VW Golf Variant 2.0 GL 1995 PIIKA

[lada.h.s]

Kyllä se meidän PasKattikin oli lämmin auto. Lämpivyys samaa luokkaa kuin takavetoisessa. Vasta nyt sen pystysn tunnustamaan, otti
5 vuotta sitten koville kun meidän Volvo 240 farmari romutettiin jonkun VWn takia!

[PöyhöinKuusaalt]

Pitänee tänään kuitenkin koittaa vaihtaa se lämmityslaiteensäätimien valo. VorkkaliVoorumilla oli aika hyvä vinkki tuohon.

Korjauoppaassahan konsolit piti heitellä hemmettiin ja koko lämmönsäädinpaneli irrotella. Nyt näyttäisi siltä, että riittääkin kun ottaa keskimmäisen pyörylän eli lämmönsäädinpyörän pois. Sieltä se valo pitäisi löytyä. Lampun kai pystyy näpelöimään paikoilleen siitä tai sitten jonkun sopivan letkunpätkän avulla. Kyllä noissa saa se valo olla kun ajetaan pitkiä matkoja pilkkopimeässä. Vaikka ei se pakollinen ole.

Täytyy katsoa saisiko noita pyyhkijöitä vähän parempaan balanssiin. Pitää koittaa väännellä vähän niitä sulkia ja varsia.

[PöyhöinKuusaalt]

Eipä se lämppärisäädin sitten irronnutkaan. Piti kuulemma irrota, muttei lähde kuin nuppi irti. Tekisi mieli saada se valo kuntoon, mutta on odoteltava lisää vikkejä irrotukseen. Paras kun antaisi olla. JuupasEipäs -touhua tämä taas.

Ostin sitten kesärenkaat vanteineen. Joku tallintyhjentäjä myi 50e. Tulihan siihen tietysti 38e rahtia, mutta eivät nuo kalliiksi tulleet. Tosin siinä oli 2 x 175 ja 2 x 185. Eivätkä ole samaa merkkiä. Toiset ovat jotkut puolalaiset ja toiset Micheliinit. Pintaa riittää toisin kuin auton mukana tulleissa.

Tulihan sieltä se vinkki lämmönsäädinvalo-ongelmaan. Pitääkin vain nypätä siitä keskimmäisestä säätimesta valojohdinmuovi pois ja siellä se lamppu on. Sitten vaihdellaan pienen muoviletkun avulla.

[virtain]

Auto toimi erinomaisesti ja nyt vasta alan tajuta miten vaivatonta sillä on taittaa pidempiä matkoja. Voi vain ajaa..

No mulla on ollut tästä meidän 1990-mallisesta Toyota Corolla 1,6XSI Liftback autosta samanlainen tunne...Ikinä ei ole ollut pienintäkään epäilystä auton varmuudesta,vaikka on pitkiäkin reissuja heitetty ...Tosin,kun olen aiemmat vuodet ajellut Fiat/Seat autoilla...niin niiden kanssa on pätenyt sanonta aika tarkasti "sen kanssa täytyy vaan oppia elämään" ....Corolla on vaan huoleton (Nettiautossa näkee myynnissä tällaisia aika paljonkin ajettuna ....Meidän Corollalla on nyt ajettu n.298tkm....Ja edessäpäin viel sellaset 200tkm )....Tosin näistä puuttuu se jokin

[THI-900]

Tosin näistä puuttuu se jokin

Niin tuo jokin puuttuu myös mun Polosta. Sillä vain ajetaan, eikä juuri ropata.

Jos se onkin siinä, että kun ajaa joilla hirmu ritsalla, niin siinä on tiettyä miehen mittaa kun saa sen korjauksen korjauksella aina pidettyä tiellä, eikä lannistu. Kyllä mä ainakin ajattelin, kun "uudella" ladalla kylän raittia että "taas tua stanan kovapää on ostanu yhden lisää..." Perussuomalaista asioiden tekemistä niin vaikeasti kuin vain voi.

Mutta Pöyhöselle sanottakkoon: Sä oot kyllä jo se taivaspaikan ansainnu niillä muilla autoilla. Naati nyt tästä niinkauan kuin se skulaa ilman suurempia tuskia.

[PöyhöinKuusaalt]

Laittelin sitten lämmönsäädinpanelin valot kuntoon. Ei ollutkaan paha homma. Korjausoppaassa (tosin Passattien) ohjeista ei ole mitään hyötyä tai niitä ei kannata ainakaan kokeilla. Liian monimutkaista. Myös VW -Voorumin ohjeet eivät toimi kaikissa tapauksissa.

Tarvi irroittaa vain 6ruuvia, joista 2 on piilossa, mutta helpossa paikassa kun otetaan tuhkakuppi pois. Näin lähtee tuhkis ym. paneli irti ja sen jälkeen lämmönsäädinpaneli. Mitään johdotuksia tai vaijereita ei tarvitse irrottaa. Lämppuun pääsee käsiksi takakautta kun irrottaa valo.ohjaussuojan ja valo-ohjauskanvan. Normaali lasikantalamppu ja lelut kasaan. Tosin yksi luojamuovilämyskä lähti irti enkä nähnyt miten päin se oli siellä. Sitä en saanut järjellisesti takaisin ja jätin sen pois. Toivottavasti lämppärikanava ei kuumenna säätöpanelia liikaa. Tämä suoja oli mitä luultavimmin juuri lämpösuoja.

Otin myös takalasinpyyhkimen pois. Sitähän en käytä ollenkaan yleensä missään vekottimessa. Kaikissa on ollut takakatonilmanohjuri ja niin on tässäkin vehkeessä.

[PöyhöinKuusaalt]

Saamari kun ei riitäkään valoteho. Onkohan noissa lasikantalampuissakin kirkkaampia ja himmeämpiä. Pitänee yrittää hommata kirkkaampi. Onneksi lelut eivät vielä ole kiinni, joten helppo räplätä lisää.

[E.P.]

Onkos siellä semmoinen mittarivalojen kirkkauden säätö, joka vaikuttaa myös lämppärivipujen valaistukseen? Vaikka tarvitseeko siinä kojetaulussa kovin kirkkaita valoja ollakaan? Paremmin näkee autosta ulos pimeällä, kun on mahdollisimman vähän valoa kojetaulussa. Siitä samasta syystähän niitä kirkkaudensäätöjäkin on autoihin laitettu. Mitä himmeämpi, sen parempi. Tietysti vähän saa valoa kajastaa, mutta vain vähän.

[PöyhöinKuusaalt]

Ei tee tuolla himmeydellä mitään niillä lämmönsäätimien valoilla. Ei riitä edes jokaiselle säätimelle. Jos niissä valot on niin pitää ne näkyä. Muutenhan se on yhtä tyhjän kanssa. Tuota kyllä kannattaa koekilla että vaikuttaako se mittarivalokirkkaus tuohon. Minulla on ne aika himmeällä.

Mutta vaikka ne lämmönsäädinvalot tykittäisivät täysillä niin ei niistä häikäistystä saa vaikka tuijottaisi niihin suoraan. Eli ei vaikuta näkyvyyteen autosta ulos sitten millään.

[PöyhöinKuusaalt]

Kiitos E.P. huomiosta mittarivalovoimakkuuden suhteen. Tosiaankin mittaristovalokirkkaus vaikuttaa kaikkiin kojelaudan valoihin ja niinpä ne lämmönsäädinvalotkin kirkastuivat kun valovoimaa lisättiin.

[E.P.]

Ei ole kyse häikäisystä, vaan siitä mihin valoon silmän totuttaa. Kun näkökentässä on vain vähän valoa, niin hämärässä näkee paremmin. Ihmisen silmä on hiukan huono sopeutumaan valonmäärän vaihteluihin. Helppo käytännön esimerkki: huoneesta sammutetaan valot, niin alkuun ei näe mitään, mutta hetken päästä jo näkee. Eikä ne huoneen valotkaan alkujaan häikäisseet.

Tähän samaan tosiasiaan perustuu sekin, että sumuvalot vain huonontavat näkemistä hämärässä, koska valaisevat tietä liian kirkkaasti vain siitä auton edestä.

"Sauvasolu" on avainsana, jos asia kiinnostaa enemmän, tai kertomani epäilyttää.

[PöyhöinKuusaalt]

En brassaile mutta biologian cumlaudeopintojen jälkeen nuo tapit ja sauvat on tunnettava. Näkemiseen vaikuttaa näiden lisäksi katseen kohdistaminen. Vanha sanonta: "Katso eteesi äläkä siihen mihin astut niin tiedät mihin olet matkalla".

Liikenteessähän on pimeällä melkoisia valon vaihtelusta jouhtuvia haittatilanteita. Etusumuvalot, lisävalot ja rekkojen kattospotit, kaiken maailman väärin kohdistetut YönSärkijät ja mitä Senoneja niitä onkaan, ovat todella haitallisia väärin käytettynä. Toisaalta kun pimeässä tulee vastaan liikavaloinen kohde, esim. jokin edellämainittuja valoja käyttävä, joka ei ajoissa poista häikäisevää valoa, moni hermostuu. Kuitenkin paras ratkaisu on kohdistaa katse ohi näiden valojen ja etenkin kohdistaa mieli ja ajatus pois noista häiriövaloista. Näinpä turvataan oma ajaminen paremmin, kuin että aletaan puida nyrkkiä, keskaria ja päätä sekä vilkutella hulluna omia pitkiä. Nykyään vielä ainakin valtateiden oikeissa reunoissa on yleensä heijastintolpat ja talvella tietenkin hyvät penkat. Siellä riittää katseltavaa jos häirikkövalotyyppi tulee vastaan eikä ymmärrä omien valojensa häikäisytehoa.

Esim. öisessä metsässä näkee kohteen paremmin katsomalla siitä ohi. Ja polku ei koskaan katoa kun kohdistaa katseen suoraan eteenpäin eikä alas polun pintaa. Nykyinen "otsalamppukultturi" ei tätä tiedä eikä voi ymmärtää. Pimeässä ei tietenkään ole yhtään valoa, mutta luonnossa sellaisia paikkoja on todella vähän. Luolat, kaivokset ja karhun pesät voivat olla pimeitä, mutta esim. metsä ei koskaan. Tuo E.P. mainitsema valosaaste, joka vie silmistä näön eli Näköpurppuraentyymin, joka on siis se kemikaali, joka auttaa hämäränäössä, on nykyään ongelma. Näköpurppura reagoi nopeasti valoon pilkkoutuen pois ja näin nähdään äkkiä valossa. Mutta näköpurppuran tuottaminen kestää aikansa, joten hämäränäkö hiipii auttamaan meitä hitaasti.

Mitenkäs muuten nykyään kun nuoriso katselee ajaessaan TechnyColor Filmejä? Onkohan niistä enemmän haittaa liikenneturvallisuudelle, nuorison silmille vai kenties sielulle? 70- ja 80-luvun eläneet saattavat tietää millaisista vilmeistä on kyse.

[E.P.]

Vaikka liikennemerkin mukaan hirvet tulevat oikealta, niin kyllä niitä todellisuudessa voi tulla vasemmaltakin. Siis siitä vastaan tulevan auton edestä. Siksi myös sitä vastaan tulevan auton edustaa pitäisi pystyä katsomaan. Tuntuu vaan olevan pelkästään sen H7 polttimon asentaminen joillekin vaikeaa, joten niitä "häikäiseviä" tulee vastaan (ja takaa), vaikka muuten ei olisikaan liikaa valoa keulalla.

Pimeille poluille ei täällä meilläpäin uskalla kyllä mennä. Mutta muistikuva pimeästä polusta olisi semmoinen, että kyllä tekee mieli sitä edustaakin katsella. Kaupunkilaisen jalka kun ei ole niin tottunut epätasaiseen maastoon.

[PöyhöinKuusaalt]

Se tasapaino ratkaistaan sillä tavalla kuten taaperot sen tekevät. Perspainoisesti kävellään ja polvista joustetaan. Ja se lähietäisyys näkyy myös kun katsoo vaakaan. Ja jos tosiaan piemeällä polulla ollaan niin se ei johda mihinkään hyvään. Elämä menee pian todella valottomaksi jos niillä kulkee.

Jos se hirvi tulee siitä vastaantulevan auton edestä eikä jää lihoiksi siihen, niin se on menoa. Lähdepä väistämään peräpuolelta kuten käsketään. Tulee kovempi tömmi kun paukauttaa sitä vastaantulevaa keulaan. Toinen vaihtoehto sen hirven väistämisessä on sitten ajaa metsään. Ja kolmas on törmäys. Kumpi näistä kahdesta viimeisestä on parempi sehän riippuu olosuhteista ja metsän tiheydestä.

Eikä sitäpaitsi sen vastaantulevan keulan edessä olevista objekteista saa mitään kuvaa kun se vastaantuleva häikäiseen ja näkökyky menee. Niihin vastaantulevien valohin ei missääntapauksessa kannata katsoa. Kun katsoo niistä ohi näkee laajemmalle joka tapauksessa.

[Evreka]

Näkemistä vaikeuttaa entisestään se, jos oman auton valot on huonot. Ja ajamissani volkkareissa on olleet huonot valot, johtuen lähinnä siitä että valoille on laitettu toivottoman ohutta johtoa.
Voisi ajatella vaikka niin että kynttilänkin valossa näkee niin kauan kun joku tuo taskulampun viereen.