Ladaboard

^Muistaakseni Jussilla on paristakin samarasta mennyt kytkin ja olen kuullut juttua että ne ei kestä. Varsinkaan kuormitusta.

Meneeköhän vähän off topicin, mutta mun mielestä toi kytkin legenda on kakkaa. Kyllä kytkimen saa Samarassa hajotettua jos haluaa vaikka kuinka pienillä kilometreillä. Jos ei luistata kytkintä, oli kuormaa tai ei, niin kyllä Samaran kytkimen pitäisi ainakin 120-150 tuhatta kestää. Ne Samarat joissa kytkinremontti tulee tavallista aikaisemmin eteen on jossain vaiheessa kuskina voinut olla hemmo jolla on huomaamatta tapana vähän luistattaa kytkintä. Ei hyvää autoa kannata tuon kytkin asian takia jättää ostamatta. Mulla oli alkuvaiheessa tapana huomaamatta samarassa vähän luistattaa kytkintä. Sitten kun tajusin sen olevan ehkä heikon lenkin autossa opettelin uuden liikkeelle lähdön jarrun kanssa. Autolla on ajettu 105 tuhatta enkä ole edes viimeisten 7 vuoden jälkeen edes säätänyt kytkintä kun se toimii hyvin. Ennemmin samarasta hajoaa laturi ja se jarrutehostin kuin kytkin. Näin ainakin kuvittelen.

joo mun kokemusten mukaan toi 150 tkm on Samaran kytkimen elinikä, mutta vetokäyttö lyhentää sitä ikää. 110:ssä ja ruiskusamarassa pitäisi olla vahvempi kytkin kuin vanhoissa Samaroissa. Itellä oli ekassa ruiskussa jo kerran vaihdettu kytkin ja joku oli pettänyt ja kalvanut vauhtipyöränkin samalla. Autoon vaihdettiin kytkin (taisi kyllä olla vanhemman samaran ei tämä 110 malli) parin kuukauden käytön jälkeen alkoi kytkin taas olemaan huonona. Autoon on ruumiinavaus vielä kesken, eikö ruiskun tehoja kestänyt vanhemman mallinen kytkin (jota on kuitenkin käytetty kotimarkkinoilla ruisku-samarassa) vai onko esim kytkinakseli viallinen tms. kytkin legendat voi ollakin lähtöisin jostain ensimmäisistä samaroista, sillä kytkimiä on paranneltu jo ennen ruiskuaikaakin.

,_,/ukka kirjoitti:Ompa noita vaunuja näkyny samaroiden perässäkin, yksissä raveissa jopa hevoskoppi

,_,/ukka

Onhan noita vaunuja näkyny Zaporotshetsinkin perässä

Nonnis kirjoitti:No Samarassa tuntuu kytkimet hajoavan ilman vaunuakin.

Samarassa sekä 110:ssä on alkuperäisessä kytkimessä sellainen vika että levyssä olevat "aukot"joissa jouset ovat on teräväreunaisia ja näinollen aikaa myöten hankaa jouset poikki,tarvike levyissä aukot on reunoiltaan viistetty. mm. lada-jussilta taisi poiketa levystä aikoinaan jousi,samoin isäukolta,siihen ei auta kuin kytkinremppa.

Okei okei, varmaan ne kytkimet on ihan hyviä mutta ihan tosissaan kiinnostaisi olisiko 110:stä vaunun vetoon. Etuveto on kyllä miinus. Että jos jollain on niitä kokemuksia...

Idän Ihme 1 kirjoitti:

Nonnis kirjoitti:Okei okei, varmaan ne kytkimet on ihan hyviä mutta ihan tosissaan kiinnostaisi olisiko 110:stä vaunun vetoon. Etuveto on kyllä miinus. Että jos jollain on niitä kokemuksia...

Kuinka suuri merkitys ny sil vetotavalla on?

KAIKKI vaunun tms vetoa harrastaneet tietävät että sillä voi olla hyvinkin suuri merkitys...

Merkitystä on.
Aisapaino antaa takavetoiselle lisää pitoa vetäville pyörille. Etuvetoisessa keventää niitä, mutta lisää painoa vetämättömille takapyörille. Eron huomaa alustalla jossa huono pito, etuvedolla oot aika herkästi kiinni jopa märällä nurmikolla.
Takavetoisten painojakauma on enempi takapainoinen, takapyörien ripustukset tukevammat ja jouset jäykemmät. Tällaiseen rakeenteeseen kärryn heilahtelu vaikuttaa vähemmän kuin etuvetoisessa, jossa on huterat ripustukset, löysät jouset ja vähän omaa massaa takapäässä.
Eikä taaskaan vertailla sitten isoa etuvetoa(esim. saappi) ja kevyttä takavetoa(esim. takaveto lada) keskenään.

,_,/ukka

Mä olen kyllä vedellyt aika paljon tolla 110:lla Sukkela-telikärryä (750kg, taitaa olla vähän liian painavakin ) ja itsellä ei ole kyllä mitään ongelmia ollut talvellakaan. Kyllä toi etuveto menee kärrynkin kanssa mun mielestä paremmin kuin samankokoinen takapotku.. Jos tohon takapotkuunkin laitetaan liikaa aisapainoa, niin siinäkin tulee ohjauksen kanssa helposti ongelmia. Paljon on tullut vedettyä myös longvanTransitilla erilaisia vaunuja, ei noissa etu/takapotku nyt niin ihmeellisiä eroja mun mielestä ole vetämisessä ole. Massa siinä ratkaisee.

Telikärry onkin suuntavakaampi, montuista menee jouhevammin ja avokärryyn ei ota tuuli. Yksiakselisessa hevoskopissa eron kyllä huomaa

,_,/ukka

Joo se on totta että peräkärryä ei voi oikein verrata koska ilmanvastus on vaunussa ihan eri luokkaa.

110 on pelannut hyvin. Käytin 2000 km huollossa ja samalla asennettiin keskuslukituksen kauko-ohjain. Se tosin muutti toimintaa siten, että nyt keskuslukitus toimii ainoastaan ko. ohjaimesta - kuskin ovi avaa ja lukitsee vain kuskin oven. No, haittaa asiasta ei ole, mutta Sergeissä homma toimi joko-tai.

Mainitsin huollossa siitä, että kierroslukumittarin viisari pomppii vähän aikaa käynnistyksen jälkeen, tai kunnes sytyttää valot. Lähinnä halusin tietää, oireileeko jokin, ei tuo niinkään minua haitannut ominaisuutena. Huollon jälkeen mittari teki ihan samaa, eikä auton luovuttanut työntekijä sanonut asiasta mitään, joten ajattelin, että ilmeisesti kaikki ok. Pari päivää myöhemmin kuitenkin soitettiin, että uusi mittaristo on saapunut. Vien auton sitten huomenna tähän toimenpiteeseen, katsotaan muuttuuko mikään. Hyvää palvelua, ei siinä mitään.

Oikee takajarrusylinteri vaihdettu, kun vuoti.
Leima paperiin, ajettu vasta 34 000 km.


Samalla valhdettiin jarrukengät.

Kengät + sylinteri 26 eeroo
uusinta katsastus 18 eeroo

Seuraavaa katsastusta saa oottaa taas pari vuotta.

Nyt vajaa kolmivuotiaana auto pelannut paremmin kuin koskaan.Ensimmäinen katsatus suoritetava elokuun loppuun mennessä.Maanantaina lähden pidemmälle reissulle ja voisi taasen laskea keskikulutuksia,jotka asettunevat kuuden molemmin puolin.

Uusi mittaristo ei ole enää VDO, vaan sen venäläinen versiointi. Erona edelliseen myös, että se toimii oikein startista lähtien.

Tänään ajoin 500 km autolla, sisäänajo ohi joten uskalsi kiihdyttää maantiellä reippaammin. Suorituskyky on hyötynyt 1,6-litraisesta, ei tarvitse muiden jaloissa mönkiä ja ohitukset saa tehtyä turvallisesti. Kelpo peli.