorissa. Nykyisin se on kait vieläkin monissa ns. keskimoottoreissa joita on veneissä, sekä pienissä kampikäynnisteisissä dieseleissä kampikäynnistysten helpottamiseksi. Puolipuristusvivulla raotetaan hieman pakoventtiileitä, että jaksetaan vääntää kammella käynnistymiseksi tarvittava kierrosluku. Sitten vipu löysätään ja moottori käynnistyy. Yleensä näissä moottoreissa on erittäin painava vauhtipyörä.
Mainitsemasi puolipuristus oli muistaakseni myös dieseltraktoreissa, niissä vanhemmissa malleissa esim. Majorissa, Valmetissa, Zetorissa. Nykyisin se on kait vieläkin monissa ns. keskimoottoreissa joita on veneissä, sekä pienissä kampikäynnisteisissä dieseleissä kampikäynnistysten helpottamiseksi. Puolipuristusvivulla raotetaan hieman pakoventtiileitä, että jaksetaan vääntää kammella käynnistymiseksi tarvittava kierrosluku. Sitten vipu löysätään ja moottori käynnistyy. Yleensä näissä moottoreissa on erittäin painava vauhtipyörä.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

vaimo eli puolipuristin
Yanmar 27 hv 3-sylinterinen laitetaan pakkasella käyntiin avaamalla ensin kaikkien pyttyjen puolipuristimet ja startti pyörimään, jonka jälkeen yksi pois päältä ja se kun alkaa puksuttaa, niin seuraava pois ja sen lähtiessä käyntiin, niin se viimeinenkin pois päältä ja se perskeles käy kaikilla kolmella. Kerran jouduin sen noin käynnistämään. Täytynee sanoa, ettei sillä lahdella kukaan voinut ajaa ilman tutkaa. Oli sitä sauhua sen verran. Ei kuitenkaan niin paljon, kun kansakouluaikana tuomipusikossa, kun oltiin koko porukka röyhäämässä pikkubostonia ja syomässä kuusenpiikkiä päälle ettei haise tupakille. Koville se otti tuo tupakointi. Jo silloin se kävi terveyden päälle. Perspää oli joskus niin halvatun kipiä, kun kärähti tupakista kotona ja sai pienen muistutuksen määräyksien noudattamisesta ja varsinkin niiden noudattamatta jättämisestä.
Jyrki-boy
Jyrki-boy