Kuskin puoleinen tuulilasin alakulma oli mätä. Onneksi ruoste rajoittui vain pintapeltiin, eli sen kun vaihtoi ruostuneelta alueelta niin hyvä tulee. Tuo lokarin sauma mietityttää että mitä siellä muhii. Lokaria en kuitenkaan ala tuon takia aukaisemaan, pitää raapia pohjaa myöden puhtaaksi ja kunnon myrkyt perään että ruoste pysähtyy.
Uutta peltiä tuossa on parinkymmenen sentin matkalla. Ei pitäisi paljoa kittiä tarvia.
Seuraavana vuorossa oli kuskin puolen etukulma siitä puskurin pään kohdalta. Aivan pitsiä eli alareuna pois ja uutta tilalle.
Muotoilin korjauspalat planishing hammerilla eli paineilmatoimisella vasaralla. Jälki on sileää ja nopeaa verrattuna vasarointiin.
Tässä etukulmaa korjauspalat heftissä, toisesta palasta jo saumat hiottu alustavasti:
Lopuksi vielä riipaisin uteliaisuuttani kuskin puolen helmapalkin auki. Sitä on joskun 80-luvulla auton ensimmäisen omistajan toimesta paikattu hitsaamalla 10x40cm pelti minkä lie vaurion päälle. Onneksi kotelo on sisältä erittäin hyvässä kunnossa. Tuo ruskea väri ei ole ruostetta vaan kotelosuojaa tai mitä lie teräketjuöljyä.
Samalla lähti myös vasemman etulokarin taka-alareuna vaihtoon:
Lokarin sisäänkin kun kurkistelee niin erittäin hyvässä ja ruosteettomassa kunnossa.
Tämän illan ohjelmassa olisi siis tuon helman korjailua. Pellistä pokata uusi pintapelti, nurjalle puolelle maalit jne.
Koteloon kurkistelin sisälle ja yllättävän hyvässä kunnossa on. Vedenpoistumisaukot ovat auki eli kotelo on pysynyt kuivana vaikka on ulkona seissytkin. Pitää jollakin muovisella nuohousharjalla putsata ja ruutata kotelomassat sisään niin säilyy seuraavat 50 vuotta.
"Suurin osa kalustosta on ulkotiloissa olosuhteiden pakosta, mutta se lohduttaa vähän kun kalusto huononee kuitenkin hitaammin kuin prässissä" (tai tuningissa)
